fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Lähiluonnon eläinten tarkkailu kiinnostaa yhä useampia

lähiluonnon eläimet kiinnostavat monia

Lähiluonto alkaa Suomessa monilla suoraan kotiovelta. Jopa kaupungissa löytyy yllättävän paljon luontoa ja eläimiä heti kodin tuntumasta. Tässä kirjoituksessa tutustumme muutamaan pääkaupunkiseudullakin tavattavaan eläinlajiin ja siihen, miten ne ovat sopeutuneet ihmisasutuksen läheisyydessä elämiseen. Saat myös vinkkejä lähiluonnon eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Oppaana toimii lähiluonnon tarkkailuun ja kuvaukseen erikoistunut Helsingin Pajamäessä asuva Janne Salomeri. 

Harrastaja löytää lähiluonnosta lajien runsautta

Janne on jo vuosia kierrellyt luonnossa lasten kanssa tutkien kotiovelta aukeavaa kaupunkiluontoa. Myös koiran kanssa lenkkeillessä silmät auki kulkien voi havaita kaikenlaista kiinnostavaa. Uteliaisuus onkin paras kaveri lähiluonnon tutkimisessa. Vasta viimeiset muutamat vuodet Janne on liikkunut luonnossa kameran kanssa. Lähiluonnon eläinmaailma voi Jannen mukaan olla hämmästyttävän runsasta, aina löytyy jotain kuvattavaa tai havaittavaa. Viime aikoina on löytynyt myös eläimistä pienimpien viehätys, esimerkiksi hyppyhämähäkkien kauneus ja lumo.

Kaikkein tärkeintä lähiluonnossa liikkuessa on pitää silmät auki: tutuiltakin alueilta voi löytyä yllättäviä eläinkohtaamisia. Monet eläimet nukkuvat päivisin ja liikkuvat öisin. Tämä on yksi syy siihen, miksi ei aina tule ajateltua, mitä kaikkea elämää ihan kodin ympäriltä löytyy.

 

Liito-orava

Liito-oravaa harvat ovat päässeet näkemään, vaikka se saattaa esiintyä lähellä asutusta. Liito-orava on hämäräaktiivinen eläin, joka viihtyy pääsääntöisesti korkealla puiden latvuksissa aterioimassa tai pesäkolon suojassa. Paras mahdollisuus sattumalta sen havaitsemiseen on liidon näkeminen iltahämärässä. Keväällä paritteluaikaan urokset liikkuvat erityisen aktiivisesti; silloin on myös hyvä mahdollisuus havaita liito-orava. Yksi syy liito-oravien havainnoinnin haastavuuteen on, että vuodesta 2019 liito-orava on Suomessa luokiteltu vaarantuneeksi. Taantumisen tärkein syy ovat metsähakkuut.

Liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien IV(a) listalle, ja Suomella on kansainvälinen vastuu sen säilyttämisestä. Näiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-oravasta onkin muodostunut metsänsuojelun symboli.

Liito-orava pystyy elämään hyvin lähellä asutusta, mikäli sille löytyy sopivia pesäpuita ja tarpeeksi tiheää puustoa useiden kymmenien metrien pituisiin liitoihin. Pääkaupunkiseudulla ensimmäiset liito-orava havainnot ovat vuoden 2010 tienoilta. Helsingin alueen liito-oravan levinneisyys, elinpiiri ja pesäpuut on kartoitettu. Osa pesäpuista sijaitsee vilkkaiden keskustan teiden varrella; esimerkiksi Hietaniemen hautausmaalta löytyy liito-oravan suosimaa vanhaa sekametsää.

Mitä erityistä liito-oravan havaitsemiseen tarvitsee?

Liito-oravan oleskelun alueella voivat paljastaa puiden juurelta löytyvät pienet, kellertävät papanat. Paras apu liito-oravan havaitsemiseen ovat tarkat silmät ja aikaa. Jannen mukaan auringonlaskun aikoihin kannattaa tarkkailla haapoja, joissa näkyy pieniä koloja. Näistä voi hyvällä tuurilla kurkistaa liituri, joka yleensä tarkkailee maailmaa 10-15 minuuttia ennen kuin livahtaa yläoksistoon aterioimaan. Kesäkuussa uteliaat poikaset voivat pällistellä vuoroin kolon suulta pitempiäkin aikoja. Jannen kuvaamalta videolta voit seurata Pajamäen liito-oravaperheen touhuja vuodelta 2020.

