Järjestyksessään toisen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kolmivuotiskausi on päättynyt. Viimeisessä kokouksessa neuvottelukunta kävi läpi eläinten hyvinvointisäädösten aukkoja ja säädösten uudistustarpeita erityisesti nautojen osalta. Neuvottelukunta myös summasi kolmivuotisen kauden toimintaa ja jätti perinnöksi käsiteltäviä asioita kolmannelle tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalle.
Parsi vai pihatto – keskustelu jatkuu
Uusien parsinavetoiden rankentamista ei enää tulisi tukea yhteiskunnan varoista, todettiin neuvottelukunnassa ja yhdyttiin näin edellisen tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausuntoon vuodelta 2011. Olemassa olevien parsinavetoiden peruskorjauksiin toisaalta haluttiin taloudellista tukea yhteiskunnalta, mutta toisaalta toivottiin, että vaakakuppi kallistuu parsinavetan peruskorjauksen sijaan uuden pihattonavetan rakentamisen puolelle. Neuvottelukunnassa käytettiin puheenvuoroja puolesta ja vastaan pohdittaessa, tulisiko uuteen eläinsuojelulakiin kirjata parsinavetoista luopuminen siirtymäajalla.
Säädöksiä tarvitaan aikuisten nautojen, broileriemojen ja tuotantokanien hyvinvointiin
Vasikoita (alle 6 kk ikäinen nauta) lukuun ottamatta meiltä puuttuvat säädökset siitä, minkä verran tilaa aikuisille naudoille, kuten lypsylehmille ja sonneille, pitäisi vähintään olla. Tuotantopolven broilereiden emojen hoidolle ja pidolle ei myöskään ole säädöstason vähimmäisvaatimuksia. Kani ei Suomessa ole merkittävä tuotantoeläin, mutta muualla Euroopassa kaninlihantuotanto on huomattavaa ja tullee kasvamaan meilläkin. Neuvottelukunta piti järkevänä, että nyt puuttuvat hyvinvointisäädökset tuotantokaneille saadaan pian, ennen kuin tuotantoon investoidaan laajemmin. Kaninlihan tuotantoon on jo nyt jonkin verran kiinnostusta Suomessa. Eläinten kuljetussäädösten vähimmäisvaatimukset puuttuvat turkiseläimiltä ja poroilta.
Jatkuva juomaveden saanti puhutti edelleen
Uuteen eläinsuojelulakiin on nisäkkäille ja linnuille kaavailtu jatkuvan juomaveden saannin turvaamista eläimen pysyvässä pitopaikassa. Poikkeuksiakin vesisäädökseen on mietitty, kuten eläinlääketieteelliset syyt, turkistarhaus sekä porojen pito laajoilla alueilla luonnonolosuhteissa. Valtioneuvoston asetuksella voitaneen poikkeuksista säätää, jos jatkuva vedensaanti on käytännössä mahdotonta järjestää.
Eväitä seuraavalle neuvottelukunnalle
Kolmas tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on jo asetettu kaudelle 2016–2019. Uudelle neuvottelukunnalle tulee eläinsuojelulain uudistuksen myötä käsiteltäväksi useita kiperiä kysymyksiä, kuten karjuporsaiden kastraatio, uusi valtioneuvoston asetus eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä, turkiseläinten ja porojen suojelu kuljetuksen yhteydessä sekä eläinjalostuksen hyvinvointivaikutukset.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen on käynyt heikon talouden vuoksi neuvottelukunnan kaudella haasteellisemmaksi. Asia ei koske ainoastaan Suomea, vaan riskit tuotantoeläinten hyvinvoinnin heikkenemiselle kasvavat ja ovat yhteisiä koko Euroopassa.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotot ja pöytäkirjat löytyvät maa- ja metsätalousministeriön sivulta.