Rantalaidunnus edistää eläinten hyvinvointia ja tarjoaa laiduneläimille mahdollisuuden lajinmukaiseen käyttäytymiseen. Laitumilla eläimet pystyvät toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan, kuten ravinnonhankinta- ja syömiskäyttäytymistä, lepokäyttäytymistä, vapaata liikkumista, leikkiä, lauman jäseneksi opettelemista, jälkeläisten hoivaamista ja sosiaalista käyttäytymistä. Luonnonvarakeskuksen Rantalaidun-hankkeessa tuotetut suositukset laidunnukseen tukevat eläinten hyvinvoinnin huomiointia rantalaidunnuksessa.
Laiduneläinten hyvinvoinnista huolehditaan päivittäin
Laiduntavat eläimet ovat omistajansa vastuulla. Eläinten hyvinvointi tarkistetaan päivittäin ja varmistetaan samalla, että aidat ovat kunnossa ja laitumella riittää syötävää, juotavaa ja säänsuojaa. Valvonnasta huolehtii joko eläinten omistaja tai omistajan kanssa sovitusti toinen henkilö.
Ympäristötukisopimukseen on kirjattu ajanjakso, joka eläinten tulee aluetta hoitaa. Riittävästä hyvälaatuisen ravinnon saannista huolehditaan seuraamalla laidunalueen kasvuston kuntoa ja eläinten kuntoa sekä siirtämällä eläimet eri osaan laidunta tai pois laitumelta kasvuston kunnon mukaan.
Rantalaitumiin kuuluu yleensä vesialueita, jolloin eläimillä on luonnon juomavettä saatavilla meri-, joki- tai ojavedestä. Suomen rannikolla merivesi on niin vähäsuolaista, että se sopii pääosin hyvin laiduneläinten juomavedeksi. Tarvittaessa juomavettä voidaan tuoda ja tarjota laitumella juoma-astioista.
Rantalaitumiin on usein rajattu mukaan myös ranta-aluetta korkeammalla sijaitsevia puustoisia osia. Puusto tarjoaa laiduntajille varjostusta helteisellä säällä, ja meriveden noustessa eläimet pääsevät siirtymään ylemmäs kuivalle maalle. Laidunalueella on oltava aina vähintään kasvillisuuden tuomaa aurinkosuojaa, johon kaikki eläimet pääsevät yhtä aikaa. Avoimet, tuuliset ranta-alueet tarjoavat laidunelämille helpotusta paarmoja ja muita hyönteisiä vastaan.
Laidunnuksen hyvinvointihyödyt ylittävät riskit, kun riskinhallinta on kunnossa
Laidunnukseen liittyy hyvinvointiriskejä, joita voi ja pitää ennakoida. Eläinten lastauksiin, siirtoihin ja purkuihin on varattava riittävästi aikaa. Loislääkintä on tarpeen, jos laitumella on todettu loisia – etenkin nuoret eläimet voivat mennä nopeasti huonoon kuntoon, jos niillä on loisia. Myrkylliset kasvit (kuten rannoilla kasvava myrkkykeiso) on tarvittaessa mahdollisuuksien mukaan kitkettävä pois tai rajattava laitumen ulkopuolelle. Imettävien ja nuorten eläinten hyvinvointia on tarkkailtava erityisen usein ja haettava eläimet tarvittaessa pois laitumelta kuntoutumaan eläinsuojaan.
Aita pitää laiduneläimet niille tarkoitetulla alueella ja auttaa suojamaan niitä erilaisilta häiriöiltä. Aidassa on hyvä olla kylttejä, joissa kerrotaan toiveesta antaa eläinten laiduntaa häiriöttä. Kylteissä tulisi olla eläinten omistajan yhteystiedot, mikäli sivulliset havaitsevat ilmoitettavaa esimerkiksi eläinten tai aitojen kunnossa. Koirat on suositeltavaa pitää pois laitumilta, poikkeuksena laiduneläinten omistajan paimenkoirat. Metsästyslain mukainen koirien kytkemisaika on 1.3.–19.8.
Tavallinen laidunaita ei välttämättä tarjoa riittävästi suojaa petoeläimiä vastaan. Alueiden laajuudesta johtuen petoaitoja on vielä varsin vähän käytössä rantalaitumilla. Laiduneläimet on mahdollista siirtää sovittua aiemmin pois laitumelta, jos petoeläimet aiheuttavat ongelmia.
Rantalaituminen perustaminen ja huolto sekä eläinten hyvinvoinnin tarkkailu laitumella tietävät tuottajalle työtä, mutta vastaavasti työmäärä navetassa vähenee eläinten ulkoillessa. Monen tuottajan mielestä vaivannäkö maksaa itsensä takaisin, kun saa katsella tyytyväisenä laiduntavaa karjaa ja nauttia hoidetusta maisemasta. Maisema-arvon ja luonnon monimuotoisuuden lisääntymisen myötä rantalaidunnuksesta on iloa kaikille.
Rantalaiduntajan tarkistuslista
- Onko eläinten saatavilla jatkuvasti hyvälaatuista juomavettä?
- Onko laitumella riittävästi ravintoa eläimille? Ovatko eläimet hyväkuntoisia?
- Kattaako laidunkasvusto eläinten ravitsemustarpeet koko laidunkauden ajan?
- Onko laidunalueella riittävän suuri, kuiva säänsuoja (vähintään kasvillisuuden tuoma aurinkosuoja), johon kaikki eläimet mahtuvat yhtä aikaa?
- Onko eläimillä suojaa hyönteisiltä (tuulinen alue, hyönteiskarkoteliuos tms.)?
- Onko mahdolliset myrkkykasvit kitketty tai rajattu laitumelta pois riittävissä määrin?
- Onko eläimet tutkittu loisten varalta ja tarvittaessa loislääkitty?
- Ovatko eläimet siirrettävissä tarvittaessa toiselle rantalaidunlohkolle, peltolaitumelle tai sisätiloihin?
- Liikkuuko alueella petoeläimiä, joilta laiduneläimet tulisi siirtää suojaan?
- Onko laitumella tiineitä tai imettäviä emoja tai hyvin nuoria eläimiä? Kiinnitetäänkö niiden tarkkailuun ja hyvinvointiin erityistä huomiota?
- Ovatko aidat turvalliset, ehjät ja kunnossa?
- Onko laidunaitojen lähellä kylttejä, joista löytyy eläinten omistajan yhteystiedot?
- Onko eläinten lastauksiin ja siirtoihin varattu riittävästi aikaa ja kärsivällisyyttä sekä asianmukainen kalusto?
Suositukset rantalaiduntamiseen (Luonnonvarakeskuksen sivuilla)
Lue lisää:
Laidunkauden alku on naudan riemu ja viljelijälle ponnistus. Luken blogi 16.6.2021
Tietokortti: Eläinten hyvinvointi luonnonlaitumilla. Lumolaidun-verkostohanke 2021
Video: Rantalaidunnus: Eläinten hyvinvointi. Luonnonvarakeskus 2022
Rantalaidunnus sitoo ravinteita ja edistää laiduneläinten hyvinvointia
Laidunnus edistää eläinten hyvinvointia ja lisää luonnon monimuotoisuutta