fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Mikrobilääkeresistenssin kasvu uhkaa yhteistä hyvinvointia

mikrobilääkeresistenssi on kasvava uhka yhteiselle hyvinvoinnille; kuvassa porsas

Tuotantoeläinten hyvinvoinnilla on lukuisia välillisiä kytköksiä koko maapalloa vaivaaviin viheliäisiin ongelmiin, kuten eläimistä ihmisiin tarttuviin zoonooseihin ja pandemioihin, luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Selkein linkki tuotantoeläinten ja ihmisen hyvinvoinnin välillä on yhteinen terveytemme ja hyvinvointimme, ja viheliäisistä ongelmista tässä mielessä läheisin on mikrobilääkkeiden käytön myötä kasvava bakteerien resistenssi. Mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen uhkaa sekä ihmisen että muiden eläinten terveyttä.

Lääkkeiden käytöstä ei voi päätellä hyvinvoinnin tilaa

Mikrobilääkeresistenssi tappaa maailmassa vuosittain miljoonia ihmisiä, enemmän kuin esimerkiksi HIV tai malaria. Euroopassa arvioidaan yli 35 000 ihmisen kuolevan vuosittain mikrobilääkeresistenssin vuoksi. Se vaikuttaa myös eläimiin, sillä osa antibiooteista on ihmisille ja eläimille yhteisesti käytettäviä ja siten erityisen ongelmallisia resistenssin kasvun suhteen. Osa antibiooteista taas on varattu vain ihmisten käyttöön. Tuotantoeläinten antibiooteista suurin osa annetaan Suomessa eläimille yksilökohtaisesti. Eniten käytetty antibiootti tuotantoeläimille on penisilliini.

Mikrobilääkkeiden käyttömäärä ei yleensä suoraan kerro eläinten hyvinvoinnin tilasta. Esimerkiksi suomalaisessa broilerituotannossa ei käytetä mikrobilääkkeitä tuotantopolven broilereille. Ihmisen kannalta asia on hyvä, mutta eläimen kannalta tarvetta lääkinnälle voi silti toisinaan olla, sillä myös hyvinvoiva eläin voi sairastua. Ihmisen huostassa olevalla eläimellä on oikeus saada sairauteensa hoitoa, ja toisinaan eläimen sairastuessa eläinlääkärin määräämä oikea hoito sairaudesta toipumiseen ja eläimen hyvinvoinnin turvaamiseen on juuri mikrobilääke.

Ei ennaltaehkäisevästi

Ennaltaehkäisevä lääkintä, jossa mikrobilääkkeitä annetaan esimerkiksi rehun seassa eläinryhmille ilman, että niillä on eläinlääkärin toteamaa mikrobilääkkeen tarvetta, ei ole asianmukaista lääkkeidenkäyttöä. Ennaltaehkäisevällä käytöllä voidaan yrittää esimerkiksi paikata eläinten olosuhteiden tai hoidon puutteita, kuten eläintilojen ahtauden tai likaisuuden aiheuttamia ongelmia. Näissäkin tapauksissa on aina ensin pureuduttava ongelman juurisyihin ja vähennettävä eläinten kokemaa stressiä sekä parannettava eläinten olosuhteita ja hoitoa ennen lääkinnällisiin toimenpiteisiin turvautumista.

Miten ehkäistä ja torjua mikrobilääkeresistenssiä?

Viimeisen vuosikymmenen aikana eläinten mikrobilääkkeiden myynti EU:ssa on vähentynyt yli 40 prosenttia. Vuoden 2022 tammikuussa voimaan tulleella uudella EU-eläinlääkeasetuksella varmistetaan, että eläinlääkkeitä käytetään entistä paremmin, turvallisemmin ja vastuullisemmin.

Toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi EU:ssa ovat esimerkiksi antibioottien ennaltaehkäisevän käytön kieltäminen eläinryhmille annettuna, kasvun edistämiseen tai sadon lisäämiseen käytettävien mikrobilääkkeiden laajennettu käyttökielto, mikrobilääkkeiden määräämiselle asetetut ehdot ja jäsenvaltioiden velvollisuus kerätä tietoa mikrobilääkkeiden myynnistä ja niiden käytöstä eläinlajeittain. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan tuotantoeläinten ja kalankasvatuksen mikrobilääkkeiden kokonaismyynnin vähentämistä EU:ssa puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Mikrobilääkeresistenssin ehkäisyssä eläinten hyvinvoinnin edistäminen on toimivaksi todettu keino. Euroopan komission koordinoima AMR One Health Network suosittelee, että eläintuottajia tuetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) avulla eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, jotta resistenssiä voidaan ehkäistä tehokkaasti ja nopeasti.

Mikrobilääkeresistenssi ei tunne valtioiden rajoja. Sen vuoksi Euroopan unioniin tuotavien eläinten ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden pitää noudattaa vaatimuksia, joiden mukaan niitä ei ole käsitelty mikrobilääkkeillä, jotka edistävät eläinten kasvua tai lisäävät satoa, eikä mikrobilääkkeillä, jotka EU on varannut vain ihmiskäyttöön.

Yhteinen hyvinvointi etusijalle

Yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin käsite tarkoittaa, että ihmisten ja muiden eläinten hyvinvointi kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Hyvinvoinnin ja terveyden biologinen perusta on sama ihmisille ja muille eläimille lajista riippumatta.

Ympäristöstä huolehtiminen ja muiden eläinten ja ihmisen yhteisen hyvinvoinnin edistäminen pienentää sairastavuutta ja kuolleisuutta, vähentää mikrobilääkkeiden käytön tarvetta, edistää maailmanlaajuista ruokaturvaa ja sopeutumista muuttuviin oloihin. Eläinten hyvinvoinnista on siksikin tärkeää huolehtia sekä ennaltaehkäisevästi että akuutin tilanteen tullen.

Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 1/2023.

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi Suomessa III:

Visaisten ongelmien seuraukset uhkaavat yhteistä hyvinvointia – muiden lajien toimijuuden huomioiminen on avain parempaan

Eläinten hyvinvointi osana kotimaisen ruoan laatua on säädösten valossa EU:n keskitasoa

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.