Takaisin

Eläinten hyvinvoinnin valvonta

Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolle kuuluu eläinsuojelulain täytäntöönpano sekä eläinten hyvinvoinnin valvonnan ohjaus. Ministeriö valmistelee lainsäädäntöä ja tulosohjaa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran toimintaa eläinten suojelun osalta.

Eviralla ei ole eläinsuojelu- tai eläinkuljetuslaissa annettua oikeutta tehdä tarkastuksia tiloilla tai kuljetuksissa vaan tämä toimivalta on annettu laissa muille viranomaisille. Eviran tehtävänä on eläinsuojelu- ja eläinkuljetuslainsäädännön valvonnan johtaminen, kehittäminen ja ohjaaminen.

Valvovat viranomaiset

Eläinsuojelusäädösten noudattamista valvovat eläinsuojeluviranomaiset. Eläinsuojeluviranomaisena aluehallintovirastojen alueella toimivat läänineläinlääkärit ja omilla alueillaan kunnissa kunnaneläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisit. Teurastamoissa eläinten kuljetusten ja teurastuksen eläinsuojelua valvovat tarkastuseläinlääkärit ja valtakunnan rajoilla rajaeläinlääkärit.

Aluehallintovirastojen valtuuttamat eläinsuojeluvalvojat voivat myös tehdä eläinsuojelutarkastuksia eläintenpitopaikoissa, jotka eivät ole kotirauhan suojaamalla alueella. He ottavat yhteyttä eläinsuojeluviranomaisiin, jos he havaitsevat tarkastuksessa eläinsuojelusäädösten vastaista toimintaa.

Viranomaisten tekemät tarkastukset ja valvonnat sekä mahdolliset toimet

Eläinsuojelulain ja eläinkuljetuslain ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Tarkastajalla on oikeus eläimen, sen pitopaikan tai kuljetusvälineen tarkastamiseen. Lisäksi tarkastajalla on oikeus tarkastaa eläimelle tarkoitettu ruoka ja juoma sekä eläimen hoidossa käytetyt välineet ja varusteet.

Eläimen omistajalle annetaan eläimen hyvinvointia edistäviä ohjeita ja neuvoja, mikäli tarkastuksissa havaitaan lieviä eläinsuojelullisia epäkohtia. Jos tarkastuksessa havaitaan säädösten laiminlyöntejä, omistajalle annetaan määräys korjata eläintenpidossa havaitut puutteet määräajassa tai kielto jatkaa säädösten vastaista toimintaa. Määräajan umpeuduttua kohteeseen tehdään uusintatarkastus, jolla valvotaan, että määräystä on noudatettu. Mikäli laiminlyöntejä vielä havaitaan, voidaan antaa uusi määräys tai kielto jatkaa määräysten vastaista toimintaa. Tarvittaessa annettua päätöstä voidaan tehostaa aluehallintoviraston antamalla uhkasakolla tai uhalla, että määrätyt toimet teetetään laiminlyöjän kustannuksella.

Eläinsuojelulain mukaan viranomaiset voivat tarkastuskäynnillä ryhtyä omistajan kustannuksella myös välittömiin kiiretoimenpiteisiin eläinten hyvinvoinnin turvaamiseksi, mikäli eläinsuojelusyyt niin vaativat. Seura- ja harrastuseläinten vakavissa laiminlyöntitapauksissa päädytään useimmiten järjestämään eläimelle hoitoa muualla kuin sen kotona, esimerkiksi eläinhoitolassa. Tuotantoeläimille järjestetään ensiapuna ruokaa ja juomaa sekä hoitaja paikan päälle tai vaihtoehtoisesti hoitoa muualla. Mikäli eläinten hoito ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista, eläimet voidaan myydä, viedä teuraaksi tai lopettaa. Eläimen omistaja tai haltija vastaa toimenpiteistä aiheutuneista kustannuksista.

Luvan- ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastukset

Eläinsuojeluvalvontaa tehdään myös ilman epäilyä lainsäädännön rikkomisesta. Tällaista ennakoivaa valvontaa on esimerkiksi tiettyä eläintoimintaa koskevien lupien myöntäminen ja ilmoituksenvaraisen toiminnan säännöllinen tarkastaminen.

Luvanvaraista toimintaa ovat esimerkiksi eläinten kuljettaminen kaupallisen toiminnan yhteydessä, koe-eläintoiminnan harjoittaminen, eläinten käyttö sirkuksissa, pysyvät ja kiertävät eläinnäyttelyt sekä eläintarhat. Aluehallintovirasto myöntää toimijoille luvat, mutta ennen luvan myöntämistä läänineläinlääkäri tarkastaa toiminnan edellytykset.

