Ihminen vaikuttaa luonnonvaraisen eläinten hyvinvointiin toimillaan. Maankäyttö, rakentaminen, eränkäynti ja salametsästys ovat esimerkkejä siitä, miten ihminen voi säädellä kokonaisia eläinpopulaatioita ja heikentää tai edistää eläinyksilöiden hyvinvointia, tahallisesti tai tahtomattaan. Jokaisella suomalaisella on eläinsuojelulain mukainen velvollisuus suojella luonnonvaraisia eläimiä kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin juuri julkaistussa osassa tarkastellaan luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia ja sen törmäyksiä ihmistoiminnan kanssa. Lue raportti täältä.
Luonnonvaraiset eläimet ihmisen vaikutuspiirissä
Luonnonvaraisen eläimen hyvinvointi on eläimen oma kokemus olotilastaan, aivan kuten muillakin eläimillä. Me ihmiset vaikutamme luonnoneläinten hyvinvointiin enemmän kuin yleensä tulemme ajatelleeksi: muun muassa liikenne, metsästys, kalastus, vieraslajien torjunta, teollinen toiminta, matkailu, maa- ja metsätalous sekä muu maankäyttö ovat kaikki sellaisia ihmisen toimia, jotka vaikuttavat luonnonvaraisiin eläimiin suoraan tai välillisesti.
Terveys on osa eläimen hyvinvointia. Ruokavirasto seuraa luonnonvaraisten eläinten tunnettujen tautien esiintymistä sekä uusien tautien ilmaantumista. Tautiseurannalla pyritään estämään tautien leviäminen luonnonvaraisista eläimistä tuotanto-, seura- ja harrastuseläimiin sekä ihmisiin ja päinvastoin, sekä tautien leviäminen luonnonvaraisten eläinten keskuudessa.
Raportissa käydään läpi eläintauteja, jotka heikentävät luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia. Luonnoneläinten kuolinsyyt jäävät usein tuntemattomiksi; poikkeuksen muodostavat lähinnä suurpedot, etenkin sudet, joiden kuolinsyitä selvitetään Ruokavirastossa ja Luonnonvarakeskuksessa.
Metsästys ja haittaeläintorjunta säätelevät luonnonvaraisten eläinten kantoja
Metsästettyjen luonnonvaraisten eläinten määrät tilastoidaan vuositasolla. Luonnonvaraisia eläimiä paitsi metsästetään riistana, myös tapetaan vieraslajeina, joiden leviämistä pyritään rajoittamaan. Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointiin vaikuttavat monet säädökset, joilla metsästystä ja vieraslajien leviämisen rajoittamista säädellään. Vieraslajistatus muuttaa eläimen asemaa ja kohtelua suhteessa muihin luonnonvaraisiin eläimiin. Tässä raportinosassa tarkastellaan luonnonvaraisiin eläimiin vaikuttavia säädöksiä ja ehdotetaan myös luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia edistäviä hyviä toimintatapoja.
Visaiset ongelmat uhkaavat yhteistä hyvinvointiamme
Ihmisen ja luonnonvaraisten eläinten intressit ovat monesti ristiriidassa. Liikenne, rakentaminen sekä metsä- ja maatalous vaikuttavat kaikki luonnonvarasten eläinten hyvinvointiin sekä suoraan että välillisesti eläinten elinolosuhteita muokkaamalla.
Liikenne tappaa suuren määrän luonnonvaraisia eläimiä. Metsänhoito muuttaa luonnonvaraisten eläinten elinympäristöjä. Metsästys ja kalastus vaikuttavat suoraan luonnonvaraisten eläinyksilöiden hyvinvointiin: esimerkiksi pyydystä ja päästä -kalastus lisää saaliiksi joutuneen ja sittemmin vapautetun kalan riskiä sairastua tai kuolla. Liikenteessä, metsästyksessä ja kalastuksessa paitsi kuolee, myös loukkaantuu ja vahingoittuu tahattomasti paljon eläimiä.
Ilmastonmuutos, luontokato, kuudes sukupuuttoaalto ja saastuminen uhkaavat luonnonvaraisten eläinten hyvinvointia ja olemassaoloa. Samalla ne vaarantavat ihmisen hyvinvoinnin. Näitä visaisia ongelmia käsitellään raportin myöhemmin ilmestyvässä osassa.
Luonnonvaraisen eläimen elämällä on itseisarvo
Suojelemalla luontoa, uhanalaisia eläinlajeja ja niiden populaatioita, suojellaan myös eläinten elinympäristöjä. Lajinmukainen elinympäristö kuuluu hyvinvoinnin edellytyksiin, joten luonnonsuojelutoimet edesauttavat usein eläinten parempaa hyvinvointia. Luonnonsuojelussakin voidaan kiinnittää huomiota eläimiin yksilötasolla riippuen eläimen biologisesta arvosta. Eläinten hyvinvointiajatteluun sisältyy aina eläimen yksilökohtainen kokemus ja ajatus eläimen itseisarvosta.
***
Raportin osion luonnonvaraisista eläimistä ovat kirjoittaneet tutkija Tarja Koistinen Luonnonvarakeskuksesta sekä johtava asiantuntija Satu Raussi ja erityisasiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta. Vieraskynäkirjoittajana raportin tässä osassa on filosofian tohtori, dosentti Elisa Aaltola Turun yliopistosta.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi
Jeesiä luonnonvaraisille eläimille – Elisa Aaltolan vieraskynä
Kuluva vuosi määrää eläinten hyvinvoinnin suunnan Suomessa
Aikaisemmat Eläinten hyvinvointi Suomessa -raportit 2016 ja 2012
Kaikki Eläinten hyvinvointikeskuksen raportit löytyvät täältä