Takaisin

Kala on tuotantoeläimenä yleinen, mutta tuntematon

kala; poikasia kasvatusaltaassa

Kasvatettu kala on tuotantoeläin siinä missä sika, nauta tai broilerikin, vieläpä varsin runsaslukuinen sellainen – muista tuotantoeläimistä poiketen kasvatettujen kalojen määriä vain ei tilastoida yksilöinä, vaan kiloina. Suomessa kasvatettavasta kalasta 95 % on kirjolohta. Sitä päätyy monenlaisiin ruokapöytiin ravintola-annoksista joukkoruokailuun ja kotikeittiöihin. Harva kuitenkaan tietää, miten kirjolohta kasvatetaan ja millaisia hyvinvointikysymyksiä kalankasvatukseen ylipäätään liittyy. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta kutsui kokoukseensa Ruokaviraston erikoistutkija Anna Maria Eriksson-Kallion kertomaan kasvatettujen kalojen hyvinvoinnista.

Kasvatettava kala reissaa pitkin maata

Kalankulutuksemme kasvaa, mutta vain kolmannes syödystä kalasta on kotimaista; tavoitteena onkin lisätä kalantuotantoa Suomessa. Kalankasvatukseen tarvitaan kasvatusoloihin hyvin sopeutuvia lajeja, ja kirjolohi on juuri tällainen: se sietää monenlaista käsittelyä ja pärjää monenlaisissa ympäristöissä.

Kirjolohen poikasten alkukasvatus tapahtuu yleensä maalaitoksissa. Sen jälkeen kirjolohta voidaan kasvattaa meressä tai maalaitoksissa perinteisissä altaissa tai kiertovesilaitoksissa. Sisämaassa kasvatetut kalanpoikaset siirretään loppukasvatukseen yleisimmin Saaristomerelle tai Ahvenanmaalle. Ruokakalalaitokset ovat useimmin isoja kassilaitoksia, jotka sijoitetaan merellä paikkoihin, joissa on hyvä veden virtaus ja laatu. Talvella kassit hinataan suojaiseen paikkaan, jossa ne eivät ole alttiina myrskyille. Uusia ruokakalan merikasvatusalueita etsitään jatkuvasti lisää.

Kiertovesikasvatus säästää vettä

Kiertovesikasvatus ei vaadi meriympäristöä, vaan laitos voi sijaita sisämaassa. Kiertovesilaitoksessa samaa vettä kierrätetään kasvatusjärjestelmässä useampaan kertaan. Vedenpuhdistuksessa käytetään samoja menetelmiä kuin juoma- ja jätevedenpuhdistuksessa. Kiertovesilaitokset ovat kalliita ja tekniikasta riippuvaisia, mutta niissä voidaan säätää kalojen ympäristöolosuhteita eli veden laatua. Kiertovesiviljelyn tehokas jätteenkäsittely tarkoittaa, että ympäristöpäästöjä tulee vähemmän. Kalojen hyvinvoinnin kannalta kiertovesikasvatuksessa on kuitenkin haasteita: kalan kasvun on oltava tehokasta, eli sen on tapahduttava nopeasti ja suurissa kalatiheyksissä. Nopean, jatkuvan kasvun hyvinvointivaikutuksia ei vielä tunneta, mutta korkeiden kalatiheyksien tiedetään heikentävän kalojen hyvinvointia.

Ruokakalat kasvavat naarasparvissa

Kirjolohta jalostetaan Suomessa kahdessa linjassa: toinen linja on mädintuotantoa, toinen hyvää lihan laatua varten. Ruokakalaparvet ovat täysnaarasparvia, sillä siten kasvattamalla saadaan tasalaatuista lihaa. Täysnaarasparvi tuotetaan hedelmöittämällä kirjolohen mäti niin kutsutuista kääntökoiraista saadulla maidilla. Kääntökoiraat taas saadaan aikaan syöttämällä kirjolohenpoikasille testosteronipitoista rehua, jolloin perimältään naaraspuolisista poikasista kehittyy kääntökoiraita. Kääntökoiraat tuottavat maitia, jolla hedelmöitetään normaalin kirjolohinaaraan mäti. Tällöin kaikki jälkeläiset ovat naaraita. Hormonikäsitellyt emokalat eivät päädy ruokaketjuun.

Kala hyötyy virikkeistä

Veden eri laatutekijöiden yhdistelmien vaikutuksesta kalojen hyvinvointiin tarvitaan lisää tietoa. Istukaskalojen eli luonnonvesiin siirrettävien kalanpoikasten (ei kirjolohi) virikekasvatusta tutkitaan parhaillaan. Virikkeinä on käytetty esimerkiksi suojia, piiloja ja veden virtauksen muuttamista.  Virikekasvatetut poikaset ovat pärjänneet luonnossa hyvin: ne ovat esimerkiksi olleet tiettyjen tautien suhteen terveempiä kuin tavanomaisesti kasvatetut poikaset. Tällä hetkellä odotetaan tuloksia siitä, voisiko myös kasvatettujen ruokakalojen hyvinvointia edistää virikkeellistämällä niiden elinympäristöä.

Kalojen hyvinvointia voidaan mitata

Kalojen hyvinvoinnin mittaaminen on tähän asti ollut vaikeaa. Kala ei esimerkiksi näytä kipua kuten nisäkkäät, ja kalojen hyvinvointia on pitkään arvioitu vain tautien ja kuolleisuuden perusteella. Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut, että kalojen kivuntuntoa ja tietoisuutta pitäisi käsitellä vastaavasti kuin nisäkkäiden ja lintujen. Hyvinvoinnin merkityksen ymmärtäminen ja käsitteen ulottaminen koskemaan myös kaloja onkin hiljalleen nousemassa keskusteluun. Norjassa on äskettäin julkaistu opas kasvatetun lohen hyvinvointimittareista, ja opas kirjolohen hyvinvoinnin mittareista on luvassa tänä vuonna. Näistä oppaista saataneen myös Suomen kalankasvatukseen jalkautettavia mittareita kalojen hyvinvoinnin arviointiin.

