Tällä hetkellä käytössä olevissa eläinten hyvinvoinnin arvioinnin menetelmissä on sekä vahvuuksia että heikkouksia, joten uusia keinoja arvioida eläimen kokemusta etsitään jatkuvasti. Hyvinvointitieto -hankkeessa kehitetään aiempien menetelmien pohjalta arviointimittaristo, joka kuvaa paremmin kaikkien nautatilan eläinryhmien hyvinvointia. Tavoitteena on, että mittaristo on nautaterveydenhuoltokäynnin arviota tarkempi, mutta kustannustehokkaampi ja suomalaiset olosuhteet paremmin huomioiva kuin Welfare Quality -arvio, kirjoittavat Hyvinvointitieto-hankkeen tutkijat Lilli Frondelius ja Mikaela Mughal vieraskynäblogissaan.
Hyvinvointi on eläimen yksilöllinen kokemus
Koska eläinten hyvinvoinnissa on kysymys eläimen yksilöllisestä kokemuksesta, meidän on vaikea saada siitä luotettavaa tietoa. Asian selvittämiseksi on kuitenkin löydetty erilaisia epäsuoria mittaustapoja. Joissain tapauksissa voimme päätellä jotain eläimen hyvinvoinnin toteutumisesta arvioimalla olosuhteita, joissa eläimiä pidetään. Esimerkiksi lypsylehmän makuupaikan tulee olla riittävän tilava ja pehmeä, jotta lehmän on helppo käydä siinä makuulle. Nykyisen tieteelliseen tutkimukseen perustuvan käsityksen mukaan suoraan eläimestä itsestään mitattavat muuttujat antavat useimmiten tarkemman kuvan siitä, millaista eläimen elämä annetuissa olosuhteissa on. Lehmän makuumukavuutta voidaan siis arvioida katsomalla, kuinka sujuvasti eläin asettuu makaamaan ja aiheuttaako makuualusta sille hankaumia.
Viime vuosina Suomessakin on alettu arvioida kaupallisessa sertifiointitarkoituksessa maidontuotantotilojen eläinten hyvinvoinnin tasoa Welfare Quality ® -menetelmällä (WQ), joka hyödyntää mahdollisimman paljon näitä eläinperustaisia hyvinvointimittareita. Jo ennen WQ-arviota tuotantoeläinten hyvinvoinnista on kerätty tietoa Suomessa kansallisten eläinterveydenhuollon järjestelmien avulla. Tällä hetkellä maidontuotantotiloista 96 % ja lihanautatiloista 94 % kuuluu nautaterveydenhuollon järjestelmän eli Nasevan piiriin. Eläinlääkäri katsastaa näillä tiloilla vuosittaisessa arviossa paitsi eläinterveyden tilanteen, myös hyvinvoinnin kokonaistilan.
Hyvinvointimittaristoilla puolensa ja puutteensa
Molemmissa mainituissa hyvinvoinnin arviointimenetelmissä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Luonnonvarakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston LETKA-hankkeessa (2015–2017) vertailtiin soveltuvin osin Nasevan terveydenhuoltokäynnin hyvinvoinnin arviota ja WQ-protokollan mukaista hyvinvoinnin arviota.
Tarkastelu osoitti, että Nasevan hyvinvointiarvioinnin haasteena on muun muassa mittareiden yleisluontoisuus: Nasevassa useita hyvinvointiin liittyviä tekijöitä on niputettu yhteen mittariin, jolloin mittareiden tarkkuus kärsii. Lisäksi jokainen mitattava kriteeri arvioidaan kolmiportaisella asteikolla, joka ei juuri pysty erottelemaan erinomaisia tiloja keskiverroista. Nasevan hyviin puoliin taas kuuluu kattavuus, sillä siinä arvioidaan kaikki tilalla olevat eläinryhmät.
WQ-protokollan mittarit ovat puolestaan hyvin tarkkoja ja tieteellisesti perusteltuja. Toisin kuin Nasevassa, WQ-arviossa lasketaan tilalle myös hyvinvoinnin kokonaisarvio, joten sitä on helppo soveltaa tilojen sertifioinnissa. WQ-arvio on kuitenkin työläs toteuttaa – yhteen arviointikäyntiin menee yleensä kokonainen työpäivä. WQ-järjestelmä on myös saanut kritiikkiä pisteytystavastaan, joka on vaikeaselkoinen ja lisäksi kokonaisarvioon vaikuttavat kohtuuttoman paljon muutamat yksittäiset mittarit. Tilan on esimerkiksi mahdollista saada korkea kokonaisarvosana, vaikka lehmillä olisi paljonkin terveysongelmia, kunhan niiden vedensaanti on kunnossa ja ne pääsevät kesällä laitumelle.
