Huhtikuussa kokoontunut eläinsuojelulain uudistuksen ohjausryhmä keskusteli eläinkilpailujen, eläinten näytteillä pitämisen, eläinten koulutuksen, eläinten suorituskykyyn vaikuttamisen jne. yhteydestä eläinten hyvinvointiin perusteellisen muistion pohjalta. Kokouksen lopuksi keskusteltiin myös eläimille tehtävistä toimenpiteistä, joihin palataan vielä kesäkuun kokouksessa.
Käytössä pohdittava eläimen hyvinvoinnin plussat ja miinukset
Kokouksessa keskusteltiin, mitä uudessa laissa tarkoitettaisiin eläimen käytöllä. Jotkut eläinten käytön muodot ovat helposti ymmärrettäviä, kuten virkakoirien työtehtävät, mutta entä muu eläinten käyttäminen esimerkiksi monenlaisessa kilpailu-, harjoittelu- ja koulutustoiminnassa? Maailmalta kulkeutuu jatkuvasti uusia eläinten käytön muotoja, joiden vaikutuksia eläinten hyvinvointiin on syytä miettiä lakiuudistuksen yhteydessä. On myös muistettava, että eläimen kanssa toimiminen usein lisää eläimen hyvinvointia: se tuo vaihtelua ja virikettä elämään sekä lisää vuorovaikutusta omistajan ja lajitovereiden kanssa.
Kohde-eläimen hyvinvointi myös huomioon
On olemassa eläinkilpailuja ja harjoituksia, jossa kilpailevan ja harjoittelevan eläimen lisäksi käytetään niin sanottuja kohde-eläimiä. Esimerkiksi paimenkoirakilpailuissa ja harjoituksissa kohde-eläiminä ovat monesti lampaat. Ohjausryhmässä keskusteltiin, pitäisikö uusissa säädöksissä huomioida myös kohde-eläimen hyvinvointi, kuten on tehty Norjan eläinten hyvinvointisäädöksissä.
Millaiseen kilpailuun eläinlääkäri paikan päälle?
Eläinkilpailuissa, joissa kilpaileva eläin voi joutua alttiiksi kivulle, tuskalle tai kohtuuttomalle rasitukselle, tulee olla eläinlääkäri valvomassa eläinsuojelulain toteutumista. Tarkkaa ohjetta siitä, millaisissa eläinkilpailuissa eläinlääkärin tulee olla paikalla, ei ole. Ainakin raveja ja vinttikoirien juoksukilpailuja on Suomessa valvottu eläinlääkäreiden toimesta. Ruotsin säädöksissä eläinkilpailut on luokiteltu kolmeen luokkaan sen mukaan, minkälainen riski kilpailusta aiheutuu eläimen hyvinvoinnille. Eläinkilpailun järjestäjällä on velvollisuus huolehtia siitä, ettei kilpailu vaaranna eläinten hyvinvointia. Hyvinvointivastaava voisi olla henkilö, joka auttaisi kilpailun järjestäjää tässä tehtävässä.
Kielletäänkö yksittäisiä eläinten käyttötapoja, joissa tarkoituksellisesti vahingoitetaan eläintä?
Kokouksessa keskusteltiin myös, tulisiko lainsäädännössä erikseen kieltää joitakin yksittäisiä eläinten käyttömuotoja, kuten kiertävät rodeot ja kukkotappelut. Kukkotappelu on esimerkki eläimen käytöstä, jossa ihmisen viihde- tai vedonlyöntitarkoituksessa järjestämän kukkotappelun taisteluparista hävinnyt kukko yleensä kuolee tai vahingoittuu vakavasti. Kukkotappelussa on siis kyse tarkoituksellisesta eläimen vahingoittamisesta.
Eläimelle suoritettavat toimenpiteet aiheena seuraavassa kokouksessa
Toimenpiteistä eniten huomiota on meillä saanut vasikoiden sarvenaiheiden tuhoaminen eli nupoutus, sekä karjuporsaiden kastraatio. Tällä hetkellä eläinsuojeluasetuksessa on kymmenen kohdan lista toimenpiteistä, joita eläimelle saa suorittaa. Näitä toimenpiteitä on pidetty tarpeellisena eläimen tunnistamisen, toisten eläinten hyvinvoinnin, hygieniasyiden, ihmisten turvallisuuden tai eläinten käyttötarkoituksen vuoksi. Monet sallituista toimenpiteistä aiheuttavat eläimelle kipua, eikä toimenpiteen yhteydessä aina vaadita kivun hoitoa. Seuraavassa kokouksessa ohjausryhmä keskittyy eläimille suoritettaviin toimenpiteisiin ja kuulee porsaiden kastraation asiantuntijaa.