Käsittely stressaa kaloja

Kalat ovat vaihtolämpöisiä, minkä vuoksi veden lämpötilalla on suuri vaikutus niiden aineenvaihduntaan. Kaikki ihmisen suorittamat käsittelyt stressaavat kaloja. Siksi mädin ja maidin lypsy sekä rokotukset tehdään kaloille aina nukutettuina, ja käsittelyt pyritään tekemään viileän veden aikaan, jolloin kalat ovat vähiten herkkiä käsittelyn aiheuttamalle stressille.

Yliruokinta lihottaa

Aikuisen, teuraskokoisen kalan yliruokinta heikentää hyvinvointia: esimerkiksi kirjolohi kerää rasvaa ruumiinonteloonsa.  Myös sydän voi rasvoittua, mikä vaikuttaa sydämen toimintaan ja saattaa siksi aiheuttaa hyvinvointihaittaa kalalle. Vaihtolämpöisinä kalojen ruokahalu riippuu veden lämpötilasta, eikä talvella siten ole välttämättä tarvetta kalojen päivittäiselle ruokinnalle. Jään alle kaloja ei ruokita lainkaan.

Kalojakin rokotetaan ja lääkitään

Kalatautitilanne on kotimaisessa kalankasvatuksessa hyvä. Kaloja lääkitään tarvittaessa joko rehuun lisätyillä lääkkeillä tai kylvettämällä kalat lääkeainevedessä. Esimerkiksi antibiootit lisätään tarvittaessa kalojen rehuun. Lääkkeitä annostellaan injektioina vain harvoin.

Kalojen rokottamisella on voitu merkittävästi vähentää antibioottien käyttöä. Rokotereaktiot voivat toisinaan heikentää kalojen hyvinvointia, mutta rokotteiden antama suoja kalaterveydelle painaa suuressa mittakaavassa enemmän. Antibiootteja voidaan tarvittaessa käyttää kaikissa ruokakalan kasvatuksen vaiheissa. Merellä lääkitsemistä harkitaan tarkkaan. Kalat rokotetaan ennen kuin ne siirretään kasvamaan merelle, millä pyritään välttämään lääkityksen tarvetta merikasvatuksessa.

Tainnutusmenetelmissä on parantamisen varaa

Kasvatettujen kalojen teurastuksen aikaiseen hyvinvoinnin tarkkailuun ei vielä ole olemassa käyttökelpoisia ja luotettavia menetelmiä. Suomessa kalojen tainnutukseen käytetään hiilidioksidikaasua sekä sähkötainnutusta. Tilastotietoa eri tainnutusmenetelmien yleisyydestä ei ole.

Hiilidioksiditainnutus on kalan hyvinvoinnin näkökulmasta huono menetelmä. Hiilidioksidikaasua johdetaan tainnutusaltaan veteen ja veden pH-arvoa tarkkaillaan. Kalat taintuvat hiilidioksidivedessä noin kahdessa minuutissa. Pitkä taintuminen aiheuttaa kaloille voimakasta stressiä ja pakoreaktioita. Menetelmä on kuitenkin EU:ssa sallittu.

Maailman eläinterveysorganisaatio OIE suosittelee kalojen tainnuttamista sähköllä tai mekaanisin menetelmin. Näillä menetelmillä kalat taintuvat sekunneissa. Sähkötainnutuksessa kala saattaa immobilisoitua eli menettää liikkumiskykynsä, vaikka ei olisikaan taintunut. Taintunutta ja immobilisoitunutta kalaa on vaikea erottaa toisistaan. Siksi liikkumaton, mutta tajuissaan oleva kala voi joskus joutua verestetyksi.

Mekaanisessa tainnutuksessa isku päähän tainnuttaa kalan. Mekaanisten tainnutuslaitteiden ongelmana on kalojen, etenkin niiden päiden, vaihteleva koko ja muoto. Kalan tajuttomuuden tunnistaa siitä, etteivät silmät pyri horisontaalitasoon kalaa sivulta toiselle liikuteltaessa, ja että kiduskannet ovat liikkumattomat, eli kala ei hengitä. Viimeinen tehtävä kalan hyvinvoinnin turvaamiseksi on varmistaa nopea kuolema katkaisemalla kalan molemmat kidusvaltimot.

***

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta toimii maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä ministeriön apuna tuotantoeläinten hyvinvointia koskevissa kysymyksissä ja linjauksissa. Neuvottelukunta seuraa ja arvioi tuotantoeläinten hyvinvoinnin tasoa Suomessa, tekee ministeriölle ehdotuksia hyvinvoinnin kehittämiseksi ja antaa lausuntoja tuotantoeläinten hyvinvointia koskevista aloitteista ja ehdotuksista. Neuvottelukunnan avulla halutaan nostaa tuotantoeläinten hyvinvoinnin merkitystä ja eläinten arvostusta yhteiskunnassa sekä lisätä eettistä keskustelua hyvinvointikysymyksistä.

***

Lue lisää kaloista:

Kirjolohi on sopeutunut monenlaisiin elinympäristöihin

Lohen hyvinvoinnin arviointia norjalaisittain

Kalat ansaitsevat saman kohtelun kuin muutkin eläinryhmät

Kalan kipu on ilmeetöntä, mutta ilmeistä

Kalan kipu on todellista

  • 84
  •  
  •