Heinäkuisten Farmari-messujen kävijöitä kiinnosti, millaisissa oloissa munivat kanat elävät elämänsä. EHK ja eläinsuojeluasiamies kertoivat messuvieraille kanojen oloista ja hyvinvoinnista sekä kuluttajan mahdollisuuksista valita eläinystävällisiä vaihtoehtoja ruokaostoksia tehdessä. SEY Suomen eläinsuojelun juuri julkaisemat kriteerit ja ehdotus eläinten hyvinvoinnin merkintäjärjestelmäksi edistäisivät toteutuessaan muidenkin tuotantoeläinten hyvinvointia.
EHK ja eläinsuojeluasiamies esittelivät toimintaansa ja jututtivat messuvieraita Joensuun Farmari 2015 -näyttelyssä 2.-4.7. Messuilla kävi kaiken kaikkiaan 73 000 vierasta, joista riitti vilskettä meidänkin ständillemme maa- ja metsätalousministeriön osastolle. Esittelemämme pienoismallit häkkikanalasta, parsinavetasta ja porsimiskarsinasta häkkeineen kiinnostivat messuvieraita. Varustellun häkkikanalan pienoismallin ohella kerroimme muistakin kanalatyypeistä: lattiakanaloista, ulkokanaloista ja luomukanaloista, sekä kanojen oloista ja hyvinvoinnista kussakin kanalatyypissä.
Kanaloiden tilavaatimukset yllättivät
Monille tuli yllätyksenä, miten ahtaasti kanoja saa nykymallisissa ns. virikehäkeissä pitää – kanat elävät yleensä 10-60 kanan häkeissä, joissa niitä saa olla 13,3 neliömetrillä. Tietokilpailupähkinänä kysyimme, montako kanaa saa pitää ulkokanalan sisätiloissa neliömetrillä. Oikea vastaus on yhdeksän, mutta useimmiten vastaajat veikkasivat neljää ja yllättyivät sallitusta tiheydestä.
Jokaisessa kananmunassa on leima, jonka ensimmäinen numero kertoo yksiselitteisesti tuotantotavan: 0 tarkoittaa luomutuotantoa, 1 ulkokanalaa, 2 lattiakanalaa ja 3 varusteltua häkkikanalaa. Osalle jututtamistamme messuvieraista leimauskäytäntö oli tuttu, osalle täysin tuntematon. Kananmunien markkinointi vapaan tai onnellisen kanan nimillä tai jopa mielikuvilla tennistä pelaavista kanoista kuitenkin sekoittaa helposti valistuneenkin kuluttajan pään, eikä mairea myyntiretoriikka aina ole yhteydessä kanan kokemaan hyvinvointiin tai onnellisuuteen.
Hyvinvointimerkinnästä eläintuotteelle lisäarvoa
Kananmunaostoksilla kuluttajilla on – mahdollisesta epätietoisuudesta huolimatta – mahdollisuus valita neljästä eri vaihtoehdosta, omantuntonsa ja kukkaronsa mukaan. Maitotuotteista valittavana on tällä hetkellä luomu, ns. vapaan lehmän maito sekä tavanomainen. Lihatuotteiden osalta perusmarkettien valikoimat ovat kapeat: luomua löytää vain harvoin, eikä muista tuotantotavoista anneta tietoa lihapakkauksissa.
SEY Suomen eläinsuojelu julkaisi tällä viikolla ehdotuksensa tuotantoeläinten hyvinvoinnin kriteereiksi ja eläintuotteiden merkintäjärjestelmäksi. SEY esittää kaksiportaista merkintäjärjestelmää, jossa hyvinvointimerkintä olisi elintarvikepakkaukseen tuleva, eläinsuojelulain vähimmäisvaatimukset ylittävästä eläinten hyvinvoinnin tasosta viestivä merkki. Merkintä kertoisi paitsi eläinten paremmista pito-oloista, myös todellisesta hyvinvoinnin edistymisestä muun muassa eläinperäisten mittareiden ja alhaisen sairastavuuden avulla.
Jatkona SEYn hankkeelle EHK hakee rahoitusta merkintäjärjestelmäehdotukseen pohjaavalle erilliselle hankkeelle, jossa selvitetään naudanlihan ja broilerin eri tuotantotapojen merkinnän käytännön mahdollisuuksia Suomessa. Hankkeeseen pyritään sitouttamaan koko ketju alkutuotannosta teollisuuden kautta kauppaan asti.
Muualla maailmalla jo laajalti käytössä olevat hyvinvointimerkit antavat kuluttajille mahdollisuuden valita tuotteita, joissa eläinten hyvinvointi on otettu tavallista paremmin huomioon. Samalla hyvinvointimerkitystä tuotteesta saatava lisäarvo korvaa tuottajalle hyvinvoinnin parantamisen kustannuksia ja kannustaa siten edistämään eläinten hyvinvointia. Ihanteellisessa tilanteessa merkinnästä hyötyvät kaupan kaikki osapuolet, eivätkä vähiten itse eläimet.