Yksi suurimmista puutteista lypsykarjojen WQ-arviossa on kuitenkin vasikoiden ja nuorkarjan puuttuminen arviosta käytännössä kokonaan nupoutuskäytäntöjä lukuun ottamatta. Lihanautojen arviointiprotokolla puolestaan koskee vain kasvatuksen loppuvaiheessa olevia nautoja, ja suomalaisessa naudanlihaketjussa tyypillisille vasikkakasvattamoille tai emolehmätiloille ei ole arviointimenetelmää ollenkaan.
Uusi mittaristo kustannustehokkaaseen eläinten hyvinvoinnin arviointiin tilatasolla
LETKA-hankkeen oppien perusteella Luken ja Helsingin yliopiston hyvinvointitutkijat sekä Valio Oy:n, HKSCAN Oy:n ja ETT ry:n terveydenhuoltoeläinlääkärit yhdistivät voimansa ja kehittivät vuonna 2021 pohjan uudelle lypsykarjojen hyvinvoinnin arvioinnin mittaristolle (Naseva DairyWell). Mittariston kehitystyö aloitettiin kokoamalla eri lähteistä yhteensä yli 400 potentiaalista nautojen hyvinvoinnista kertovaa mittaria. Asiantuntijat arvioivat kaikki mittarit niiden luotettavuuden ja käytännöllisyyden perusteella lypsykarjatilan eri eläinryhmät huomioiden. Karsinnasta jäi käteen 57 erilaista mittaria, joista suurimmassa osassa arvioidaan eläintä itseään. Lisäksi hyvinvoinnin arviossa hyödynnetään kysymyksiä tuottajalle sekä kansallisiin tietokantoihin jo valmiiksi kerättävää tietoa tilasta. Mittaristo julkaistiin Maataloustieteen päivillä kesäkuussa 2022 ja siinä on omat arviointikokonaisuutensa vasikoille, nuorkarjalle ja lypsylehmille.
Naseva DairyWell -hankkeessa kootulla mittaristolla on vielä pitkä tie edessä ennen kuin se on valmis käytännön työkaluksi. Mittariston luotettavuutta ja käytettävyyttä testataan ja sen käyttöön kehitetään koulutus. Tätä varten Lukessa aloitettiin tämän vuoden alussa Naseva nautojen hyvinvointitieto -hanke, jossa ovat mukana Valio, A-Tuottajat, HKScan, Snellmanin Lihanjalostus sekä Eläinten Terveys ETT. Tavoitteena on, että uusi menetelmä integroidaan Naseva-järjestelmään. Sen on tarkoitus olla terveydenhuoltokäynnin arviota tarkempi, mutta kustannustehokkaampi ja suomalaiset olosuhteet paremmin huomioiva kuin WQ-arvio. Esimerkiksi lypsylehmien arviointi on pitkälti sovellettu WQ:n pohjalta, mutta monia asioita kuten utareterveyttä ja kivunlievityksen käyttöä sairauksissa ja kivuliaissa toimenpiteissä mitataan monipuolisemmin. Kehitettävässä mittaristossa merkittävin uudistus on se, että aiemmin lypsykarjalle käytettyjä mittareita sovelletaan myös nuorkarjalle ja vasikoille. Emolehmille ja lihaksi kasvatettaville naudoille kehitetään omat vastaavat mittaristonsa.
Hankkeen tuloksena saadaan kansalliseen käyttöön menetelmä, jolla voidaan kerätä entistä tarkempaa ja luotettavampaa tietoa eläinten hyvinvoinnista kaikilla suomalaisilla nautatiloilla. Hyvä työkalu mahdollistaa hyvinvoinnin tavoitteellisen kehittämisen isolla joukolla tiloja. Hyvinvointitieto-hankkeessa arviointityökaluun ei kehitetä kokonaisarviointia, mutta tulevaisuudessa mittaristoa on mahdollista käyttää myös kuluttajaviestintään tai auditointivälineenä, kuten nykyistä Nasevan terveydenhuoltokäyntiä.
Teksti: Lilli Frondelius ja Mikaela Mughal. Kirjoittajat ovat Luonnonvarakeskuksen tutkijoita Naseva nautojen hyvinvointitieto -hankkeessa.
Lue lisää:
Naseva nautojen hyvinvointitieto -hanke Luonnonvarakeskuksessa
Welfare Quality -järjestelmä eläinten hyvinvoinnin arviointiin