fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Uskonnollinen teurastus sallittaneen uudessa eläinten hyvinvointilaissa edelleen, mutta eläinten kannalta se ei ole lakiviilauksen suurin ongelma

uskonnollinen teurastus sallittaneen jatkossakin; kuvassa lampaita

Uskonnollisen teurastuksen salliminen ja eläinten hyvinvoinnin valvonnan heikentäminen nousivat otsikoihin viime viikolla, kun eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto eläinten hyvinvointilakiesityksestä valmistui. Valiokunta edellyttää lausunnossaan uskonnollisista syistä tehtävän teurastuksen sallimista edelleen vedoten uskonnonvapauteen. Käytännössä eläinten kannalta suuremmaksi ongelmaksi voi kuitenkin nousta valiokunnan kanta, jonka mukaan eläinten hyvinvoinnin valvonnan kynnystä on korotettava kotirauhan suojan vuoksi.

Teurastuksen käytännöt pysynevät nykyisellään

Perustuslakivaliokunta otti viime viikolla kannan, jonka mukaan laissa on yhä sallittava eläimen samanaikainen tainnutus ja verenlasku uskonnonvapauden vuoksi. Kanta edellyttää eläinten hyvinvointilain esityksessä muutettavaksi kohdan, jossa eläin olisi vaadittu tainnutettavaksi aina ennen teurastusta.

Vaatimus eläimen tainnuttamisesta ennen teurastusta olisi ollut toivottava kirjaus eläimen itseisarvon kunnioittamisen ja yhteispohjoismaisen, tutkittuun tietoon perustuvan lainsäädännöllisen linjan nimissä. Kirjaus ei myöskään olisi puuttunut uskonnonvapauteen, sillä se ei olisi rajoittanut oikeutta syödä ja tuoda ulkomailta uskonnollisista syistä teurastetun eläimen lihaa.

Nykyään – ja perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla jatkossakin – eläintä ei saa Suomessa teurastaa täysin ilman tainnutusta, vaan uskonnollisissakin teurastuksissa eläin on tainnutettava, joko ennen tai vähintään yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa. Poikkeuksena on kana, jonka saa uskonnollisista syistä teurastaa teurastamossa ilman edeltävää tainnutusta. Uskonnollisista syistä noudatettava erityinen teurastustapa on siis sallittua vain teurastamossa tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa.

Koska tainnutus ja verenlaskun aloittaminen on vaikeaa tehdä yhtä aikaa, myös uskonnollisista syistä teurastettavat eläimet, lähinnä naudat ja lampaat, tainnutetaan teurastamoissa ensin ja verenlasku aloitetaan vasta tainnutuksen jälkeen. Näin ollen perustuslakivaliokunnan vaatima muutos ei muuta teurastamisen käytäntöjä nykyisestä. Ruokavirasto toteaa, että Suomen teurastamossa tehty halal-teurastus ei eläinten kohtelun ja hyvinvoinnin osalta poikkea tavanomaisesta teurastuksesta. Suomeen voi tuoda ja Suomessa voi ostaa ulkomailla tuotettua, tainnuttamatta teurastettua halal- ja kosherlihaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa eriävä mielipide tainnuttamisen puolesta

Perustuslakivaliokunta ei ollut uskonnollisen teurastuksen sallivassa lausunnossaan täysin yksimielinen: viisi valiokunnan jäsentä jätti lausunnosta eriävän mielipiteen, jonka mukaan tainnuttamatta teurastaminen olisi yksiselitteisesti kiellettävä. Jäsenet huomauttivat muun muassa, että Euroopan unionin tuomioistuin on todennut uskonnonvapauden keskeisen sisällön toteutuvan, vaikka kansallisessa lainsäädännössä velvoitetaan tainnuttamaan eläin aina ennen teurastusta. Myös selkeä enemmistö perustuslakivaliokunnan kuulemista valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista arvioi, että uskonnollisen teurastuksen täyskielto olisi valtiosääntöoikeudellisesti mahdollista.

Kotirauhan piirissä tehtävien tarkastusten kynnyksen nostaminen ei edistä eläinten hyvinvointia

Perustuslakivaliokunta katsoi, että eläinten hyvinvoinnin tarkastuksen toimittamisen kynnystä pitää nostaa silloin, kun eläinten pitopaikka kuuluu kotirauhan piiriin. Tämä olisi valiokunnan mukaan mahdollista esimerkiksi rajaamalla tarkastusoikeus tilanteisiin, joissa on aihetta epäillä eläinten kohtelua, hoitoa tai pitopaikkaa koskevien säännösten olennaista tai vakavaa rikkomista laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla (yli sakkorangaistuksen rajan). Aiemmassa lakiesityksessä ei vaadittu tarkastuksen suorittamiseksi epäilyä säännösten ’olennaisesta tai vakavasta rikkomisesta’. Kotirauhan piirissä elävien lemmikkieläinten kärsimys on siis vaarassa jäädä aiempaa useammin havaitsematta ja tuomitsematta, jos tarkastusta ei voi tehdä olennaista tai vakavaa rikkomusepäilyä lievemmissä tapauksissa.

 

Lue lisää:

Perustuslakivaliokunnan lausunto PeVL 106/2022 vp

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 186/2022 vp)

Ruokavirasto: Usein kysyttyä teurastuksesta

Suomessa lain mukaan tehty uskonnollinen teurastus ei eläimen hyvinvoinnin kannalta eroa tavallisesta teurastuksesta

Eläinsuojelulaista tulossa eläinten hyvinvointilaki

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.