Alkutuotannossa kissan asema eroaa vapaana ulkoilevista lemmikkikissoista: niin kutsutut navetta- ja tallikissat voivat olla lemmikkieläimen asemassa, mutta samalla niiden tehtävänä on pitää kurissa tilan jyrsijäkantaa. Kaikkien kissojen hyvinvointi tulee turvata riippumatta siitä tarkoituksesta, jossa ihminen kissaa pitää. Maatilojen navettakissojen hyvinvoinnista huolehtiminen olisi siksi hyvä liittää osaksi tilan omavalvontaa.
Lainsuojattomasta videotähdeksi
Kissa on yleinen näky navetassa ja muissakin tuotantoeläintiloissa. Kissasta on lemmikiksi, näyttelyesineeksi, jyrsijäpyytäjäksi, vieraslajiksi, videotähdeksi ja villiintyäkin se voi. Kissojen pidosta säädetään myös useammassa eri laissa. Kissan pitopaikan yleiset vaatimukset löytyvät koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelua koskevasta asetuksesta. Järjestyslaissa on niin kutsuttu koirakuripykälä, joka koskee sekä koiraa että kissaa. Metsästyslaki taas määrää, ettei kotieläimeksi otettua kissaa saa jättää heitteille eikä hylätä.
Villiintyneeseen kissaan sovelletaan samoja sääntöjä kuin rauhoittamattomiin eläimiin. Maanomistaja saa pyydystää ja tappaa alueeltaan tavatun rauhoittamattoman eläimen, kuten villiintyneen kissan. Kissa määritellään villiintyneeksi silloin, jos se saa kaiken ravintonsa luonnosta. Kissan ravinnonhankinnan todentaminen ja määrittely villiintyneeksi ei kuitenkaan ole helposti ja yksiselitteisesti todettavissa.
Luonnossa kissa on tuhoisa vieraslaji
Vieraslajileimankin kissa otsaansa saa, villiintyneenä jopa haitallisen vieraslajin luokituksen. Mutta missä menee heitteille jätetyn kotikissan ja villiintyneen vieraslajin edustajan raja? Kun kaupunkilainen lähtee syksyllä mökiltä ja jättää kissan naukumaan mökin portaille, kissa on siitä hetkestä alkaen heitteillä, mutta muuttuko se myös samoin tein haitalliseksi vieraslajiksi ja villiintyneeksi? Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on todennut, että luonnosta löydettyjä kissoja on kohdeltava ensisijaisesti hylättyinä lemmikkeinä, jotka on loukutettava ja toimitettava löytöeläintaloon.
Yhdysvalloissa kissat tappavat tutkimuksen mukaan kaksi miljardia lintua ja kymmenen miljardia nisäkästä vuosittain. Pahimmillaan kissa saa aikaan samanlaista hävitystä kuin minkki. Kaikki kissat eivät saalista menestyksekkäästi, mutta osa kissoista on sitäkin tehokkaampia: tutkimuksen kissoista kymmenesosa saalisti 40 % kaikesta saaliista. Suomalaistutkijat arvioivat kissojen tappavan meillä vähintään miljoona eläintä kuukaudessa, jos talvi jätetään laskuista. Villiintynyt kissa saalistaa 4-5 kertaa enemmän kuin kotikissa. Saalis koostuu enimmäkseen jyrsijöistä, mutta ruumiita tulee myös linnuista, matelijoista ja sammakoista. Tehokas saalistus ei sinänsä ole kissan vika, sillä vapaana kulkeva kissa toteuttaa siinä vain lajinmukaisia käyttäytymistarpeitaan.
Villikissapopulaatioissa muhii hyvinvointiongelma
Huonosti hoidettuja kissoja on liikaa, eikä se ole kissan syy. Löytöeläintalot pullistelevat kissoja etenkin syksyisin, mutta vain 5-30 % löytökissoista haetaan takaisin kotiin. Tuttavalta tai netin ilmoituspalstoilta kissan saa vaikka ilmaiseksi, mikä ei auta nostamaan kissan arvostusta lemmikkinä eikä hahmottamaan kissanhoidon todellisia kustannuksia.
