Kevään ja muuttolintujen saapuessa kasvaa taas lintuinfluenssan riski. Tänä keväänä riski huolestuttaa aiempaa enemmän, sillä muuttolintujen pelätään tartuttavan lintuinfluenssaa turkistarhojen eläimiin, jonka jälkeen lintuinfluenssavirus voi muuntautua myös ihmisiin tarttuvaksi. Eläimistä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvien tautien eli zoonoosien ehkäisy vaatii tehokkaita toimenpiteitä. Eläinten hyvinvoinnin edistäminen auttaa pienentämään zoonoosiriskiä.
Zoonoosi tarttuu ihmisestä muihin eläimiin ja päinvastoin
Tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä muista eläimistä ihmisiin ja päinvastoin, kutsutaan zoonooseiksi. Zoonooseja aiheuttavat bakteerit, virukset, alkueläimet, loiset ja muut taudinaiheuttajat, kuten prionit. Uusista taudinaiheuttajista 75 % on zoonoottisia, kertoo maailman terveysjärjestö WHO. Nopeus, jolla uudet villieläinten välittämät taudit tartuttavat ihmisiä, on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana. Euroopan yleisin zoonoosi on kampylobakterioosi. Suuresti ei yllätä se, että eniten zoonooseja tavataan eläinlääkäreillä, maanviljelijöillä ja roskakuskeilla.
Osa zoonooseista on lieviä, mutta esimerkiksi HIV, SARS, ebola-, zika- ja koronaviruskin ihmisille hengenvaarallisia. Zoonoosien puhkeamisen ja ihmisiin leviämisen riskiä lisäävät globaalit toimitusketjut, elinympäristön pirstoutuminen, metsien tilan huonontuminen, maankäytön muutokset, ilmastonmuutos sekä ihmisten lisääntynyt liikkuminen. Luonnonvaraisten eläinten joutuminen ahtaalle ihmistoiminnan vaikutuksesta lisää eläinten stressiä, ja pitkittyneestä stressistä kärsivät eläimet sairastuvat herkästi ja levittävät taudinaiheuttajia.
Lintuinfluenssasta syytä huoleen
Lintuinfluenssa on zoonoosi, joka ei paljon suomalaisia huoleta. Muiden suomalaisten puolesta huolta kantavat varmasti ainakin turkistarhaajat, virustutkijat, turkiseläinten lopettamispäätöksiä tekevät viranomaiset ja lintuinfluenssan torjuntatoimiin osallistuvat.
Lintuinfluenssa leviää Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa ja turkistarhoilla. Tautiin kuolleiden lintujen lisäksi epidemian uhreja ovat sadat tuhannet turkiseläimet ja aiemmin myös fasaanit, joita on määrätty lopetettaviksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Virus ei ole toistaiseksi tarttunut ihmiseen eikä siipikarjaan, mutta jos olosuhteet pysyvät otollisina, se on todennäköisesti vain ajan kysymys.
Lintuinfluenssaa todettiin turkiseläimissä ensimmäisen kerran viime vuonna yhteensä 71 turkistarhalla. Tautia esiintyi kaikilla yleisimmin tarhatuilla turkiseläimillä eli siniketulla (naali), hopeaketulla ja niiden risteytyksillä sekä supikoiralla ja minkillä. Turkistarhoilla kaikki eläimet lopetetaan, jos virustartunta havaitaan; viime vuonna eläimiä määrättiin lopetettavaksi kaikkiaan 485 000. Eläinten omistajille maksetaan valtion varoista eläintautilain nojalla täyden arvon mukainen korvaus.
Lintuinfluenssaan sairastuneet turkiseläimet kärsivät muun muassa ripulista, kouristuksista ja hengitystieoireista, ja voivat vaipua horrostilaan tai kokea äkkikuoleman. Taudinpurkausten leviämisessä turkistiloilla on vaihtelua, eikä eläinten kuolleisuusprosenttia vielä tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Lintuinfluenssatartunnoissa sairastuneiden eläinten hyvinvoinnin huomiointi on jäänyt vähemmälle. Sairaat eläimet eivät jaksa syödä eivätkä liikkua, ja niillä voi olla hermosto-oireita. Toisaalta tartunnan saanut eläin saattaa olla oireetonkin.
Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee tautiriskejä
Ihmisten terveysongelmien ratkaisu edellyttää sitä, että jatkossa keskitytään yhä enemmän ihmisten ja eläinten väliseen vuorovaikutukseen ja niin luonnonvaraisten kuin kotieläinten hyvinvoinnin edistämiseen.
Eläimen pitkittynyt stressi heikentää hyvinvointia ja vastustuskykyä, jolloin eläin sairastuu ja levittää taudinaiheuttajia muihin. Stressialtistuksen välttäminen auttaa immuniteettia toimimaan. Kotieläinten stressiä ja sairastumista voi ennaltaehkäistä huolehtimalla, että eläinten tarpeet tyydyttyvät, ja että eläinten olosuhteet, resurssit ja hoito tukevat niiden hyvinvointia. Luonnonvaraisten eläinten luonnollisten elinympäristöjen säilyttäminen ja palauttaminen voi estää villieläimistä peräisin olevia taudinaiheuttajia leviämästä kotieläimiin ja ihmisiin. Luontokadon vastaiset toimet ovat tässä toimivia.
