Viime vuoden lopulla Eläinten hyvinvointikeskuksella oli ilo saada harjoittelijaksi Haaga-Helian liiketalouden opiskelija Ninni Yliaho, joka suoritti opintoihinsa kuuluvan viestinnän ja markkinoinnin harjoittelun Eläin ruokana – kuluttajan oppaan markkinointiviestinnän parissa. Harjoittelun hyöty on molemminpuolinen, kun sekä harjoittelupaikan tarjoaja että harjoittelija oppivat toinen toisiltaan. Ninnin oivallus harjoittelujakson ajalta muistuttaa, että pienilläkin valinnoilla on merkitystä, ja että omilla valinnoilla voi vaikuttaa.
Miksi harjoittelijaksi Eläinten hyvinvointikeskukseen?
”Aloittaessani työt EHK:lla en aavistanut, miten paljon tietoa rikkaampana ja suuren asennemuutoksen kokokeena lopettelisin harjoitteluni joulun tehdessä tuloaan. Hakiessani tehtävään en tiennyt mitään Eläinten hyvinvointikeskuksen toiminnasta, saati siitä, mitä asiantuntijaverkoston viestintä ylipäänsä pitäisi sisällään.
Eläinrakkaana ihmisenä kiinnostukseni herätti se, että saisin työskennellä monipuolisissa tehtävissä aiheen parissa, joka minua kiinnostaa. Liiketalouden opiskelijalta odotetaan myyntiorientoituneisuutta ja toiminnassa tuloshakuisuutta. Nyt tein ensi kertaa työtä riippumattomalle asiantuntijaverkostolle, jonka toiminta on täysin voittoa tavoittelematonta. Ymmärsin, että mahdollisimman suuren yleisön saavuttaminen Eläin ruokana – kuluttajan oppaalle olisi se tulos, jota työlläni lähtisin tavoittelemaan. Tietoisuuden lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen on se voitto, joka EHK:lle jää hankkeesta käteen. Oli mahtavaa päästä käyttämään opiskelun kerryttämiä taitoja myynnistä ja markkinoinnista tärkeän asian puolesta.
Kuluttajan opas – kenelle ja mitä varten?
Eläinten hyvinvointikeskuksen tehtävänä on eläinten hyvinvointiin liittyvien tutkimustarpeiden tunnistaminen ja tutkitun tiedon levittäminen. Juuri tätä tehtävää kuluttajan opaskin palvelee. Kuluttajien kiinnostus tuotantoeläinten elinolosuhteisiin on suurempi kuin koskaan aiemmin ja tunne siitä, ettei eläinten hyvinvoinnista saada riittävästi tietoa ostotilanteessa on todellinen ongelma. Oppaan tarkoituksena on tuoda puuttuva tieto kuluttajien saataville, lisätä tietoisuutta ja vaikuttaa näin asenteisiin.
Omalla kohdallani oppaan tarkoitus ainakin täyttyi. Hakiessani tehtävää kerroin, että eläinten hyvinvointi on minulle arvo, jota kunnioittaen olen kasvanut. Perheeseeni on aina kuulunut liuta kotieläimiä ja maalla varttuen ovat lehmät laitumillaan kuuluneet osaksi arkimaisemaa – omaan siis hyvät perustiedot ja eläintuotanto on minulle aiheena peruskauraa: luomu on hyvä juttu ja vapaan kanan munat ovat parempia kuin tavalliset – siihen se tieto todellisuudessa jäikin. Luulen, että tämä on se tietoisuuden taso, joka suurimmalla osalla ”maallikkokuluttajista” on.
Voin paljastaa, etten ennen harjoitteluani uhrannut juurikaan ajatusta sille, miten ruoka lautaselleni tulee, saatikka sille, että voisin omilla ostopäätöksilläni vaikuttaa eläinten hyvinvointiin. Harjoittelun lähestyessä loppuaan huomasin, miten naiivi ajattelutapani on ollut. Ehkä juuri tämän vuoksi olin oikea ihminen työskentelemään oppaan markkinointiviestinnän parissa – kuuluin itse siihen kohderyhmään, jolle viestintä oli erityisen tarpeellista suunnata. Eläinten hyvinvointi kiinnostaa ja ajatuksen tasolla olin valmis tekemään muutoksia ostopäätöksiini. Ajatukselle oli vain saatava riittävä tietoperusta, jotta se toteutuisi myös käytännössä.
Tavoitteena tietoisuuden lisääminen ja asenteiden muuttuminen
Eläinten hyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan avoimuutta, keskustelua ja tiedostamista. Omilla ostopäätöksillä voi vaikuttaa tukemalla sellaisia tuottajia, joiden tilalla eläinten hyvinvointi toteutuu. Myös hinnalla on merkitystä, sillä etenkin opiskelijan budjetissa pienikin muutos tuntuu. Tällä hetkellä tuotteista kuitenkin puuttuu merkintä, joka kertoisi selkeästi, mistä korkeampi hinta koostuu, ja miksi maksaa enemmän. Hyvinvointimerkkiä odotellessa opas vastaa näihin haasteisiin.
Oppaan parissa työskenneltyäni huomaan nyt ostotilanteessa tiedostavani, miten maitopurkki, kananmunakenno tai jauhelihapaketti ovat hyllylle päätyneet, ja pohdin valintojani: Miksen maksaisi tuotteesta muutamaa euroa enemmän, kun tiedän, että sen vuoksi elänyt eläin on voinut paremmin? Korkeampaa hintaa kompensoidakseni voisin tehdä useammin ruokaa käyttämällä vähemmän eläinperäisiä tuotteita ja enemmän kasviksia. Hävikkikin on pienentynyt, sillä en taatusti enää heitä eläimistä lähtöisin olevaa ruokaa roskiin. Opas sai näiden kahden kuukauden aikana positiivisen vastaanoton ja suuren yleisön, joten minäkin tunnen onnistuneeni työssäni. Mutta mikä tärkeintä, jos opas on saanut aikaan puoliksikaan niin suuria muutoksia kuin omalla kohdallani, on sekin tarkoituksensa täyttänyt.
Työharjoittelu Eläinten hyvinvointikeskuksessa on ollut silmiä avaava. Tällainen harjoittelu ei olisi kenellekään pahitteeksi. Eläinten hyvinvointi on meidän kaikkien asia, vaikkemme omistaisi yhtään eläintä, tai käyttäisi edes eläinperäisiä tuotteita. Kannustankin jokaista harjoittelemaan ja klikkaamaan itsensä kuluttajan oppaan pariin. Oppaassa on valtavasti tietoa omaksuttavaksi ihan jokaiselle. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotakin – pienilläkin valinnoilla on vaikutusta.”
Teksti: Ninni Yliaho