Sikojen hyvinvointia käsitelleessä webinaarissa kuultiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kuten sikojen käsittelystä, vapaaporsituksesta ja hännänpurennan ehkäisystä. Webinaarissa oli myös asiantuntijaesityksiä kirurgisen kastraation vaihtoehdoista ja kastraatiokivun hoidosta sekä tuottajan kommenttipuheenvuoro. Pääosa webinaarin esityksistä on katsottavissa nyt myös Eläinten hyvinvointikeskuksen YouTubessa. Lue ohesta kooste webinaarin annista!
Sikojen hyvinvointi edistyy uusin säädöksin ja vapaaehtoisin sitoumuksin
Tuotantoeläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on erityisen tärkeää näinä aikoina, kun talous on tiukalla ja kuluttajien ostotottumukset muutoksessa. Hyvinvointi ylläpitää terveyttä, mahdollistaa kasvun ja onnistuneen lisääntymisen, ehkäisee käyttäytymisongelmia ja on tietysti itsessään tärkeää eläimille. Hyvinvointi on eläimen oma kokemus fyysisestä ja psyykkisestä olotilastaan, ja kukapa ei haluaisi tuntea voivansa hyvin, myöskään sika.
Sikawebinaarin yhtenä tarkoituksena oli auttaa sikatuottajia löytämään uusia, hyviä käytäntöjä sikojen hyvinvoinnin edistämiseen ja tuoda tarjolle uusinta tutkimustietoa niiden päätösten tueksi, joita sikaloiden arjessa tehdään ja jotka jokainen omalla tavallaan vaikuttavat sikojen hyvinvointiin.
Ajankohtaisia, sikojen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ovat ensi vuonna voimaan tulevan uuden eläinten hyvinvointilain myötä muun muassa uusien porsimishäkkien rakentamiskielto ja karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto. Näitä tukemaan on kehitetty toimenpiteitä eläinten hyvinvointikorvausjärjestelmään, ja myös sikaelinkeino itse on tarttunut hyvinvoinnin parantamisen haasteeseen käytännön tiloilla.
Hyvä käsittely, vapaa porsitus ja hännänpurennan ehkäisy edistävät hyvinvointia
Hyvä käsittelytapa tekee eläimistä luottavaisia, kertoi esityksessään dosentti Marianna Norring. Lempeä käsittely vähentää eläinten pelkoja ja aggressiivisuutta. Sika on hyvä oppimaan: se tajuaa nopeasti, mitä siltä odotetaan ja mitä kannattaa tehdä, jotta saa palkinnon. Pienilläkin käsittelytavan muutoksilla ja palkitsemisilla voi olla suuri vaikutus sikojen käsiteltävyyteen ja yhteistyöhön ihmisen kanssa. Hyvä käsittely ja pienet palkkiot eivät maksa mitään, mutta tuottavat sialle positiivisia kokemuksia ja vievät hyvinvointia plussan puolelle. Erilaisia käsittelytapoja voi helposti opetella ja kokeilla käytännössä ja valita omaan palettiin ne, jotka itsellä toimivat parhaiten.
Vapaaimetys ja vapaaporsitus ovat yleistyneet nopeasti Suomessa, ja uusi eläinten hyvinvointilaki kieltää uusien kiinteiden porsimishäkkien rakentamisen, kertoi professori Anna Valros. Häkeistä on hyvä päästä eroon, sillä niiden käyttö aiheuttaa emakoille stressiä ja rajoittaa liikkumista sekä pesänrakennuskäyttäytymistä. Häkitys vaikuttaa emakon hormonituotantoon ja porsimismenestykseen sekä porsaiden selviytymiseen heikentävästi. Kun emakko saa porsia vapaana, muun muassa pesänrakennustarve voidaan paremmin tyydyttää. Hetkellisen häkityksen salliva vapaaimetys taas vähentää porsaiden riskiä murskaantua sellaisessa karsinassa, jota ei ole suunniteltu aitoon vapaaporsitukseen. Vapaaporsituksen ja vapaaimetyksen parhaisiin käytäntöihin löytyy nykyään tutkimukseen perustuvia suosituksia, ja niihin voi hakea eläinten hyvinvointikorvausta. Häkittömyys on sikatuotannossakin tulevaisuuden trendi, johon on hyvä valmistautua ajoissa ja etukäteen.
Välikasvatusvaiheen hännänpurenta on ollut toistaiseksi suhteellisen vähän tutkittu aihe. Professori Anna Valros kertoi vielä julkaisemattomassa tutkimuksessaan havainneensa, että välikasvatusvaiheen sioilla on valtavia eroja häntävaurioiden esiintymisessä eri tiloilla. Hännänpurennalle on useita riskitekijöitä, ja tiloilla, joilla riskejä on vähiten, myös hännänpurenta on harvinaisinta. Riskitekijöiden minimoiminen on tärkeää, mutta ehkäisyä haittaavat usein ajan, rahan ja muiden resurssien puute. Myös kyvyssä tunnistaa alkava hännänpurenta on vaihtelua, ja näyttää siltä, että hännänpurenta on yleisempää kuin tuottajat ajattelevat. Hyvä merkki kuitenkin on, että tuottajilla on korkea motivaatio puuttua hännänpurentaan, ja tehokkaalla puuttumisella purentaa on mahdollista vähentää huomattavasti.
