Eläinsuojeluaatteen ja -lain perustana on tarve suojella elämiä kivulta, tuskalta ja kärsimykseltä. Niiden poissaolo edistää eläimen hyvinvointia, mutta voidakseen aidosti hyvin eläin tarvitsee myös positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia. Eurooppalaiset eläinten hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja hyvinvointilainsäädäntöön erikoistuvat eläinlääkärit kokoontuivat syyskuussa pohtimaan eläinten hyvinvoinnin edellytyksiä EVCBMAW (the European Veterinary Congress of Behavioural Medicine and Animal Welfare) -kokoukseen Mallorcalle teemalla Non-suffering is welfare? – From five freedoms to five domains, moving on positive emotions. Kokouksen kuulumisista raportoi ohessa eläinten hyvinvoinnin tutkija, dosentti Marianna Norring.
Eläinten hyvinvoinnin osa-alueilla on eri painoarvo sen mukaan, kuka painottaa
Eläinten hyvinvoinnin ei tulisi merkitä pelkästään sitä heikentävien tekijöiden poistamista, vaan hyvinvoinnin tulisi käsittää myös eläinten olosuhteiden parantamista ja niiden kokemusmaailman rikastuttamista positiivisilla elämyksillä. Toisaalta eläimiä riemastuttavien hetkien tarjoamisella ei voida korvata muutoin huonoja elinoloja, mutta kyse on hienovaraisesta tasapainosta, muistutti professori Irene Carmerlink. Hän kertoi näkemyksiään sikojen käyttäytymisestä ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä nojaten paitsi ammattiosaamiseensa, myös oman sikalaumansa edesottamuksiin.
Eri toimijat painottavat sikojen hyvinvoinnin määrittelyssä hieman erilaisia näkökulmia: tutkijat keskittyvät eläinten kokemusmaailmaan ja yrittävät selvittää, miten eläimet itse kokevat ympäristönsä ja millaisia puolueettomia todisteita niiden hyvinvoinnista on mahdollista kerätä. Kuluttajat ja eläimistä kiinnostuneet kansalaiset painottavat usein luonnollisuutta eläinten pitotavoissa, kuten luonnonvaloa, raikasta ilmaa, liikkumistilaa ja luonnollista laumarakennetta. Eläinten omistajille ja eläintuottajille hyvinvoinnissa tärkeää taas on eläinten terveys ja niiden kasvupotentiaalin hyödyntäminen. Kaikki näkemykset ovat tärkeitä. Kun eläinten hyvinvointia pyritään käytännössä edistämään, on olennaista ymmärtää, mitkä seikat vaikuttavat kehityskohteiden hyväksyttävyyteen, millaisia keinoja tuottajat ovat valmiita ottamaan käyttöön omille eläimilleen, ja millaisista parannuksista kuluttajat ovat vakuuttuneita.
Verenluovuttajakissat – sankareita vai olosuhteiden uhreja?
Kissojen veripankkitoimintaa säädellään eri tavoin, riippuen siitä, mistä verenluovuttajakissat ovat peräisin. Monet eläinlääkärit saavat kissapotilaiden tarvitsemaa verta omilta tai eläinlääkäriaseman henkilökunnan kissoilta, joita siksi kutsutaan sankareiksi. Kissoilta itseltään ei tosin halukkuutta sankaruuteen kysellä. Toisaalta kaupallisiin tarkoituksiin kerätään verta myös tarkoitusta varten kolonioissa pidettäviltä kissoilta, jolloin pitomuodon eettisyyttä tarkastellaan eläinkoelainsäädännön alla. Verenluovutuskoloniassakaan elävän kissan omaa tahtoa ei kysellä, vaan sälytetään kissalle velvollisuus auttaa tuntematonta lajitoveriaan verta luovuttamalla. Kaupallisesti saatavilla olevien verivalmisteiden käyttö voikin olla tuhlailevampaa kuin yksittäisiltä luovuttajakissoilta kerättynä: verta käytetään useammin varmuuden vuoksi tai annetaan huonon ennusteen omaaville potilaskissoille, tutkijat arvioivat.
Koiravideot auttavat tutkijaa tulkitsemaan eläintä
Koirien käyttäytymisterapiassa tarvitaan tietoa käyttäytymisen ongelmista, mutta tiedon keruutavat saattavat rajoittaa katsantokantaa ja johtaa jopa vaarallisen käytöksen näytösluonteiseen provosointiin. Tärkeämpää olisi keskittyä keräämään huolellisesti tietoa eläimen ja ihmisen välisen suhteen hyvin toimivista osista ja eläimen elinympäristöstä kokonaisuutena, asiaan perehtyneet tutkijat totesivat. Asiakkaita voi esimerkiksi pyytää kuvaamaan videoita hyvin sujuvista arkisista tilanteista ja ympäristöistä. Tällaisen materiaalin avulla hankalasti tai vaarallisesti käyttäytyvän eläimen kotiympäristössä eteen tulevaa tilannetta on luotettavampaa hahmottaa kuin pelkän subjektiivisen, sanallisen kuvauksen avulla.
Taitava eläinten käyttäytymisen asiantuntija kykenee videoiden perusteella saamaan luotettavamman käsityksen käyttäytymisen syistä ja mahdollisista selviytymiskeinoista. Käytännössä tosin eläimen käyttäytymisen täydellinen muuttuminen ei ole realistinen tavoite, ja osa hoitoa on motivoida omistajaa hyväksymään lemmikkinsä ei-toivotut piirteet ja onnistua tulemaan riittävän hyvin toimeen näiden kanssa. Omistajien ymmärrettävät ja kohtuullisetkaan odotukset eivät aina toteudu, ja elämä koirien kanssa voi sisältää ennakoimattomia yllätyksiä.
Kokouksessa käsiteltiin myös laumanvartijakoirien käyttöä ja ominaisuuksia karjan vartioinnissa. Laumanvartijakoirat ovat itsenäisiä koiria, joilla ei ole suurta tarvetta miellyttää ihmistä. Niiden on suhtauduttava perheeseensä ystävällisesti, mutta pystyttävä tunnistamaan ja karkottamaan mahdollinen lammasvaras tai petoeläin – sivullisia vahingoittamatta, mikä lienee koiralle todellinen haaste.
***
EVCBMAW-konferenssin anti painottui eläinlääkäreiden ammatillisen erikoisosaamisen vahvistamiseen. Esitysten aihealue oli laaja, mutta usein päädyttiin pohtimaan eläinlääkäreiden työssään kohtaamia eettisiä pulmia ja etsittiin ratkaisuja vaikeiden tilanteiden varalle.
Teksti: Marianna Norring. Norring on Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja ja eläinten hyvinvoinnin ja käyttäytymisen tutkija Helsingin yliopistossa.
Lue lisää:
EVCBMAW European College of Animal Welfare and Behavioural Medicine
Miten vähentää koe-eläinten vakavaa kärsimystä ja kuolleisuutta?
Pieniä tekoja ja suuria linjoja koe-eläinten kärsimyksen vähentämiseksi