Tyyni keli auttaa havaitsemaan eläimen yläoksistossa, kun se liikkeellään heiluttaa oksia. Kiikarit voivat olla tarpeen, sillä liito-orava on melko pienikokoinen. Liito-oravalla on hyvin säännöllinen päivärytmi. Siksi kerran eläimen löydettyään sen todennäköisesti löytää samalta alueelta seuraavinakin päivinä samaan aikaan. Liito-oravaa voi auttaa ripustamalla pönttöjä, joita se käyttää joko pesäkolonaan tai yöpymiskolona. Liito-oravan kolopuut, erityisesti haavat, kannattaa säästää. Jos löydät liito-oravan, ilmoita siitä Lajitietokeskukseen, ELY-keskukseen ja kaupungin tai kunnan ympäristötoimelle (laji.fi).

 

lähiluonnon eläimiä: liito-orava
Liito-orava isoine silminensä kurkkaa pesäkolostansa.

Mitä Pajamäen liito-oraville kuuluu tällä hetkellä?

Alueella aloitettiin talvella 2021 suuret rakennustyömaat Raide-Jokerilinjan perustamiseksi, ja metsää on kaadettu paljon oravan ydinalueelta. Havaintoja liito-oravasta Jannella ei ole Pajamäessä keväällä 2021. Aiheesta lisää löytyy mm. Pajamäki-seuran nettisivuilta.

 

lähiluonnon eläimiä: valokuvaaja työssä
Janne tarkkailee mahdollisia liito-oravan koloja haavasta.

 

Lehtopöllö

Myös pöllöt ovat hämäräaktiivisia eläimiä, ja siksi niiden näkeminen voi olla haastavaa. Helpoiten pöllöjä löytää äänen perusteella, sillä pöllöjen ääntely on hyvin tunnistettavaa, eikä yöaikaan muiden lintujen laulua paljon kuulu. Kevättalviöinen huhuilu tai ruokaa vaativien poikasten kirkuna voi johdattaa pöllöjen luokse. Lehtopöllöt ovat pöllöistä yleisimpiä, ja niitä pesii lähellä asutusta. Lehtopöllö on myös isokokoinen ja siksi helppo havaita.

Pöllöt elävät samalla reviirillä vuosia; jopa vuosikymmenten ajan voi samalta alueelta löytyä pöllöjä. Ne ovat ajankäytöltään säännöllisiä, eli kun kerran löydät pöllön jostain paikasta, kannattaa tulla seuraavina päivinä samaan aikaan katsomaan. Pöllöjen hyvinvointia voi edistää ripustamalla pönttöjä, joita ne käyttävät sekä pesintään että yöpymiseen.

Miten löysit pöllön ja mitä välineitä pöllöjen havaitsemiseen tarvitsee?

Janne oli kuullut ohimennen, että Pajamäen alueella saattaa elää pöllöjä. Jälleen koiran kanssa lenkkeillessä oli hyvä mahdollisuus kartoittaa maastoa. Syksyllä pimeän tullen alueella kuului pöllön huhuilua, ja Janne koitti paikallistaa äänien suunnan. Tämän jälkeen hän tarkkaili auringonlaskun aikaan, löytyisikö alueelta puita, joissa näkyy koloja. Eräällä kertaa puun kolosta takaisin katsoivat pöllön suuret silmät. Kiikarit voivat olla pöllöretkellä tarpeen, sillä pöllön kolo voi olla korkealla puussa, ja hämärällä on vaikea erottaa tarkasti. Mikäli käytössä on järjestelmäkamera, kannattaa kokeilla pitkiä valotusaikoja, sillä pöllö istuu kolollansa hyvinkin liikkumatta. Eräs merkki pöllön liikkumisesta paikalla ovat puiden juurilta löytyvät oksennuspallot, jotka ovat sulamatonta ainesta pöllön ravinnosta.

 

lähiluonnon eläimiä_:lehtopöllö
Pöllö tarkkailee kolostaan maastoa hämärän laskeuduttua.