Saparo-sovellus on kehitetty yhteistyössä sikatuottajien ja alan asiantuntijoiden kanssa ilmaiseksi, kaikille avoimeksi aputyökaluksi hännänpurennan seurantaan ja ennaltaehkäisyyn, kertoi Eläinten hyvinvointikeskuksen Tiina Kauppinen. Omalla tilalla työskennellessä on luonnollista, että tottuu näkemäänsä, oli hännänpurentaa sitten paljon tai ei ollenkaan, ja tilannetta saattaa alkaa pitää tavallisena. Jos työntekijöitä on useampia, kokonaiskuvaa tilanteesta voi olla vaikeaa hahmottaa. Kun hännänpurentaa tarkkailee ja kirjaa ylös, sen määrä ja muutokset havainnollistuvat eri tavalla: korjaavia toimenpiteitä voi suunnitella ja muutoksia voi seurata systemaattisesti sekä valita toimivimmat jatkoon. Seuranta palkitsee myös niitä, joilla purentaa ei juuri esiinny: silloin asioita on tehty oikein, ja lopputuloksesta voi iloita.
Kastraatiokipua kannattaa hoitaa
Uuteen eläinten hyvinvointilakiin on kirjattu karjuporsaiden kirurgisen kastraation kielto vuodesta 2035 alkaen. Kieltoa ennakoiden maa- ja metsätalousministeriön perustama kastraatiotyöryhmä on laatinut suosituksia, joista kertoi ministeriön erityisasiantuntija Susanna Ahlström. Työryhmä suosittelee muun muassa, että kastraation jatkokivun lievitykseen ja puudutuksen tukemiseen maksetaan eläinten hyvinvointikorvausta, ja että hyvinvointikorvaukseen rakennetaan erilliset toimenpiteet myös täyskarjujen ja immunokastroitujen karjujen kasvatuksen tueksi. Tulevilla CAP-kausillakin tukea olisi hyvä olla luvassa, ja Suomen tulisi vaikuttaa EU:n eläinten hyvinvointilainsäädäntöön niin, että vastaava kirurgisen kastraation kielto toteutuisi koko EU:ssa. Tärkeänä pidettiin myös tutkimukseen perustuvan tiedon saatavuutta ja tuottajien neuvontaa ja tukea. Työryhmä suosittelee myös, että elinkeinoa ja teollisuutta tuetaan karjunhajun tunnistusmenetelmien kehittämisessä ja muissa tarpeellisissa kehittämistoimenpiteissä ja investoinneissa. Työryhmän antamisen suositusten vaikutuksia on tarpeen seurata ja arvioida tulevaisuudessa.
Pikkuporsaan kastraatiokivun lievittäminen on tärkeää, koska tutkimuksen perusteella tiedetään, että porsas kokee kipua kastraation aikana ja sen jälkeen, kertoi tutkija, eläinlääkäri Ann-Helena Hokkanen. Nuorena koettu kipu on erityisen haitallista eläimen kehitykselle. Porsas voi kärsiä myös kivulle herkistymisestä ja kivun pitkittymisestä. Kipu heikentää porsaan hyvinvointia merkittävästi: se aiheuttaa stressiä, muuttaa käyttäytymistä ja heikentää kasvua. Kastraatio itsessään lisää porsaiden kuolleisuutta. Kastraatiokivun lievitykseen tarvitaan monimuotoista kivunlievitystä, sekä lääkkeellistä että muilla toimenpiteillä toteutettua. Hokkasen tutkimusryhmältä on tutkimuksen päätteeksi tulossa käytännönläheinen opas ja verkkosivusto kastraatiokivun lievitykseen.
Porsaiden kastraatiosta luopumisen vaikutuksia Suomen sikaketjuun tutkitaan hankkeessa, jota johtaa tutkimusprofessori Jarkko Niemi. Hankkeessa selvitetään käytännön kokemuksia karjujen kasvatuksesta tiloilla ja karjujen ja leikkojen eroja muun muassa kasvussa ja rehunkulutuksessa, arvioidaan karjunhajun esiintyvyyttä nykyisellä sika-aineksella, mallinnetaan karjujen kasvatuksen vaikutuksia sikaketjun toimivuuteen, selvitetään mahdollisuuksia vähentää haisevien ruhojen määrää ja tunnistaa ne teurastamoilla, sekä tutkitaan taloudellisia vaikutuksia ja kuluttajien suhtautumista karjunlihaan. Myös tämän hankkeen tuloksena on tulossa opas ja suositukset karjujen kasvatukseen käytännön tiloilla.
Webinaarin päätteeksi kuultiin vielä tuottajan puheenvuoro, jonka piti Suomen Sikayrittäjät ry:n puheenjohtaja Timo Heikkilä. Suomen sikayrittäjät perustettiin, kun saparoiden typistys kiellettiin vuonna 2003. Sikayrittäjät on ajanut pitkien saparoiden asiaa siis jo pitkään, ja elinkeino on tehnyt merkittävää työtä sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi. Heikkilä antoi puheenvuorossaan arvokkaita kommentteja sikatuotannon käytännön näkökulmasta tutkimuksen vastapainoksi. Erityistoiveena hallinnon suuntaan oli eläinten hyvinvointikorvauksen hyödyntäminen riittävillä tukitasoilla häkittömän porsituksen ja karjujen kasvatuksen edistämiseksi sekä hännänpurennan ennaltaehkäisyksi.
***
Sikojen hyvinvointi -webinaari oli tänä vuonna sarjassaan toinen tuotantoeläinten hyvinvointia käsitellyt webinaari, jonka eläinsuojeluasiamies ja Eläinten hyvinvointikeskus järjestivät yhdessä. Edellinen, nautojen hyvinvointia käsitellyt webinaari pidettiin viime toukokuussa. Molemmissa tilaisuuksissa kuultiin uusinta tutkimustietoa ja laadukasta keskustelua hyvinvointiaiheista. Tällaisia tilaisuuksia on ilo järjestää!
Osa sikawebinaarin esityksistä on katsottavissa täällä 1.11.2023 saakka.
Lue lisää:
Sikojen hyvinvoinnista eläintieto.fi-sivuilla