fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Perinnebiotoopit laitumina tuovat hyvinvointia luonnolle ja naudoille

perinnebiotoopit kaipaavat laiduntajia; kuvassa lehmiä

Perinnebiotoopit eli vanhat niityt, hakamaat, metsälaitumet ja kedot ovat kovaa vauhtia katoamassa. Laidunnus pitäisi niitä yllä, mutta useimmiten laitumina toimivat nykyään yhden tai muutaman kasvilajin laitumet, jotka ovat kaukana luonnonlaitumien lajikirjosta. Laiduntavalle karjalle perinnebiotooppi tuo vaihtelua elinympäristöön ja edistää hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen, sosiaaliseen syömiseen ja muuhun lajinmukaiseen käyttäytymiseen. PerinneHyvä-hanke etsii nyt laidunnukseen soveltuvia perinnebiotooppialoja ja karjaa laiduntamaan niitä.

Uhanalaiset perinnebiotoopit tarvitsevat laiduntajia

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ei ollut tavatonta nähdä karjaa laiduntamassa perinnemaisemissa metsäisillä hakamailla tai niityillä. Maatalouden murroksen myötä ikivanhojen karjalaidunten eli perinnebiotooppialojen kohtaloksi on koitunut päätyä maa- ja metsätalouskäyttöön, metsittyä tai kasvaa muutoin umpeen. Perinnebiotoopeista kasvi- ja eläinlajistoineen on tullut erittäin uhanalaisia ekosysteemejä. ”Perinnebiotoopit voidaan kuitenkin saada toipumaan asianmukaisella hoidolla, ja niiden luontoarvot on mahdollista palauttaa laiduntavien eläinten avulla”, toteaa PerinneHyvä-hankkeen projektipäällikkö Essi Wallenius.

Luonnon monimuotoisuus ja eläinten hyvinvointi käsi kädessä

Perinnebiotooppien ennallistaminen ja hoito on luonnonsuojelutyötä, jossa tarvitaan laiduntavia eläimiä, kuten nautoja tai lampaita. Metsälaitumet ja hakamaat hyötyvät eläinten laidunnustyöstä, ja etenkin kosteikot ja lintuvedet hyötyvät painavammista naudoista maisemanhoitajina lampaisiin verrattuna. PerinneHyvä-hankkeessa yhteistyökumppanina toimivan HKScanin eläinlääkäri Tuire Tuukkanen toteaa myös, että laidunnus tuottaa eläimille monenlaisia hyvinvointi- ja terveyshyötyjä: ”Esimerkiksi jalkaterveys ja lihaskunto paranevat laitumilla, ja eläinten välisten sosiaalisten suhteiden hoito ja yhtäaikainen ruokailu- ja lepokäyttäytyminen toteutuvat laumassa”. Perinnebiotooppi tarjoaa laiduntaville eläimille hyvinvoinnin kannalta ensiarvoisen tärkeän mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen luontaisessa, virikkeellisessä elinympäristössä.

Nautatilojen tekemällä työllä on merkitystä ilmastonmuutoksen vastustamisessa. ”Luonnon monimuotoisuus edistää sen sietokykyä muuttuvaa ilmastoa vastaan, sillä lajistoltaan rikkaat ja monimuotoiset ympäristöt selviävät muuttuvassa ilmastossa parhaiten. Kotieläintiloilla on kriittisen tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa; yhtenä keinona tässä toimii perinnebiotooppilaidunnus” Wallenius tiivistää.

PerinneHyvä-hankkeen tavoitteena käytännössä toimiva laidunnusmalli

Vastikään käynnistynyt PerinneHyvä-hanke on Helsingin yliopiston johtama hanke, jonka tavoitteena on löytää etenkin Etelä-Suomen alueelta nautatiloilla olevia perinnebiotooppialoja, jotka ovat jääneet pois hoidon tai ympäristötukien piiristä, tai joita ei ole aiemmin hoidettu tai niiden potentiaalia perinnebiotooppina ei ole vielä edes oivallettu. Hankkeessa on tavoitteena rakentaa myös laskennallinen kompensaatiomalli, joka huomioisi tiloilla tehtävät, luonnon monimuotoisuutta edistävät toimet osana tilojen tekemää ilmastonmuutoksen torjuntatyötä.

Hankkeen pitkän tähtäimen tavoite on, että malli osaltaan auttaisi maataloushallinnon toimijoita luomaan maatiloille tasapainoisen ja ennen kaikkea taloudellisesti kannattavan mallin maatalouden ilmastotoimissa, jossa olennaisena osana on huomioitu myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Hankkeen tarkoituksena on lisäksi arvioida perinnebiotooppien hoidon työläyttä tilallisille ja niillä oleskelevien eläinten hyvinvoinnin tasoa.

Nautatilallinen tai perinnealan omistaja, ilmoittaudu mukaan!

Hanke etsii nyt perinnebiotooppialueiden omistajia ja potentiaalisia laiduntajia eli nautatiloja mukaan toimintaan. Ympäristöministeriön rahoittaman Helmi-ohjelman kanssa tehtävän yhteistyön kautta tiloille voidaan korvata erityisen arvokkaiden biotooppialojen ennallistamisesta ja mahdollisesta aitaamisesta aiheutuvat kulut. Hankkeessa kartoitetaan myös aloja, joilta löytyy perinnebiotooppialoille tyypillisiä piirteitä, kuten tiettyjä indikaattorilajeja.

Hankkeen kannalta kiinnostavia ovat erityisesti alat, joita ei ole keinolannoitettu, kynnetty tai kylvetty vuosiin tai joille ei ole istutettu taimia metsätaloustoimina, tai joilla on historiallista taustaa laitumena tai hakamaana. Lisäksi nautatiloista kaivataan mukaan tiloja, joilla ei ole välttämättä omaa perinnebiotooppialaa, mutta jotka olisivat halukkaita tarjoamaan eläimiään maisemanhoitotyöhön. Kotieläinten omistaja on oikeutettu perinnebiotooppialojen hoitotukeen, vaikka ala olisi toisen maanomistajan. Mukaan voivat siis lähteä myös tilat, joilla on perinnebiotooppialaa, mutta ei eläimiä omasta takaa. Lisäksi mukaan kaivataan tiloja, joilla mahdollisesti on jo voimassa oleva perinnebiotooppisitoumus, jos tilallinen on halukas tarjoamaan hankkeelle tietoa eläinten hyvinvoinnin tutkimukseen ja/tai kompensaatiomallin kehittämiseen.

Hankkeen kokonaistoteutuksesta sekä eläinten hyvinvoinnin arviointityöstä ja viestinnästä vastaa Armenta Benessi Oy yhdessä Eläinten hyvinvointikeskuksen kanssa. Kompensaatiomallin toteutuksesta vastaa hankejohtaja, professori Bodo Steinerin tutkimusryhmä Helsingin yliopistolla. Aktiivisessa yhteistyössä ovat kotieläintuotantosektorin asiantuntijoina HKScan ja Arla Suomi. Hanke tekee asiantuntijayhteistyötä perinnebiotooppien säilyttämiseen tähtäävän Helmi-ohjelman kanssa.

 

Lue lisää:

 

PerinneHyvä-hanke on osa maa- ja metsätalousministeriön keväällä 2020 käynnistämää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta, jolla pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonepäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on muun muassa tukea maataloustuottajia uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kokonaisuudessa panostetaan uuden tiedon tuottamiseen ja parhaiden käytäntöjen jalkauttamiseen käytännön työhön, johon PerinneHyvä-hankkeessakin tähdätään.

  •  
  •  
  •