Joukko hyvinvointiryhmien jäseniä, viranomaisia, tutkijoita, eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia kokoontui viime vuoden lopulla Ateenaan RSPCA-eläinsuojelujärjestön isännöimään kokoukseen pohtimaan keinoja koe-eläinten vakavan kivun poistamiseen. Oheisessa vieraskynäkirjoituksessaan koe-eläinten hyvinvointia edistävää tutkimusta tukevan Juliana von Wendtin säätiön toiminnanjohtaja Marianna Norring kertoo kokouksen kuulumisista ja eurooppalaisista edistysaskelista.
Vakavaa kärsimystä aiheuttavien kokeiden määrässä vaihtelua
EU-alueella eläinkokeesta koituvan kärsimyksen vakavuus arvioidaan asteikolla lievä, kohtalainen, vakava sekä ei toipumista. Suomessa vakaavaa haittaa tuottavien kokeiden osuudeksi on arvioitu noin 6-8 % kaikista eläinkokeista. Euroopan maiden välillä näyttää olevan suurta vaihtelua vakavaksi luokitelluissa kokeissa käytettyjen eläinten lukumäärissä, ja arvellaan, että myös kirjauskäytännöt vaihtelevat.
Poikaskuolleisuus tarkasteluun
Kuolleisuuden seuranta ja kuolinsyiden selvittäminen on keskeistä, kun etsitään keinoja parantaa eläinten hyvinvointia vakavaa kärsimystä aiheuttavissa kokeissa. Kuolleisuuden selvittäminen on erityisen tärkeää geenimuunneltujen eläinten hyvinvoinnin arvioimisessa. Kuolleisuutta ei vielä kirjata rutiininomaisesti poikasilla, joten monien kantojen kuolleisuuteen liittyvät tiedot ovat vajavaisia. Ongelmakohdaksi poikasten seurannassa mainitaan halu välttää häiritsemästä emoja. Poikasten selviytymistä vierotusikään voidaan auttaa tarjoamalla pesämateriaalia, joka auttaa pienikokoisia eläimiä lämmönsäätelyssä.
Käyttäytymisen havainnointiin kannattaa panostaa
Eläinten käyttäytymisen havainnoiminen niitä häiritsemättä toisi lisää tietoa tutkijoille niin tautimallien toiminnasta kuin hoitomuotojen tehosta. Teknologia mahdollistaa jo monien käytöshavaintojen tekemisen eläinten kotiympäristössä jopa ryhmässä pidetyiltä eläimiltä. Teknologioiden hinta asettaa kynnyksen menetelmien käyttöönotolle, sillä yksittäisen tutkimusryhmän resurssit ovat rajalliset, eivätkä hankerahoittajat aina suhtaudu suopeasti uusien kalustojen hankintoihin.
Kivunhoito ja käsittelyyn totuttelu auttavat eläintä
Tautimalleina käytettävien koe-eläinten oloa voidaan helpottaa kipulääkinnän ja käsittelyyn totuttamisen avulla sekä eläimen ravinnonsaannista huolehtimalla. Totuttaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ennen toimenpiteiden alkamista, ja kivunhoidon keinoja mietittäessä on hyvä hakea neuvoa eläinlääkäriltä. Leikkauksiin liittyvän kipulääkityksen käyttämiseksi joudutaan joskus ponnistelemaan. Kipulääkitys evätään tosinaan kivuliailta eläimiltä varmuuden vuoksi, jos sen vaikutuksista mallin toimintaan ei ole selvää käsitystä.
Rohkaiseva esimerkki koe-eläinten suojelua säätelevän EU-direktiivin täytäntöönpanosta saatiin Alankomaista, jossa Utrechtin yliopisto on panostanut hyvinvointiryhmänsä toimintaan. Yliopisto on palkannut useita asiantuntijoita auttamaan tutkijoitaan eläinkoehankkeiden valmistelussa, lupaprosesseissa, eläinkoetoimintansa kehittämisessä ja eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa.
Aina voi parantaa
Seminaarin lopputulemana todettiin, että aina on mahdollisuuksia löytää lisää tapoja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja eläinten olosuhteiden parantamiseksi. Jopa aivan pienet kohennukset eläimen hoidossa ja pitotavoissa tuottavat tulosta, kun useita keinoja käytetään samanaikaisesti. Tilastoinnin kehittäminen laitoksissa avaa mahdollisuuksia tunnistaa riskiyksilöitä ja vähentää kuolleisuutta. Eläinten hyvinvoinnin arviointia ja eläinten tarkkailua kehittämällä voidaan löytää uusia menetelmiä eläinten kärsimyksen katkaisemiseen.
Teksti: Marianna Norring, FT, Juliana von Wendtin säätiö
Lue lisää:
Kokousmuistio RSPCA:n sivuilla: 3rd RSPCA international meeting – Focus on severe suffering
RSPCA:n tietosivut tutkijoille eläinten vakavan kärsimyksen vähentämiskeinoista
Pieniä tekoja ja suuria linjoja koe-eläinten kärsimyksen vähentämiseksi
Kalasoppa porisee koe-eläintoiminnassa
Neuvottelukunta: koe-eläinten käyttö vähenisi tutkijoiden koulutusta lisäämällä