Munijakanojen tuotannon yhteydessä syntyville kukkotipuille ei ole käyttöä, minkä vuoksi ne lopetetaan lähes kaikkialla noin vuorokauden ikäisinä, heti kuoriutumisen ja sukupuolilajittelun jälkeen. Menettely on alkanut herättää negatiivista huomiota, sillä epäeettisyytensä lisäksi siinä hukataan valtava määrä biologista resurssia, eläviä eläimiä. Turhasta lopettamisesta halutaan nyt eroon, ja keinoja siihen etsitään kuumeisesti.
Kana on jalostettu moneksi
Tuotantoketju, jonka tuloksena kanamunat saadaan, sisältää luonnollisesti munivien kanojen vanhempia ja isovanhempia. Hedelmöittyneistä munista kuoriutuu yhtä paljon kukkoja ja kanoja, mutta tuotantoketjun loppupäässä tarvitaan vain kanoja. Munijalinjan kanat on jalostettu tuottamaan tehokkaasti munia, ei kasvattamaan lihasta.
Kanasta on moneksi, sillä samasta eläinlajista on jalostettu myös viidessä viikossa lihaksensa syötävän kokoisiksi kasvattava broileri. Broileri on nimensä mukaisesti lihasiipikarjaa, ja sen hyötyarvo ihmiselle selvä (verbi ’broil’ tarkoittaa paahtaa). Munijakanalinjan kukkojen kasvunopeus on polkupyörän luokkaa verrattuna formulan nopeudella kasvavaan broileriin. Kukkotipuille ei siis ole käyttöä edes lihasiipikarjana, koska niiden kasvatus tulee kalliiksi.
Kukkotiput lopetetaan hiilidioksidilla tai murskaamalla
Kukkotipujen lopetus tapahtuu joko hiilidioksidikaasulla tai murskaamalla tiput teloilla tai leikkaavilla terillä. Kumpikaan tapa ei ole ongelmaton eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta. Hiilidioksidikaasun hengittäminen ärsyttää hengitysteitä eli on kivuliasta ja stressaavaa, eikä taintuminen tapahdu välittömästi. Mikäli murskain toimii hyvin, se voi olla nopeampi tapa. Eläimen kärsimyksen näkökulmasta on olennaista, tuhoutuuko kananpojan pää ja samalla tuntoisuus välittömästi.
Saksa ja Ranska aikovat muuttaa käytäntöä
Liittovaltion hallinto-oikeus Saksassa on todennut, että eläinten hyvinvointi painaa enemmän kuin tuottajien taloudelliset intressit. Saksan maatalousministerin mukaan munijakanojen tuotantoon liittyvä vastakuoriutuneiden kukkotipujen lopettaminen on eettisesti kestämätöntä, ja käytäntö aiotaankin ensi vuoden alusta lopettaa. Myös Ranskan maatalousministeri on vihjannut samanlaisista suunnitelmista.
Seitsemäs haudontapäivä rajana
Saksan ratkaisu on määrittää sukupuoli munasta jo ennen kuoriutumista ja lopettaa hedelmöittyneet ”kukkomunat”. Vuonna 2024 Saksassa ollaan lisäksi kieltämässä munien tuhoaminen kuudennen haudontapäivän jälkeen. Nykytiedon perusteella kanan alkio ei tunne kipua ennen seitsemättä haudontapäivää, mutta sen jälkeen alkio voi jo olla tuntoinen. Haudonnan ensimmäinen kolmannes on siis poikasen hyvinvoinnin suhteen turvallista aikaa tehdä toimenpiteitä hedelmöittyneelle munalle. Hedelmöittyneet munat tulisi tuhota seitsemänteen haudontapäivään mennessä.
Saksan siipikarjaliiton mukaan munan sukupuolen määrittämisestä tulee saksalaisille tuottajille valtava kilpailuhaitta; uuden teknologian pystyttäminen munien sukupuolilajittelua varten tietenkin maksaa.
No kill -munia jo kaupassa
Saksassa markkinoidaan sekä ’’no kill’’ -kananmunia että munijalinjaisten kukkojen lihaa. Kukkotiput kasvatetaan lihaksi, tai munan sukupuoli määritetään reilun viikon verran haudotusta munasta hormonien perusteella ja kukkomunat lopetetaan ennen kuoriutumista.
Munan sukupuoli voidaan myös määrittää hyperspektrisen kuvantamistekniikan avulla. Menetelmä tunnistaa ruskeiden kanojen munista alkion sukupuolen sen ensimmäisten höyhenten väristä haudonnan toisen kolmanneksen aikana. Konseptiin kuuluu lisäksi tunnistettujen kukkomunien sähkötainnutusjärjestelmä.
Optiseen tunnistamiseen perustuva menetelmä tekee munan sisällä olevaan ilmatilaan pienen reiän laserilla ja ottaa näytteen sukupuolen määrittämistä varten. Sen jälkeen reikä suljetaan, munat viedään takaisin hautomoon, ja kukkomunista tehdään munajauhoa.
Kukotkin munimaan?
Startup-firma EggXYT:in teknologialla munan sukupuoli voidaan tunnistaa heti hedelmöityksen jälkeen. Toinen israelilaisyritys Soos taas on kehittänyt ääniaaltoihin perustuvan menetelmän, joka muuttaa haudonnan aikana koirassikiöt muniviksi naaraiksi. Myös näin voidaan välttää kukkotipujen lopettaminen, tai ainakin vähentää syntyvien kukkopoikasten määrää: tähän mennessä yrityksen onnistumisprosentti naaraiden tuottamisessa on ollut 60.
Saksalla on nyt kiire tuottaa käytännössä toimiva menetelmä munan sukupuolen määritykseen, ja asian kanssa ollaan tosissaan. Menetelmän on oltava mieluiten sellainen, jolla sukupuoli voidaan tunnistaa hedelmöittyneestä munasta heti muninnan jälkeen, ennen alkion tuntoisuuden kehittymistä. Useat yritykset yrittävät päästä eroon kukkotipujen lopettamisesta, ja kehitystyötä rahoitetaan kuuden miljoonan dollarin Egg tech Prize -palkinnolla.
Teksti on julkaistu KMVET-lehden hyvinvointikolumnina numerossa 3/2021.
Lue lisää:
Helsingin Sanomat, 6.5.2021: Onko kukkotipuja pakko tappaa?
Poultry World 26.11.2020: Sex reassignment in the egg
Poultry World 4.4.21: Germany to ban culling of day-old male chicks next year