Tauti leviää linnuista nisäkkäisiin ja nisäkkäästä toiseen
Lintuinfluenssatilanne Suomessa on ainutlaatuinen, sillä muun Euroopan turkistarhoilla vastaavaa epidemiaa ei ole havaittu. Osasyynä tähän on suomalaisten turkistarhojen verrattain suuri määrä ja lähekkäinen sijainti Pohjanmaalla. Myös suuri osa luonnonvaraisten lintujen influenssatapauksista on todettu juuri Pohjanmaan turkistarha-alueilla.
Kaikilla tarhoilla ei ole Ruokaviraston mukaan ollut riittävää suojausta luonnonvaraisia lintuja vastaan. Lintujen ei pitäisi päästä kosketuksiin turkiseläinten ja niiden rehun kanssa. Turkistarhojen terveysturvallisuutta on nyt nopeasti parannettava. Valvontaeläinlääkärit tarkastavat Ruokaviraston määräyksestä kaikki Suomen turkistilat lintuinfluenssan varalta.
Viruksilla ei ole tapana jäädä staattisiksi, vaan ne kehittyvät ja muuntuvat ajan kanssa niille otollisissa olosuhteissa. Lintuinfluenssavirukset leviävät jo turkiseläimistä toisiin, ja havaitut mutaatiot viittaavat siihen, että virukset sopeutuvat nisäkkäisiin. Lintuinfluenssavirusten kiertäminen on pysäytettävä mahdollisimman nopeasti, sillä mitä kauemmin virukset kiertävät nisäkkäissä, sitä suurempi on virusten muuntumisen todennäköisyys.
Turkistarhauksessa piilee vakava riski, sillä muuntunut influenssavirus voi kehittyä turkiseläinpopulaatiossamme seuraavaksi pandemiaksi. Erityisen riskialtista on, jos ihmisten, sikojen ja lintujen flunssaviruksille alttiit näätäeläimet, etenkin turkistarhoilla tiiviisti elävät minkit, saavat yhtä aikaa linnun ja ihmisen influenssaviruksen. Virukset voivat tällöin yhdistyä herkästi ihmiseen tarttuvaksi pandemiavirukseksi, jolle meillä ei ole vastustuskykyä. Kaikki voitava mahdollisen pandemian torjumiseksi on tehtävä ihmisen, muiden nisäkkäiden ja lintujen kärsimyksen vähentämiseksi.
ASF lähestyy idästä ja lännestä
Afrikkalainen sikarutto (ASF) on vain sikojen tauti, mutta kolkuttelee paitsi Suomen itä- niin nyt myös länsirajaa. Ruotsin ensimmäinen sikaruttotapaus havaittiin syyskuussa Keski-Ruotsissa luonnonvaraisesta villisiasta, ja tautia on tavattu tuotantosioista jo monessa muussa Euroopan maassa. Sioille kärsimystä ja kuolemaa aiheuttava tauti on syytä saada pysäytettyä rajoillemme.
Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 5/2023.
Maa- ja metsätalousministeriön uusi asetus turkiseläinten suojaamisesta luonnonvaraisista linnuista tarttuvalta lintuinfluenssalta tulee sovellettavaksi 15.4.24 lähtien. Turkistarhojen varjotalojen, hallien ja muiden eläintenpitotilojen aukot pitää sulkea esimerkiksi verkolla siten, että linnut eivät pääse eläintiloihin sisälle. Lokkien pääsy häkkien alle ja ulkosivuille on estettävä. Määräys koskee ajanjaksoa 15.4.- 31.10.
Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi myös siipikarja ja muut linnut on suojattava kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin 8.2.–31.5. välisenä aikana. Linnut tulee pitää joko sisätiloissa tai niiden ulkoilualue tulee kauttaaltaan aidata ja kattaa riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla.
Turkistarhat piti suojata lintuinfluenssalta ennen lintujen kevätmuuttoa, mutta maaliskuun 2024 alussa työ oli yhä kesken. Valtio maksaa turkistarhoille yli 50 miljoonaa euroa korvauksia viime vuonna lopetettaviksi määrätyistä eläimistä eläintautilain nojalla. Lisäksi juuri voimaan tulleen investointitukiasetuksen muutoksen mukaan turkistarhaajat voivat hakea tukea tarhojen bioturvallisuutta edistäviin investointeihin lintuinfluenssan ehkäisemiseksi.
Lue lisää:
Lisärahoitusta lintuinfluenssan takia lopetetuista turkiseläimistä maksettaviin korvauksiin
Valtioneuvosto hyväksyi muutoksia maatilan investointitukeen ja tukitasoihin
Ajankohtainen tieto lintuinfluenssatilanteesta Ruokaviraston sivuilta
Ajankohtainen tieto afrikkalaisen sikaruton tilanteesta Ruokaviraston sivuilta
Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Visaiset ongelmat ja eläinten hyvinvointi, Zoonoosit