Broilerin hyvinvoinnin kannalta kuoriutuminen kasvatushallissa on parempi vaihtoehto kuin kuoriutuminen hautomossa. Broilereiden jalkapohjat taas pysyvät turvepehkulla paremmassa kunnossa kuin kutteri- tai olkijauhepehkulla. Muun muassa nämä tutkimustulokset kuultiin Helsingin yliopiston järjestämässä Welfare Quality® -verkoston yleisölle avoimessa seminaarissa Helsingissä 24.11.
Kasvatushallissa kuoriutuneiden broilereiden jalkaterveys hautomossa kuoriutuneita parempi
Broilerit kuoriutuvat yleensä hautomoissa, joista ne kuljetetaan heti kuoriutumisen jälkeen kasvatushalleihin. Alankomaissa kasvatushallissa kuoriutumisesta on tullut yleisempää, koska näin on katsottu saatavan etua broilereiden kasvulle. Munat tuodaan kasvatushalliin kolme päivää ennen kuoriutumista. Tutkimuksessa verrattiin kasvatushallissa ja hautomossa kuoriutuneiden broilereiden kasvua ja terveyttä. Hallissa kuoriutuneet broilerit olivat hautomossa kuoriutuneita terveempiä jaloistaan, mutta vähemmän aktiivisia. Hallissa kuoriutuneilla broilereilla oli vähemmän jalkapohja- (food pad dermatitis) ja kinnerongelmia (hock burn). Kuivikkeen eli pehkun laatu lattialla oli parempi hallissa kuoriutuneilla broilereilla, vaikkakin hautomossa kuoriutuneet broilerit olivat puhtaampia kuin hallissa kuoriutuneet. Teuraspainoihin kuoriutumispaikalla ei ollut vaikutusta.
Ruokinta ja lehmän ja ihmisen välinen suhde hyvällä mallilla
Itä-suomalaisilla maitotiloilla tehdyn WQ-hyvinvointiarvion mukaan lehmien ruokinta sekä ihmisen ja lehmän välinen suhde ovat tiloilla hyvin hallussa. Parannettavaa sen sijaan löytyy lehmien jalkaterveydessä, ihon ja karvapeitteen kunnossa sekä pihattolehmien laiduntamisessa. Ontuminen, ihovauriot ja se, etteivät pihattolehmät juuri pääse laitumelle, laskivat hyvinvointiarvion pisteitä. Lehmien hyvinvoinnin kokonaisarvio laskettiin kaikkiaan 36 maitotilalle. Näistä 13 tilaa luokiteltiin edistyksellisiksi; 23 tilaa sijoittui luokkaan hyväksyttävä. WQ-arvioinnin luokat ovat ’ei luokiteltu’, ’hyväksyttävä’, ’edistyksellinen’ ja ’erinomainen’.
Hyvinvoinnin arviointityökaluilla kysyntää
Siipikarjan, sikojen ja nautojen lisäksi WQ-arviointimenetelmä on kehitetty turkiseläimille (WelFur). Menetelmää kehitetään parhaillaan myös hevosille. WQ-menetelmä on kokonaisvaltainen, mutta työläs ja siksi myös kallis eläinten hyvinvoinnin tilan todentamiseksi tuotantotilalla. Kevyempiä menetelmiä on suunnitteilla, mutta haasteena on luotettavan arvion tekeminen eläinten hyvinvoinnista nopealla aikataululla ja kustannussyistä johtuen pienellä otoksella.