Sikojen kokemaa pitkään jatkunutta stressiä voidaan tulevaisuudessa todennäköisesti tarkkailla sian kyyneltahran kokoa tutkimalla. Rottien ja sikojen tumma silmän sisänurkan vuoto on jo aiemmin laboratorio-oloissa yhdistetty eläimien kokemaan stressiin ja terveysongelmiin. Nyt kyyneltahran koon on havaittu liittyvän näihin asioihin myös tuotantosikaloissa.
”Tutkimus on herättänyt mielenkiintoa kollegoissa eri puolilla Eurooppaa jo ennen julkaisemistaan”, Telkänranta kertoo. Suomalais-amerikkalaisessa tutkimusryhmässä olivat mukana Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta mm. professori Anna Valros ja Helena Telkänranta, joka hoiti tutkimuksen käytännön toteutuksen.
Tarve tarkalle, edulliselle ja nopealle stressin mittaustavalle on ollut suuri. Kyyneltahran mittauksen uskotaan olevan tulevaisuudessa hyvä lisä hyvinvoinnin arvioijien työkalupakkiin.
Monta mitattavaa
Tuotantoeläimien hyvinvointia mitataan sikatiloilla useimmiten eläimien terveyttä ja ympäristöä tarkastelemalla. Molempia asioita tutkiva Welfare quality -järjestelmä tähtää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mittaamiseen, mutta on aikaavievä mittari.
Mitattavia asioita voivat olla mm. eläimen vammat, ilmanlaatu ja käytettävissä oleva tila. Kyyneltahramittauksen etu on myös se, että menetelmällä saadaan tietoa eläinyksilön kokemasta stressistä. Tämä on tärkeää, sillä eri sikayksilöt voivat voida hyvin eri tavoin samoissa olosuhteissa. Stressinhallintahormoni kortisolin mittaaminen eläinyksilöiden sylkinäytteistä on hidasta ja kallista, minkä vuoksi se sopii lähinnä laboratorio-olosuhteisiin.
Tulevaisuudessa kyyneltahran mittausta voisivat käyttää eläinlääkärit, tarkastajat, neuvojat ja itse sikatilalliset. Koska kyyneltahran kokoa mitataan vertaamalla sitä eläinyksilön silmän kokoon, menetelmä sopii eri ikäisten ja kokoisten sikojen hyvinvoinnin arvioinnin välineeksi.
Teksti: Leena Pihkala