Hylätyistä kissoista tulee villiintyessään niin sanottuja populaatiokissoja, jotka elävät luonnossa tai ihmisasutuksen liepeillä usein ihmisen jonkinlaisella myötävaikutuksella, mutta ilman asianmukaista hoivaa ja hoitoa. Taudit, loiset ja talvipakkaset niittävät satoa kissapopulaatioissa. Hallitsemattoman lisääntymisen seuraus, sukusiitos, lisää ja pahentaa terveysongelmia. Kissojen välillä tarttuvat herkästi muun muassa hengitystietulehdukset, kissan leukemiavirus ja immuunikatovirus sekä kissarutto.
Kotikissankin ulkoilu on riski
Kissan oman turvallisuuden ja hyvinvoinnin nimissä kissa ei kuulu vapaana kulkemaan. Yksin ulkoilevien kotikissojen kohtaloksi koituvat usein liikenne tai tarttuvat taudit, joihin sairastuvat herkimmin pennut ja vanhat kissat. Ulkoilevien kissojen keski-ikä onkin selvästi matalampi kuin sisäkissojen.
Jos kissaa vapaana kuitenkin pitää, kuuluu kastraatio tai sterilisaatio ehdottomasti asiaan. Kissa tulee sukukypsäksi jo alle yksivuotiaana, joten operaatio on syytä tehdä hyvin varhain. Kissan tunnistusmerkintä ja rekisteröinti auttavat löytämään vapaana seikkailevan kissan omistajan. Toisin kuin koirille nyt lakisääteisesti kaavaillaan, kissoille ei merkintä- ja rekisteripakkoa ole näköpiirissä. Kissojen hylkäämisen ja villiintymisen ehkäisemiseksi merkintä- ja rekisteröintivelvoite olisi tarpeen.
Valvontaviranomainen voi puuttua kissojen vapaaseen ulkoiluun, jos katsoo sen kissalle vaaralliseksi. Korkein hallinto-oikeus on vahvistanut valvontaeläinlääkärien määräyksen kissojen kiinnipidosta tapauksessa, jossa kissat päästettiin ulkoilemaan rautatien ja autoteiden läheisyydessä.
Ei kissoja tuotantoeläintiloihin eikä rehuvarastoihin
Nautatiloilla kissoja on yleisemmin kuin sikaloissa, mutta navettakissojenkin määrä on syytä pitää maltillisena. Sikavan tautisuojausohjeiden mukaan kissat eivät saa sikalassa päästä eläinosastoihin. Naseva taas ohjeistaa, että kissat ja koirat eivät saa päästä saastuttamaan ulosteillaan eläinten rehua.
Maitohuonehygieniavaatimusten mukaan kissoja ei saa päästä maitohuoneeseen. Jos tuotantotilaan on päässyt jyrsijä, se on jo voinut tuoda tartunnan tullessaan eikä kissa siten enää pelasta tilannetta. Salmonellaa kantavia jyrsijöitä syövä kissa taas voi ulosteillaan tuoda tartunnan tuotantoeläimiin. Jyrsijätuhoja ehkäisevät parhaiten maaseudun kokeneet, vanhat kissat, mutta tuotantoeläintiloissa jyrsijätorjuntaan on käytettävissä muitakin, tehokkaampia keinoja.
Omavalvonta maatilan kissan turvaksi
Maatilojen kissat ovat paitsi jyrsijätorjunnassa käytettäviä työkissoja, myös rakkaita lemmikkejä. Kissan elämä on yhtä arvokas riippumatta siitä, minkä tarkoituksen ihminen kissalle antaa. Voisiko siksi ajatella, että myös maatilojen kissat kuuluisivat tilan eläinten hyvinvoinnin omavalvonnan piiriin? Tai voisivatko meijerit ja teurastamot sisällyttää laatuohjelmiinsa kaikkien tilalla asuvien eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen, siis ohjeistuksen myös kissojen hyvään hoitoon, leikkauttamiseen, madottamiseen ja asianmukaiseen ruokintaan?
Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 5/2020.
Lue lisää:
Neuvottelukunta: Kissojen vapaa ulkoilu kiellettävä
Vastuullisen omistajan kissa ulkoilee valvotusti