Eläinten kuljetusta säätelevät EU:n eläinkuljetusasetus (1/2005) ja eläinkuljetuslaki (1429/2006), kertoi neuvottelukunnan kokouksessa asiantuntijana vieraillut ylitarkastaja Sari Salminen Evirasta. Eläinkuljetusasetusta sovelletaan kaupallisiin kuljetuksiin eli kuljetuksiin, joista on suoraa taloudellista hyötyä ja jotka ovat osana voittoa tavoittelevaa liiketaloudellista tai kaupallista toimintaa. Eläinkuljetuslaki koskee myös asetuksen ulkopuolelle jäävien eläinten kuljetusta. Eläimen kuljetus eläinlääkäriin tai esimerkiksi karjan siirto laitumelta toiselle kuuluvat edellä mainittujen lain ja asetuksen piiriin vain osittain.
Kuljetus stressaa eläintä
Kuljetus on eläimelle stressin paikka ja kuljetusvälineeseen lastaaminen ja purku ovat eläimen hyvinvoinnin kannalta kriittisiä tilanteita. Säädösten tarkoituksena onkin suojella eläimiä kuljetuksessa ja sen yhteydessä vahingoittumiselta ja sairastumiselta sekä kaikelta vältettävissä olevalta kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Eläinten hyvinvoinnista kuljetuksen aikana on huolehdittava.
Eläinten kuljettajalla on oltava kuljettajalupa ja todistus osaamisesta. Lyhyille, alle kahdeksan tunnin kuljetuksille on oma kuljettajalupansa, ja yli kahdeksan tunnin mittaisille pitkille kuljetuksille omansa. Kuljetusvälineen pitää olla hyväksytty aina, kun eläimiä kuljetetaan yli 8 h – tämä koskee myös esimerkiksi rescuekoirien kuljetuksia Suomeen. Eläinten kuljettajien pätevyystodistukset tarvitaan, kun kuljetetaan hevosia, nautoja, lampaita, vuohia, sikaa tai siipikarjaa. Lupia ja todistuksia ei tarvita, kun matka on enintään 65 km. Kaupallisten eläinkuljetusten luvat ja todistukset haetaan aluehallintovirastosta.
Eläinkuljetuksia tarkastetaan säännöllisesti
Eläinkuljetuksen saa tarkastaa poliisi liikennevalvonnan yhteydessä, tarkastuseläinlääkäri teurastamolla ja rajaeläinlääkäri rajalla. Epäilyyn perustuen eläinkuljetuksen voi tarkastaa aluehallintoviraston edustaja, kunnaneläinlääkäri, poliisi sekä tarkastus- ja rajaeläinlääkäri. Lisäksi erityisiä tarkastuksia tekevät virkaeläinlääkärit Eviran tai aluehallintoviraston määräyksestä. Teurastamolla tarkastetaan kaikki sinne saapuvat kuljetukset.
Viime vuosina eläinkuljetuksia on tarkastettu noin 400 vuosittain. Suurin osa näistä on tarkastuseläinlääkärin teurastamolla tekemiä tarkastuksia. Tarkastuksissa havaittujen epäkohtien määrä ja laatu vaihtelevat vuosittain, mutta trendi on viime aikoina ollut laskeva. Yleisesti ottaen puutteet kuljetukseen liittyvissä asiakirjoissa kattavat noin puolet laiminlyönneistä. Esimerkiksi vuoden 2016 tarkastuksissa kaikki hevosten kuljetuksiin liittyvät puutteet ovat olleet asiakirjapuutteita; suoraan hevosten hyvinvointiin liittyviä puutteita ei ole ollut. Muut epäkohdat vuoden 2016 tarkastuksissa liittyivät kuljetusvälineiden kuntoon ja turvallisuuteen sekä tilavaatimusten ja pitkien kuljetusten lisävaatimusten noudattamiseen. Muita kuin asiakirjapuutteita oli kuitenkin vähän.
