Kysymys kalojen kyvystä tuntea kipua nousi pintaan, kun SM-pilkin sääntöjä muutettiin niin, että ne edellyttävät jatkossa saaliskalojen välitöntä lopettamista. Kalan kivuntunnosta ja nopean lopetuksen mahdollisuudesta pilkkikilpailujen tuoksinassa on nyt mediassa taitettu peistä suuntaan jos toiseenkin. Tarpeettoman kivun tuottaminen – myös kaloille – on kuitenkin eläinsuojelulain nojalla kielletty. Helpoin tapa välttää tuottamasta turhaa kipua kalalle on ottaa siltä henki pois mahdollisimman nopeasti.
Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö SVK järjestää vuosittain useita alan harrastajien keskuudessa suosittuja kalastuskilpailuita, kuten pilkkimisen SM-kilpailut. Järjestön muutettua SM-pilkin sääntöjä niin, että ne edellyttävät saaliskalojen välitöntä tappamista, alkoi kalasoppa porista. Osa pilkkijöistä koki kalojen tappamisen liikaa aikaa vieväksi tai fileoinnin ja perkuukoneen kannalta hankalaksi asiaksi. Järjestön toiminnanjohtaja Markku Marttinen on kuitenkin ilmoittanut pitävänsä kiinni sääntömuutoksesta ja todennut, että siiman päähän saatu kala on saatava myös tapetuksi.
Tapa saaliskala heti
Uudistus on kalojen hyvinvoinnin kannalta erittäin tervetullut. Kalatkin tuntevat kipua ja mahdollisesti myös kärsivät siitä, joten paras tapa välttää turhan kivun aiheuttamista on ottaa kala mahdollisimman nopeasti hengiltä. Ihannetilanteessa kala tainnutetaan ensin ja heti sen jälkeen varmistetaan kuolema laskemalla kalalta veret. Käytännössä etenkin pienten pilkkiahventen kohdalla yksinkertaisinta ja nopeinta on taittaa kalalta niskat nurin.
Niskat nurin nopeasti
Tappamisen helppouden havainnollistamiseksi Eläinten hyvinvointikeskuksen kahden hengen toimisto lähti pilkille SVK:n järjestöpäällikkö Olli Saaren ja hallituksen puheenjohtaja Stina Koiviston kanssa. Helsingin edustalta Lapinlahden rannasta tarttui saaliiksi muutama ahven, joiden nopean ja näppärän lopettamisen Olli Saari havainnollistaa näin:
”Kalastajalla on hyvä olla saaliskaloja varten etukäteissuunnitelma valmiina. Kun avannosta nousee ruoka- tai ns. kissankala, lopetetaan ne viipymättä. Kalastuslain ja oman harkinnan perusteella vapautettavat kalat sen sijaan lasketaan takaisin pilkkireikään.”
Riippumatta siitä, kykeneekö kala kärsimään kivusta, voi asiaa lähestyä tarpeettoman kivun välttämisen ja varovaisuusperiaatteen näkökulmasta. Eläinsuojelulaki kieltää aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kipua. Tarpeettoman kivun aiheuttamista on tässä yhteydessä hyvinkin mahdollista kohtuudella välttää, ja kun kalan kivun kokemisen luonteesta ei ole täyttä tieteellistä varmuutta, on perusteltua olla aiheuttamatta kalalle tarpeetonta kipua.
Jos haluat vielä kerrata lopetuksen (ja nähdä, mitä ahvenen nielusta löytyi), katso toinen video täältä.
P.S. Eläinten hyvinvointikeskuksen YouTube-kanavalta löytyy myös mm. kananmunien tuotantotapamerkintöjä avaava video Totta munassa.
EDIT 27.3.18. Lisätty Olli Saaren sitaatti ”Kalastajalla on hyvä olla saaliskaloja varten etukäteissuunnitelma valmiina. Kun avannosta nousee ruoka- tai ns. kissankala, lopetetaan ne viipymättä. Kalastuslain ja oman harkinnan perusteella vapautettavat kalat sen sijaan lasketaan takaisin pilkkireikään.”