Takaisin

Eläinten hyvinvointilaki nyt lausuntokierroksella

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään julkaissut kauan valmistellun ja odotetun luonnoksen laiksi eläinten hyvinvoinnista. Voimassa oleva nykyinen eläinsuojelulaki uudistuu monin tavoin, sillä uuden lain keskiössä on sen nimen mukaisesti eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Lakiluonnoksesta ja sen mahdollisuuksista edistää eläinten hyvinvointia uusien pykälien valossa saa jokainen kansalainen esittää lausuntonsa osoitteessa www.lausuntopalvelu.fi.

Eläinsuojelusta hyvinvoinnin edistämiseen

Uuden lain tarkoituksena on edistää eläinten hyvinvointia ja suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla niiden hyvinvoinnille aiheutuvalta haitalta. Lain tarkoituksena on myös lisätä eläinten kunnioitusta ja hyvää kohtelua. Mainintaa eläinten itseisarvosta ei lakitekstissä ole.

Uudet lakipykälät sisältävät joukoittain periaatteita ja käytännön keinoja, joilla eläinten hyvinvointia pyritään edistämään. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin, minkä vuoksi pykälien muotoilu on yleisluontoinen. Eri eläinlajien olosuhdevaatimuksista ja muista yksityiskohtaisemmista seikoista säädetään myöhemmin eläinlajikohtaisilla asetuksilla.

Tarpeeton vai tarpeellinen kipu?

Lain yleisten periaatteiden mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin ja niitä kunnioittaen. Eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kipua tai kärsimystä eikä niiden hyvinvointia saa tarpeettomasti vaarantaa. Jo nykyisen eläinsuojelulain tulkinnassa on herättänyt kysymyksiä, mitä on tarpeellinen kipu ja hyvinvoinnin vaarantaminen – mihin raja vedetään tarpeellisuuden ja tarpeettomuuden arvioinnissa?

Lakiluonnoksen perusteella tarpeelliseksi kivuksi on tulkittavissa esimerkiksi naudoilla sarvenaiheiden poistoon ja sioilla kastraatioon liittyvä kipu, mutta kivunlievitystä on käytettävä, ellei kipu ole lievää tai hetkellistä. Tulkinnanvaraiseksi tai myöhemmin säädettäväksi jää, millainen kivunlievitys näissä tilanteissa tarkkaan ottaen vaaditaan.

Ei jatkuvaa vedensaantia

Jo lain valmisteluvaiheessa keskustelua on aiheuttanut jatkuvan sulan veden saannin turvaaminen linnuille ja nisäkkäille. Sitä ei ole lakiesitykseen kirjattu, vaikka monet sidosryhmät niin toivoivat. Jatkuvasta vedensaannista on mahdollista säätää myöhemmin lajikohtaisilla asetuksilla.

Valvontaeläinlääkärien toimintaa helpottaisi, jos vaatimus jatkuvasta sulan veden saannista olisi laissa, eikä eläinten riittävää vedensaantia tarvitsisi yrittää arvioida eläimestä itsestään käsin. Esimerkiksi kaikilla kettutarhoilla eläimille ei ole jatkuvasti sulaa vettä tarjolla, tarhatuille poroille sitä ei myöskään vaadita, eivätkä kaikki vetokoiratkaan saa sulaa juomavettä jatkuvasti.

Parsinavetoista ajan kanssa pihattoihin

Lehmien ja hiehojen pito parsi- ja pihattonavetoissa on niin ikään herättänyt paljon keskustelua. Monet tahot esittivät, että parsinavetoista luovuttaisiin siirtymäajalla, mutta kieltoa ja siirtymäaikaa ei lakiin kirjattu. Elinkeinon edustajien mukaan parsinavetoista tullaan joka tapauksessa luopumaan ennen pitkää. Uusien parsinavetoiden rakentamiseen on kuitenkin voinut hakea ja saada investointitukea. Sonnien parsikasvatuksesta ollaan uuden lain myötä luopumassa kokonaan siirtymäajan puitteissa.

Hyvinvointia ilmaiseksi?

Istuvan hallituksen ohjelmassa on linjattu, ettei lakiuudistus saa aiheuttaa maataloudelle ylimääräisiä kuluja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että tuotantoeläinten hyvinvointia pitää pyrkiä uuden lain puitteissa edistämään halvalla tai ilmaiseksi. Luonnonvaraisten eläinten ja lemmikkien osalta vastaavaa vaatimusta hallitusohjelmassa ei ole.

Eläinten hyvinvointi on jokaisen vastuulla

Uusi lakiluonnos korostaa jokaisen kansalaisen velvollisuutta auttaa sairasta, vahingoittunutta tai muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä. Eläimen hoidotta jättämisen ja hylkäämisen kielto mainitaan jo lain yleisissä periaatteissa. Maakuntien vastuulle on tulossa velvollisuus huolehtia löytöeläimistä sekä sairaiden tai vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten lopettamisesta.

Lausuntokierros nyt

Lakiluonnokseen on kirjattu monia muitakin eläinten hyvinvointia edistäviä kohtia ja vastaavasti jätetty muuttamatta kohtia, joissa eläinten hyvinvointia olisi voitu säädöksin edistää. Lakiluonnos on nyt lausunnoilla, eli jokainen halukas voi esittää siihen kantansa (lausuntopalvelu.fi).

Lausuntokierroksen aikana nostamme tässä blogissa esiin kohtia, joihin lausuntoa antaessa voi kiinnittää erityistä huomiota. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyisestä lainsäädännöstä merkittävästi poikkeavat ja eläinten hyvinvointia edistävät tai sitä heikentävät lainkohdat. Lausuntoaikaa on 28.2.2018 asti.