Ilmoituksenvaraista toimintaa on eläinsuojeluasetuksessa määritelty ammattimainen tai muutoin laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito (esimerkiksi kennelit, ravi- ja ratsuhevostallit, eläinhoitolat ja lemmikkieläinkaupat), luonnonvaraisten nisäkkäiden ja lintujen tuotantotarhaus sekä riistanhoidollinen tarhaus. Ilmoituksenvaraisen toiminnan pitopaikkoja pyritään tarkastamaan säännöllisesti. Esimerkiksi hevostalleihin tehtävistä tarkastuksista vastaavat tavallisesti kunnaneläinlääkärit. Tarkastuksia voidaan tehdä myös eläinkilpailuissa sekä esityksissä ja näytöksissä, joissa eläimiä on mukana. Ilmoituksenvarainen toiminta pyritään tarkastamaan säännöllisesti.

Tuotantoeläintilojen otantatarkastukset

EU:n jäsenvaltiot valvovat tuotantoeläinten suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamista tarkastamalla vuosittain edustavan määrän tuotantoeläintiloja otantatarkastuksissa. Neljännes tiloista on valittu tarkastuksen kohteeksi satunnaisotannalla ja kolme neljännestä eläinlajikohtaisesti määriteltyjen riskitekijöiden perusteella. Vuodesta 2010 lähtien tarkastuksia ovat tehneet aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Vuonna 2013 ja 2014 määrällisistä tarkastustavoitteesta toteutui 84 %.

Slide1
Tuotantoeläintilojen otantatarkastuksissa havaitut eläinsuojelusäädösten laiminlyönnit vuosina 2001-2014

Tuotantoeläintilojen otantatarkastukset aloitettiin vuonna 1998 vasikka- ja sikatilojen valvonnoilla. Vuodesta 2000 lähtien on valvottu myös turkistarhoja ja yli 350 kanan munintakanaloita. Vuosina 2008–2009 valvonnat laajennettiin koskemaan ankka- ja hanhitiloja sekä lammas- ja vuohitiloja; 2010 valvonnan piiriin lisättiin aikuiset, yli 6 kk:n ikäiset, naudat ja vuonna 2011 broileritilat. Tulevina vuosina otantatarkastuksia tehdään myös muille tuotantoeläinlajeille. Vuosittain tarkastetaan noin 1,5 % kaikista nautatiloista, 2–8 % sikatiloista, 3–15 % munintakanaloista, 5–10 % turkistarhoista, 7 % ankka- ja hanhitiloista sekä noin 2 % lammas- ja vuohitiloista.

Täydentäviin ehtoihin liittyvä eläinten hyvinvoinnin valvonta

Maataloustukien täydentävien ehtojen valvonnan yhteydessä on valvottu myös eläinten hyvinvointia vuodesta 2007 lähtien. Eläinten hyvinvointia koskevat täydentävät ehdot muodostuvat jo voimassa olevasta lainsäädännöstä, ne eivät tuo tuotantoeläinten pidolle uusia vaatimuksia. Täydentäviä ehtoja valvotaan tavallisesti tiloilla, jotka on otannalla valittu tarkastuksen kohteeksi. Valvontaa voidaan laajentaa (niin kutsuttu laajennusvalvonta) myös sellaisille tiloille, joilla on jonkin muun valvonnan yhteydessä havaittu laiminlyöntejä tai jos valvontaviranomaisen tietoon on tullut eläinsuojelusäädösten laiminlyöntitapauksia. Ehtojen noudattamista valvovat aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Ehtojen laiminlyönneistä saattaa seurata maataloustukien takaisinperintä.

Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin otantatarkastukset kohdistetaan yleensä nautoihin, sikoihin, lampaisiin, vuohiin ja muniviin kanoihin. Kuitenkin jos tilalla on tarkastuksen yhteydessä muita tuotantoeläimiä (hevosia, biisoneita, tarhattuja peuroja, strutsieläimiä, ankkoja, myskisorsia, hanhia, kalkkunoita tai turkiseläimiä), myös nämä valvotaan.

Vuosina 2011–2014 otantaa kuuluvissa täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin valvonnoissa havaittiin eläinsuojelusäädösten laininlyöntejä 12–18 %:lla valvotuista tiloista. Otannan ulkopuolisilla laajannusvalvonnan tiloilla suurella osalla havaitaan yleensä lainsäädännön vastaisuutta.

Eläinkuljetusten tarkastukset

Valvontaviranomaisilla on oikeus tarkastaa eläinkuljetus aina, mikäli epäillään, että eläinkuljetuslainsäädäntöä on rikottu. Valvontaviranomaisia ovat aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit alueellaan, kunnaneläinlääkäri ja poliisi toimialueillaan, tarkastuseläinlääkäri teurastamon tai teurastuspaikan alueella sekä rajaeläinlääkäri rajanylityspaikan, maastapoistumispaikan ja eläinlääkinnällisen rajatarkastusaseman alueella.