Toisen pöllön Janne löysi alueen suuria linnunpönttöjä tarkkailemalla. Öisten huhuilujen perusteella alueella liikkui yöllä pöllöjä. Yhtenä maaliskuun lopun iltana pöntöstä kurkkasi utelias ja pörröinen pöllön poikanen. Poikaset lähtivät pesästä jo muutamien päivien päästä ensikohtaamisesta, ja niitä sai kuvattua myös päiväaikaan niiden nukkuessa puiden oksilla. Jannen kuvaamalla videolla voit tutustua lehtopöllöperheen elämään.

 

Kettu

Kettu on sopeutunut asumaan ihmisasutuksen läheisyydessä. Se pystyy hyödyntämään ihmisten ruoan jätteitä sekä voi käyttää ravintonaan toista cityeläintä, kania. Kettujen ruokkiminen ei ole suositeltavaa, sillä ketut voivat tottua ihmisiin liiaksi ja kesyyntyä. Näin on käynyt mm. Englannissa asukkaiden alettua ruokkia niitä. Ketun välityksellä leviävien tautien, kuten kapin, leviäminen on epätodennäköistä.

Miten törmäsit kettuun ensimmäistä kertaa?

Ensimmäisen kerran Janne törmäsi kettuun sattumalta illalla kuullessaan pusikosta ääntä. Tämän jälkeen Janne nousi aamulla aikaisin ja kulki alueella, jolla ketun ensimmäisen kerran havaitsi. Sieltä repolainen löytyikin. Kettu osoittautui hankalammaksi seurattavaksi kuin liito-oravat ja pöllöt. Ketun pesän etsintä jatkuu edelleen, ja Janne toivookin näkevänsä vielä kesällä ketun poikasia.

Miten kettuja kannattaa tarkkailla?

Ketut käyttävät samoja polkuja, ja joskus voi löytää kettujen ulosteita, pieniä pökäleitä. Nämä ovat merkkejä eläimen liikkumisesta alueella, jolloin kannattaa pitää silmät tarkkana. Jotkut lähellä kaupunkiasutusta elelevät ketut ovat tulleet melko kesyiksi ja päästävät ihmisen lähelle. Luonnostaan kettu pitää kuitenkin etäisyyttä ihmiseen, ja sen löytäminen voi olla haastavaa.

 

lähiluonnon eläimiä: kettu
Kettu aamuisella kävelylenkillä.

 

Kiinnostus lähiluontoon avaa uusia näkökulmia

Jokaisella paikkakunnalla on omat mielenkiintoiset lähiluonnon eläimensä. Niiden havaitseminen vaatii lähinnä aistien avaamista ja aikaa kulkea lähiluonnossa ympäristöä tarkkaillen. Eläimiä ei voi tilata näkyville, ne tulevat silloin kun tulevat, jos tulevat. Välillä voi kulua pitkäänkin, ettei niitä näy, ja seuraavana päivänä taas saatat kokea ikimuistoisen kohtaamisen. Tämä on osa luonnon tarkkailun viehätystä: koskaan ei tiedä, mitä tulee vastaan. Kokemuksella ja tiedolla pystyy parantamaan mahdollisuuksia mielenkiintoisiin havaintoihin.

Voit vaikuttaa omalla toiminnallasi lähiluonnon eläinten hyvinvointiin. Ehkä tärkeintä aluksi on kuitenkin niinkin yksinkertainen asia kuin vain kiinnostua ympärillä olevasta luonnosta ja eläimistä. Tämä yleensä johtaa siihen, että kiinnostuksen kohteille soisi hyvän elämän. Kuten monessa muussakin asiassa, eläinten hyvinvoinnista huolehtiminen on enemmänkin asenne, josta kumpuaa tekoja.

 

Teksti: Olli Leino

Kuvat: Janne Salomeri ja Olli Leino

Videot: Janne Salomeri

 

Lue lisää:

Eläinten hyvinvointi Suomessa III (2021): Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi

Pajamäkiseura 20.2.2021: KHO ei antanut ratkaisua: liito-oravan pesimäalueet saa hakata Raide-Jokerin tieltä

Esa Lammi ja Pekka Routasuo, Kaupunkiympäristön julkaisuja 2019/21: Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2019

Vuodenluontokuva.fi

  • 121
  •  
  •