Vuodenvaihteessa julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että koirarodut erosivat toisistaan useissa kognitiota ja käyttäytymistä mittaavissa testeissä. Eri roduilla ilmeni erilaisia vahvuuksia. Esimerkiksi belgianpaimenkoira malinois menestyi parhaiten ihmisten eleiden lukemisessa, kun taas bordercollie sai parhaat tulokset itsehillintää mittaavassa testissä. Haastavan ongelmanratkaisutilanteen edessä hovawart ja suomenlapinkoira käyttivät eniten aikaa itsenäiseen ongelmanratkaisuun, kun taas kelpie ja kultainennoutaja ottivat strategiakseen ihmisen huomion kiinnittämisen. Tutkija Saara Junttila kertoo oheisessa vieraskynässäkirjoituksessa löydöksistään eri koirarotujen käyttäytymisestä, ongelmanratkaisukyvyistä ja tavoista hahmottaa maailmaa.
Testeissä mitattiin kognitiivisia piirteitä ja käyttäytymistä
Tutkimuksen aineistoksi valikoituivat ne koirarodut, joita omistajat olivat ahkerimmin tuoneet kaupalliseen smartDOG -kognitiotestiin. Vain ne rodut, joista oli testattu vähintään 40 aikuista yksilöä, otettiin mukaan. Tutkimuksessa oli lopulta mukana 1,002 koiraa kolmestatoista rodusta. Kognitio-testipakettiin sisältyi seitsemän kognitiivisia piirteitä mittaavaa testiä sekä kolme käyttäytymistestiä.
Käyttäytymistesteissä selvitettiin koiran suhtautumista tuntemattomaan ihmiseen ja uuteen ympäristöön, ja koiran aktiivisuustasoa mitattiin koko testin ajan aktiivisuusmittarilla (Fitbark). Ei tule ehkä yllätyksenä, että myös näissä ominaisuuksissa löytyi rotujen välisiä eroja. Tutkimuksessa kävi esimerkiksi ilmi, että malinois oli huomattavasti muita rotuja aktiivisempi testin aikana, kultainennoutaja loisti ystävällisyydellään tuntemattomia ihmisiä kohtaan, ja cockerspanieli tutki innokkaimmin uutta ympäristöä. Eniten pelokkuutta ja epävarmuutta tuntemattomia ihmisiä kohtaan ilmeni shetlanninlammaskoiralla ja espanjanvesikoiralla.
Kognitiivisia piirteitä mitattiin seitsemällä testillä, joissa selvitettiin muun muassa koirien itsehillintää, ongelmanratkaisukykyä, loogista päättelyä, muistia ja sosiaalista kognitiota. Kaikissa muissa testeissä ilmeni rotueroja paitsi loogisessa päättelyssä ja muistissa, kun vertailtiin tutkimuksessa olevia rotuja. Rodut erosivat toisistaan muun muassa sylinteritestissä, eleiden lukemisessa, V-aidassa sekä mahdottomassa tehtävässä.
Sylinteritestissä koiran on ymmärrettävä kiertää läpinäkyvän sylinterin sivulle saadakseen herkun, sen sijaan, että se pyrkisi suoraan läpinäkyvän esteen läpi. Testin tarkoituksena on mitata tietynlaista motorista itsehillintää. V-aidassa on samantyyppinen idea, mutta kierrettävänä on suurempi este. Koiran on ymmärrettävä kiertää V:n muotoisen aidan ympäri päästäkseen sen toisella puolella odottavan herkun luokse. Eleiden lukemista mittaavassa testissä koiran on selvitettävä, kumpaan kahdesta kulhosta on piilotettu herkku. Ihminen osoittaa oikeaa kulhoa kädellään, jalallaan tai katseellaan. Mitä paremmin koira osaa ymmärtää ihmisen erilaisia eleitä, sitä paremmin se pärjää ele-testiosuudessa.
Mahdottomassa tehtävässä mitataan koiran pääasiallista ongelmanratkaisutapaa (ja myös eräänlaista sosiaalista kognitiota). Koiralle annetaan herkkuja tai lelun sisältävä pulmalaatikko, jota ei ole mahdollista saada auki. Testissä selvitetään, kuinka paljon aikaa koira käyttää tehtävän ratkomiseen itsenäisesti, ja kuinka paljon se taas käyttää sosiaalista strategiaa eli pyrkii kiinnittämään ihmisen huomion esimerkiksi katseellaan. Vielä ei tiedetä tarkasti, mitä ihmiseen suuntautuminen testissä kertoo koirasta, mutta yksi teoria on, että koira pyrkii pyytämään ihmiseltä apua tehtävään, jota se ei kykene itse ratkomaan. Testi ei siis mittaa koiran älykkyyttä tai ongelmanratkaisukykyä vaan sitä, millaista strategiaa koira käyttää haastavassa ongelmatilanteessa.
