Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta Ukrainassa on kulunut lähes 36 vuotta, ja yhtäkkiä Tšernobylin tilanne ja onnettomuuden uhka ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Ydinvoimalaonnettomuus vuosikymmeniä sitten kosketti miljoonien ihmisten ja eläinten elämää, ja sen vaikutukset näkyvät luonnossa yhä; tosin eläinten kannalta ihmisen lähtö on ollut suurelta osin positiivinen muutos. Venäjän sotatoimet Ukrainan ydinvoimala-alueilla herättävät nyt vakavaa huolta: voiko onnettomuus toistua, ja mitä siitä seuraisi?
Tšernobylistä tuli säteilyonnettomuuden ulkomuseo
Halkaisijaltaan noin 60 kilometrin kokoista aluetta Tšernobylin ympärillä voidaan pitää eräänlaisena ei-toivottuna näyttämönä sille, millaisia vaikutuksia säteily saa aikaan luonnossa. Alueen ympäristöä ja eläimiä tutkimalla on opittu ymmärtämään säteilyn lyhyt- ja pitkäkestoisia vaikutuksia. Myös ihmisen äkillinen, totaalinen poistuminen paikalta vaikutti eläinpopulaatioihin ja niiden käyttäytymiseen. Nyt tilanne on muuttunut, kun alueella liikkuu taas ihmisiä venäläisten sotajoukkojen muodossa ja maaston tallautuminen nostaa radioaktiivista ainetta ilmaan. Toinen kysymys on, mitä tapahtuisi, jos jokin Ukrainan toiminnassa olevista ydinvoimaloista nyt vaurioituisi yhtä dramaattisesti kuin Tšernobyl aikanaan.
Ydinsäteily heikensi eläinten elinkykyä ja aiheutti epämuodostumia
Tšernobylin onnettomuuspaikan alueella muutokset kasvistossa ja eläimistössä olivat onnettomuuden jälkeen odotetusti suuret. Mäntymetsät kuolivat ja muuttuivat punaisiksi. Maaperän selkärangattomien eliöiden määrä väheni ja muidenkin eläinten kuolleisuus lisääntyi. Elävät eläimet altistuivat normaaliin taustasäteilyyn verrattuna 10-100-kertaisille säteilymäärille, jotka aiheuttivat eläimissä oksidatiivista stressiä ja vähensivät antioksidanttien määrää. Nämä puolestaan vaikuttivat haitallisesti eläinten keskushermostoon ja aivoihin heikentäen elinkykyä ja lisääntymistä. Tšernobylin eläimiltä ja kasveilta alkoi löytyä epämuodostumia.
Onnettomuuden jälkeen säteilyn määrää eläimissä seurattiin muualla Euroopassa, ja esimerkiksi Suomessa tiettyjen kalojen ja poron lihaa ei saanut syödä suuren säteilyannoksen vuoksi.
Eläimet ja luonto sopeutuivat
Kun ihmisen välitön vaikutus luontoon on vähentynyt, Tšernobylin alue on muodostunut tiettyjen luonnonvaraisten eläinlajien turvapaikaksi. Alueella on vuodesta 2016 lähtien asunut vain muutama sata ihmistä, mutta siellä esiintyy runsaasti lajeja, jotka muualla Euroopassa ovat hyvin harvinaisia tai harvalukuisia, kuten villihevosia, ilveksiä, majavia, susia ja karhuja. Tšernobylia voi pitää esimerkkinä alueesta, jolla luonto ottaa vallan takaisin ihmisen rakentamasta ympäristöstä. Alueen ekosysteemi on toipunut yllättävän hyvin, ja monimuotoisuus on palannut. Ukrainan hallitus on julistanut vuonna 2017 alueen luonnonpuistoksi.
Alueen eläinten ja luonnon sopeutumisesta säteilyyn ollaan kuitenkin montaa mieltä. Joissain eliöryhmissä tutkijat ovat havainneet muun muassa biodiversiteetin heikkenemistä. Jotkut tutkijat uskovat monien lajien, kuten pääskysten, vaeltavan alueelle muualta ja sairastuvan tai kuolevan säteilyn vaikutuksesta. Joidenkin lintujen taas on havaittu sopeutuvan kohonneisiin säteilytasoihin tuottamalla enemmän antioksidantteja. Jyrsijöillä on havaittu huomattavan korkeaa sietokykyä säteilyn vaikutuksille, ja myös kasvien on havaittu sopeutuneen hyvin kohonneisiin säteilytasoihin.
Laajoilla alueilla liikkuvat eläimet ovat selviytyneet paremmin kuin paikalliset, sillä liikkuessaan laajemmalti ne eivät jatkuvasti altistu korkeimmalle säteilymäärälle. Usean lajin eläimet eivät ole pääosin muualta alueelle vaeltavia yksilöitä, vaan pysyvästi alueella asuvia ja siellä lisääntyviä. Säteilyn haitallisista vaikutuksista huolimatta monilla luonnonvaraisilla eläinlajeilla vaikuttaa olleen Tšernobylin onnettomuusalueella paremmat elinolosuhteet kuin ihmisen vaikutuspiirissä eläessä.
Ydinvoimalaonnettomuus vaikutti luonnonvaraisten eläinten ohella myös ihmisten lemmikkeihin: evakuoinnin yhteydessä asukkailta jäi alueelle lemmikkikoiria, joiden jälkeläisistä on syntynyt koirayhteisöjä. Vuoteen 2018 asti oli kiellettyä tuoda eläimiä alueelta, mutta sen jälkeen Tšernobylin katukoiria on voinut adoptoida.
Säteilyturvakeskus ei näe syytä huoleen
Tšernobylin ydinvoimala tuhoutui vuoden 1986 onnettomuudessa täysin, mutta Ukrainassa on edelleen neljä toiminnassa olevaa ydinvoimalaa. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on vedonnut Venäjään, ettei se iskisi ydinvoimaloihin tai niiden lähelle.
Säteilyturvakeskuksen tiedotustilaisuuden (4.3.22) perusteella suomalaisilla ei ole akuuttia syytä huoleen, sillä Tšernobylin vertainen katastrofi ei reaktoreiden teknisistä eroista johtuen olisi mahdollinen. ”Suomalaiset lehmät pääsevät laitumelle ensi kesänä”, tilaisuuden asiantuntijat vastasivat toimittajien kysymykseen, ”mutta jos onnettomuus tapahtuisi ja tuulet olisivat Suomelle epäsuotuisat, olisi mahdollista, että tiettyjen elintarvikkeiden käyttöä meillä rajoitettaisiin. Tällöinkin kyse olisi lähinnä luonnontuotteista, joihin radioaktiivisia aineita kertyy, kuten sienistä ja marjoista.” Luonnonvaraisten eläinten tilanne olisi kuitenkin hieman eri kuin ihmisillä ja ihmisen hoidossa olevilla eläimillä, sillä niillä ei ole mahdollisuutta suojautua säteilyltä tai jättää radioaktiivista ravintoa syömättä.
Teksti: Olli Leino ja EHK
Lue lisää:
Säteilyturvakeskus 30.4.2021: Tšernobylin onnettomuuden vaikutukset eläimiin ja ekosysteemiin
Science.org 5.10.2015: Humans are worse than radiation for Chernobyl animals, study finds
Wikipedia: Effects of the Chernobyl disaster
Phys.org 23.4.2021: Wild horses flourish in Chernobyl 35 years after explosion
Washington Post 7.6.2007: Chernobyl Area Becomes Wildlife Haven
Mental Floss, Claudia Dimuro 20.6.2019: 8 Facts About the Animals of Chernobyl