Eläinten kuljetuksia maanteillä valvoo enimmäkseen poliisi normaalin liikenteen valvonnan yhteydessä. Poliisi tarvitaan aina ajoneuvon pysäyttämiseen. Poliisi voi käyttää tarvittaessa apunaan virkaeläinlääkäriä (kunnan- tai läänineläinlääkäri). Poliisilla on oikeus eläinkuljetuksen tarkastamiseen myös ilman epäilyä lainsäädännön rikkomisesta. Sama oikeus eläinkuljetusten tarkastamiseen ilman epäilyä on tarkastuseläinlääkärillä ja rajaeläinlääkärillä omilla toimialueillaan. Evira tai aluehallintovirasto voivat lisäksi määrätä virkaeläinlääkärit tarkastamaan eläinkuljetuksia. Tällaisia tarkastuksia tekevät maanteillä läänineläinlääkärit yhdessä poliisin kanssa tai tarkastuseläinlääkärit eläinten lastaus- ja purkupaikoilla ja teurastamoissa. Joidenkin aluehallintovirastojen alueella tarkastetaan poliisin kanssa säännöllisesti vuosittain myös hevoskuljetusautoja hevoskilpailuiden yhteydessä.

Eläinkuljetustarkastusten yhteydessä tarkastetaan myös lainsäädännön edellyttämät asiakirjat ja luvat. Jos valvontaviranomainen havaitsee kuljetuksessa epäkohtia, hänen tulee ryhtyä eläinkuljetuslainsäädännön edellyttämiin toimiin. Yleisimmin valvontaviranomainen antaa eläinkuljettajalle määräyksen korjata epäkohdat määräajassa. Lisäksi viranomaisen tulee ilmoittaa epäkohdista eläinkuljettajaluvan tai kuljetusvälineen hyväksymistodistuksen myöntäneelle aluehallintovirastolle ja tietyissä tapauksissa myös kuljettajalle pätevyystodistuksen antaneelle aluehallintovirastolle. Eläinkuljettajalupa voidaan myös peruuttaa.

Suomessa eläinkuljetusten EU-eläinsuojelutarkastuksia on tehty vuodesta 1997 lähtien. Tavoitteena on tarkastaa vuosittain 2–4 % eläinkuljetuksista. Vuosina 2011–2014 eläinsuojeluviranomaiset tarkastivat yhteensä 1 547 eläinkuljetusta, joista keskimäärin 16 %:ssa havaittiin epäkohtia.

Epäilyyn perustuvat eläinsuojelutarkastukset

Eläinsuojeluviranomaisella on oikeus tehdä epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus aina, jos on aihetta epäillä eläintä hoidettavan tai kohdeltavan eläinsuojelusäädösten vastaisesti. Epäilyn voi eläinsuojeluviranomaiselle ilmoittaa kuka tahansa kansalainen. Tehdyt tarkastukset raportoidaan aluehallintovirastoihin, jotka toimittavat tiedot Eviralle. Evira kokoaa ja julkaisee tarkastusten tulokset valtakunnallisesti vuosittain. Poliisi ja terveystarkastajat eivät tavallisesti raportoi yksin tekemistään tarkastuksista aluehallintovirastoihin, joten aivan kaikki tarkastukset eivät tilastoihin päädy.

Epäilyyn perustuvan eläinsuojelutarkastuksen tekee useimmiten kunnaneläinlääkäri. Tarkastukseen voivat osallistua myös poliisi ja terveystarkastaja. Aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit voivat hoitaa vaikeimpia tapauksia paikallisen kunnaneläinlääkärin pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Epäilyyn perustuvien eläinsuojelutarkastusten määrä on kasvanut vuoden 2011 noin 4 500 tarkastuksesta vuosien 2012-2014 reiluun 6 000 vuosittaiseen tarkastukseen. Vuonna 2014 laiminlyöntejä havaittiin 34 %:ssa ja vakavia lainminlyöntejä 9 %:ssa tarkastetuista kohteista.

Muu eläinten hyvinvointiin liittyvä valvonta

Luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, rehujen ja elintarvikkeiden valvontaa suunnittelee ja ohjaa Evira. Luomueläintilalle tehdään vähintään yksi valvontakäynti vuodessa.  Vuonna 2014 luomumarkkinointikieltoja annettiin 26:lle tilalle. Eläintuotannon markkinointikieltoja aiheuttivat eläinten ruokinnassa, ulkoilussa ja kirjanpidossa todetut sääntöjenvastaisuudet.

Eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen toteutumisen valvonta on Maaseutuvirasto Mavin vastuulla. Valvontaa tekevät  aluehallintovirastojen valtuuttamat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) valvojat. Noin 5 % tukea saavista maatiloista valikoituu valvottavaksi.

Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten pitämisen ja käytön valvonta on Etelä-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastojen läänineläinlääkärien tehtävä. Koe-eläinlaitoksia valvotaan tiheimmillään kaksi kertaa vuodessa ja vähimmillään kerran kolmessa vuodessa.

Lue lisää eläinten hyvinvoinnin valvonnasta Eläinten hyvinvointiraportista, osa 9.

  •  
  •  
  •  
  •