Tavoitteena ei ollut löytää älykkäintä koirarotua
Tutkimuksen tarkoitus oli tutkia eri roduille tyypillisiä ominaisuuksia ja selvittää, voivatko testissä mitattavat ominaisuudet mahdollisesti olla periytyviä. Toisin kuin useissa aiheesta tehdyissä uutisissa väitettiin, tutkimuksessa ei siis laitettu rotuja ”älykkyysjärjestykseen”. Tämä ei olisi monellakaan tapaa järkevää. Ensinnäkin, mukana tutkimuksessa oli vain pieni osa kaikista maailman roduista, eli tulokset kertovat vain siitä, miten juuri nämä rodut pärjäsivät toisiinsa verrattuna. Toiseksi, kognitiivisia testejä oli mukana vain seitsemän, ja ne kaikki mittasivat hyvin spesifisiä kognition osa-alueita. Mikään rotu ei ollut selvästi ”paras” kaikissa testeissä, vaan jokaisella oli omat heikkoutensa ja vahvuutensa.
Monia testin tuloksista ei ole edes mahdollista arvottaa älykkyyden mukaan, vaan kumpikin ääripää saattaa olla tärkeä ja hyödyllinen ominaisuus riippuen tilanteesta. Testit kertovat ehkä enemmänkin siitä, millaisiin rooleihin rodut parhaiten sopivat, sen sijaan, että ne kertoisivat jotakin rotujen älykkyydestä. Esimerkiksi itsehillintä voi olla arvokas ominaisuus kotikoiralle tai paimentamistyössä, kun taas impulsiivisuudesta voi olla hyötyä monissa muissa harrastuksissa tai työrooleissa, joissa vaaditaan nopeita reaktioita ja voimakasta motivaatiota. Samalla tavoin V-aidan voidaan ajatella mittaavan koiran ongelmanratkaisukykyä, joka voi olla toivottava ominaisuus, mutta hitaampi tehtävästä suoriutuminen ei silti välttämättä tarkoita, että koira olisi tyhmä. Koira saattaa esimerkiksi olla äärimmäisen motivoitunut ruoasta, tai se saattaa kääntyä ihmisen puoleen sen sijaan, että jatkaisi tehtävän ratkomista itsenäisesti. Nämä voivat myös olla hyödyllisiä ominaisuuksia monissa koiran rooleissa.
Täytyy myös muistaa, että älykkyys ei välttämättä tee koirasta helposti koulutettavaa tai sopivaa lemmikkiä. Koira saattaa oppia nopeasti ja ratkoa tehtäviä itsenäisesti, mutta nämä ominaisuudet saattavat myös aiheuttaa ongelmia arjessa. Esimerkiksi malinois on tunnetusti haastava koirarotu, joka vaatii runsaasti tekemistä ja osaavan omistajan, ja se myös pärjäsi useissa kognitiotesteissä erittäin hyvin. Kotikoiraa toivovan kannattaa kiinnittää huomiota sen sijaan muunlaisiin ominaisuuksiin, kuten ihmiseen tukeutumiseen ja itsehillintään. Koira, joka kääntyy ihmisen puoleen sen sijaan, että pyrkisi tekemään kaiken yksin, saattaa olla huomattavasti helpompi lemmikki kuin ”älykäs” koira.
Tutkimustulokset kertovat rotujen ominaisuuksista
Tutkimuksen avulla saamme lisää tietoa siitä, miten eri koirarodut käyttäytyvät, ratkovat ongelmia ja hahmottavat maailmaa. Rotujen väliltä löytyi merkitseviä eroja monissa käyttäytymis- ja kognitiotesteissä, mutta emme vielä tiedä, johtuvatko nämä rotuerot perinnöllisistä eroista vai mahdollisesti omistajien vaikutuksesta. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että moni tässäkin tutkimuksessa käytetyistä testeistä on voimakkaasti perinnöllinen. Tulevissa tutkimuksissa toivomme saavan selville tarkemmin, onko rotu edelleen tärkeä vaikuttava tekijä, jos esimerkiksi koiran koulutushistoria otetaan myös huomioon.
Tutkimuksessa selvisi, että myös roturyhmien sisältä ja hyvin samankaltaisten rotujen väliltä löytyi runsaasti käyttäytymiseroja, hyvänä esimerkkinä labradorinnoutaja ja kultainennoutaja, jotka erosivat kahdessa testissä merkitsevästi toisistaan. Kuitenkin myös rotujen sisällä oli runsaasti vaihtelua, eli jokainen koira on edelleenkin ennen kaikkea yksilö. Koiran rodun tietäminen kuitenkin kertoo jotakin sille tyypillisistä ominaisuuksista, ja tutkimustulokset auttavat meitä ymmärtämään näitä ominaisuuksia tarkemmin.
Tällä hetkellä tutkimme, mitä kognitiotestit itse asiassa kertovat koiran persoonallisuudesta ja käyttäytymispiirteistä. Selvitämme, onko testituloksilla yhteyksiä esimerkiksi koiran koulutettavuuteen, ongelmakäytökseen tai impulsiivisuuteen. Jatkossa on tarkoitus myös tutkia kognitiivisten piirteiden periytyvyyttä.
Teksti: Saara Junttila. Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksessa Helsingin yliopistossa.
Lue lisää:
Eläinten tietoisuus on kasvava kiinnostuksen kohde, ja se löydetään yhä useammalta lajilta