fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Eläinten hyvinvointilain lausuntokierros – mitä jäi käteen?

tipu ruoka-astialla

Lausuntokierros luonnokseen eläinten hyvinvointilaiksi päättyi, ja lainvalmistelija sai paljon palautetta muun muassa yhdistyksiltä, yhteisöiltä, viranomaisilta ja yksittäisiltä kansalaisilta. Maa- ja metsätalousministeriö kertoi blogissaan, että lausuntoja on annettu lähes 400. Keskeisimmät lausunnoissa esiin nousseet aiheet tulevat toimimaan pohjana lain jatkovalmistelussa ja siitä käytävässä keskustelussa.

Lainvalmistelun taustalla laajaa selvitystyötä

Lausuntokierroksen näkyvintä antia olivat kommentit jatkuvan juomaveden tarjoamisesta, olennaisten käyttäytymistarpeiden täyttymisestä tuotantoeläimillä sekä koirien ja kissojen pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. Muun muassa nämä asiat nousevat uudelleen keskusteluun lain jatkovalmisteluissa. Samoja aiheita oli pohdittu jo lakiehdotuksen valmisteluvaiheen ohjausryhmässä. Valmisteluvaiheessa tehtiin useita selvityksiä valmistelun tueksi esimerkiksi nautojen parressa ja pihatossa pidon hyvinvointi- ja talousvaikutuksista, emakoiden ja ensikoiden tiineytyshäkeistä ja porsimishäkeistä luopumisen vaikutuksista sekä kissojen ja koirien pakollisesta tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä.

Liikkuminen on hyvinvoinnin perusedellytys

Eläinten käyttäytymistarpeiden korostaminen on uuden lakiluonnoksen tärkeimpiä uudistuksia. Käyttäytymistarpeiden toteuttamiseen liittyy myös eräs suurimmista ristiriidoista lain tarkoituksen ja käytännön välillä, nimittäin eläimen pitkäaikaisen kytkettynä pitämisen ja liikkumisen rajoittamisen poikkeukset.

Emakkojen ja ensikkojen pito liikkumista rajoittavissa porsitushäkeissä sekä maidontuotantoa varten pidettävien lehmien ja hiehojen pito kytkettyinä parsinavetoissa rajoittavat tutkitusti eläinten olennaisia käyttäytymistarpeita, kuten tarvetta rakentaa pesä ja liikkua. Tarpeiden patoutuminen heikentää eläimen hyvinvointia.

Jatkuva vesi on tarpeen linnuille ja nisäkkäille

Vedensaanti on kaikille eläimille välttämätön fysiologinen tarve. Lakiluonnos ei edellytä jatkuvaa vedensaantia nisäkkäiden ja lintujen pysyvässä pitopaikassa, mikä lisää eläinten hyvinvoinnin heikentymisen riskiä. Luonnoksen perusteluissa todetaan, että asetustasolla vedensaannista voitaisiin säätää eläimen lajin, iän, elämänvaiheen ja kunnon mukaan niin, että juomavettä tai muuta juotavaa olisi oltava joko jatkuvasti saatavilla, tai sitä tulisi antaa eläimelle säännöllisin väliajoin.

Eläimen mahdollisuus juoda silloin kun janottaa auttaa ennaltaehkäisemään eläimen hyvinvoinnin heikkenemistä. Tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi eläimen sairastuessa tai imettäessä, jolloin sen veden tarve voi olla normaalia suurempi.

Vaatimus jatkuvasta vedensaannista on herättänyt keskustelua esimerkiksi turkiseläinten sekä laitumella pidettävien nautojen ja hevosten olosuhteista. Suomen turkiselinkeino on nyt ilmoittanut kannattavansa jatkuvaa vedensaantia ja todennut sen olevan eläinten pidon perusedellytys. Nautojen, porojen, hevosten ja rekikoirien vedentarpeesta taas on parhaillaan suunnitteilla tutkimushanke, jossa selvitetään näiden eläinryhmien vedenkulutusta ja juomiskäyttäytymistä.

Merkintä ja rekisteröinti kissojen turvaksi

Lakiluonnokseen ei sisältynyt velvoitetta koirien ja kissojen tunnistusmerkintään ja rekisteröintiin. Velvoite tehostaisi löytöeläinten, erityisesti kissojen, palautumista omistajilleen. Eläinten merkintä- ja rekisteröintisäädöksissä (Laki eläintunnistusjärjestelmästä) velvoitteesta on mahdollista säätää erikseen.

Keskustelu jatkuu lakivalmistelun seuraavassa vaiheessa

Lakiluonnoksen lausuntoja selatessa oli ilahduttavaa huomata, että näin moni on kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista ja halunnut osaltaan vaikuttaa tulevan lain sisältöön. Useat asiantuntijalausunnot näyttivät olevan laajoja ja perusteellisesti pohdittuja kokonaisuuksia. Listalta löytyi myös paljon yksityishenkilöiden lausuntoja, joissa oli kiinnitetty huomiota edellä mainittuihin hyvinvoinnin kipupisteisiin ja toisaalta kiitetty niistä asioista, jotka auttavat jatkossa edistämään eläinten hyvinvointia lainsäädännön keinoin. Lainvalmistelija sai näin toivomuksensa mukaan paljon asiantuntevaa palautetta tulevaa työtään varten.

Kaikki lausuntopalveluun jätetyt lausunnot ovat vapaasti luettavissa täällä.

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.