Eläinten kuljettaja on useimmiten ammattilainen
Eläinkuljetusalan ammattilaiset kuljettavat yli 90 % Suomen teuraseläinkuljetuksista, kertoi Elintarvikealan Kuljetusyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Seppo Tolonen. Alalla toimii noin 70 yritystä 170 kuljetusyksikön voimin. Suomen eläinkuljetuskalusto on suhteellisen uutta. Alan ammattilainen on käynyt pätevyyskoulutuksen ja suorittanut kokeen. Koulutukseen sisältyy muun muassa eläinten käsittely, käyttäytyminen ja eläimille annettava ensiapu. Teurastamoyritykset järjestävät lisäksi omia koulutuksiaan muun muassa eläinten hyvästä käsittelystä.
Eläinten kuljetuskunnon arviointi haastavaa
Suomen kaupalliset eläinkuljetukset tapahtuvat pääsääntöisesti maamme rajojen sisällä. Eläinkuljetusten valvonta on tällöin helpompaa, kuin jos eläimiä kuljetettaisiin maasta toiseen. Kuljetuskunnottomia, sairaita tai kipeitä eläimiä ei tarkastuksissa juuri havaita. Kuljettajan tekemä eläinten kuljetuskunnon havainnointi voi joskus olla vaikeaa, esimerkiksi siipikarjakuljetuksissa, joissa kuljettajat eivät yleensä lastaa lintuja kuljetusautoon, vaan lastauksen tekevät eri ammattilaiset. Myös tyrällisten sikojen kuljetuskuntoisuus keskusteluttaa meillä ja muualla Euroopassa. Eläinkuljettajan ammattitaitoa vaaditaan esimerkiksi eläimen kunnon arvioinnissa lastaushetkellä. Lastaajan/kuljettajan pitää osata arvioida, kestääkö eläin tulevan kuljetuksen eläimen hyvinvoinnin liiaksi heikkenemättä.
Eläinkuljetustarkastusten hyvistä tuloksista huolimatta parannettavaakin löytyy. Suomi on pitkä maa ja eläintilat, etenkin nautatilat, ovat paikoin harvassa. Myös teurastamot ovat harvassa, ja näistä syistä osa eläinkuljetuksista on väkisinkin pitkiä. Ruotsissa tilanne on melko lailla sama, mutta toisin kuin meillä, Ruotsin pitkissä eläinkuljetuksissa käytetään taukopaikkoja, niin kutsuttuja väliasemia. Välitysvasikoiden eli pienten vasikoiden, jotka kuljetetaan syntymätilaltaan toiselle nautatilalle jatkokasvatukseen, kuljetukset voivat olla pitkiä. Vasikat on pitkien kuljetusten aikana juotettava. Joidenkin lypsylehmien pitkät kuljetukset ja se, että lehmän lypsyväli voi kuljetuksen vuoksi venyä normaalia pitemmäksi, huolettaa paitsi meillä, myös muualla Euroopassa. Lisäksi vaihtelevat lastausolosuhteet eläintiloilla, sää sekä tarttuvien eläintautien vastustaminen haastavat niin eläinten hyvinvoinnin kuin kuljettajan ammattitaidon.
Neuvottelukunta sai kuulla Seppo Tolosen kertomana nautojen ja sikojen keskimääräisistä kuljetusajoista. Vuoden 2016 tilasto sisälsi osan, 14 000 kuormaa, viime vuoden teuras- ja välityseläinkuljetusta. Nautojen kuljetuksista noin 68 % oli alle kahdeksan tunnin kuljetuksia. Kahdeksasta kahteentoista tunnin nautakuljetusten osuus oli noin 25 %, 12–14 tunnin kuljetusten osuus noin 5,5 % ja yli 14 tunnin kuljetusten osuus noin 1,5 %. Sikojen kuljetuksista 92,5 % jäi alle kahdeksan tunnin, 6,5 % oli 8-12 tunnin, 0,6 % 12–14 tunnin ja 0,3 % yli 14 tunnin kuljetuksia.
Eläinkuljetuksiin liittyvät ohjeet löytyvät Eviran sivuilta.