fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Korona vaikuttaa lemmikkieläimiin epäsuorasti

koronavirus voi tarttua kissoihin

Koronavirus vaikuttaa eläinten hyvinvointiin, mutta sen vaikutukset ovat etupäässä välillisiä. Tutuimmista lajeistamme virus voi tarttua nykytiedon mukaan lähinnä kissoihin, fretteihin ja minkkeihin. Koronaviruksen välilliset vaikutukset sen sijaan näkyvät lukuisissa muissa eläimissä, kuten lemmikkikoirissa ja -hevosissa. Viruksen leviämisellä on vaikutuksensa myös eläintuotantoon ja siten epäsuorasti tuotantoeläinten hyvinvointiin. EU-komission viesti eläintenomistajille on, että huoleen ei ole aihetta, mutta terve varovaisuus kannattaa säilyttää.

Koronavirus ei pääsääntöisesti tartu eläimistä ihmiseen

Koronaviruksen pääasiallinen tartuntareitti on ihmisestä toiseen. Vaikka virus lähti alun perin liikkeelle eläimistä, varmaa tietoa viruksen lähteestä ja tartuntareitistä ei vielä ole. Eri eläinlajien alttiutta sairastua koronavirustautiin tutkitaan parhaillaan, samoin kuin tartuntadynamiikkaa tartunnalle alttiilla lajeilla. Laboratoriotutkimusten ja kokemusperäisen tiedon mukaan koronavirus voi tarttua joihinkin eläinlajeihin (kissat, tiikerit, fretit, minkit, ihmisapinat, vähäisemmässä määrin koirat ja useita muita lajeja). Eläinten taudin lähteeksi on todettu tartunta eläintä hoitaneilta, sairastuneilta ihmisiltä.

Ihminen voi tartuttaa eläimiä, mutta riski on pieni

Koronavirustautia sairastava ihminen levittää väistämättä virusta ympäristöönsä ja altistaa siten myös lähellään olevat eläimet virukselle. Riski taudin tarttumiseen ihmiseltä samassa taloudessa eläville eläimille on siis olemassa. Tutkimusten perusteella riskiä pidetään matalana kissoille, freteille ja hamstereille, hyvin matalana koirille ja merkityksettömänä linnuille ja matelijoille. Kissojen ja koirien ei nykytiedon valossa katsota käytännössä voivan tartuttaa virusta ihmisiin. Ihmisen infektoimilla eläimillä ei näytä olevan merkittävää roolia pandemiassa, eikä lemmikki- tai muidenkaan eläinten testaaminen koronaviruksen varalta siksi ole perusteltua.

Sairastuneen eläimen oireet usein lieviä

Lemmikkieläinten osalta tiedetään tapauksia, joissa koronavirustautiin sairastuneiden ihmisten kissat ja koirat ovat olleet oireettomia, mutta niiltä on testeissä löydetty virusta. Tutkituilla koirilla kliinisiä oireita ei havaittu lainkaan, kissoilla taas esiintyi ohimeneviä hengitystie- ja suolisto-oireita. Freteillä ja kultahamstereilla on koeoloissa havaittu hengitystie- ja suolisto-oireiden lisäksi kuumetta.

Arkijärki ja normaali varovaisuus riittää

Komission ohjeen mukaan eläinten omistajien ei koronan vuoksi pidä ryhtyä minkäänlaisiin toimiin, jotka voisivat heikentää eläinten hyvinvointia. Tervettä varovaisuutta voi silti noudattaa. Koronavirustautiin sairastuneen kannattaa välttää läheistä kontaktia lemmikkieläinten kanssa ja noudattaa hyvää hygieniaa. Sairastuneen lemmikinomistajan on hyvä vähentää kontaktinsa eläinten kanssa minimiin ja noudattaa mahdollisuuksien mukaan samoja karanteeni- ja eristäytymisaikoja kuin ihmiskontakteissa. Eläinten hoitoa ja hyvinvointia ei kuitenkaan saa laiminlyödä.

Koronaviruksen ei ole raportoitu tarttuvan ruoan välityksellä, eikä ruokaa ja eläinten rehuja pidetä todennäköisenä tartunnan lähteenä. Lemmikinruokia ja -ruokapakkauksia suositellaan käsiteltävän samoin kuin muitakin ruokia ja -pakkauksia. Sama pätee myös tuotantoeläinten rehuihin.

Riskialtis minkki

Fretin sukuista minkkiä lukuun ottamatta tuotantoeläimillä ei nykytiedon mukana ole merkittävää osuutta koronaviruksen leviämisessä. Virus ei alustavien tutkimusten mukaan tartu sikoihin eikä siipikarjaan. Eurooppalaisen kotieläintuotannon tautisuojaus, hygieniakäytännöt ja ruokaturvallisuuden valvonta pienentävät patogeenien leviämisriskiä tehokkaasti, arvioi komissio. Hyvä bioturvallisuuden hallinta maatiloilla vähentää yleisesti eläinten riskiä kohdata taudinaiheuttajia.

Poikkeuksen tuotantoeläinten joukossa tekee kuitenkin minkki. Minkeistä on löydetty koronavirusta ja kliinisiä oireita turkistiloilla Hollannissa, Tanskassa ja Yhdysvalloissa. Eläimet ovat mitä todennäköisimmin saaneet tartunnan tilan työntekijöiltä, mutta tauti on alustavasti tarttunut joissakin tapauksissa myös minkeistä työntekijöihin. Suomalaisilla turkistiloilla koronavirustartuntoja ei ole ollut. Suojavarusteiden, kuten maskin käyttöä suositellaan riskiryhmään kuuluvilla ihmisillä, jotka työskentelevät minkkitarhoilla.

Lemmikkibuumi tuo epäsuoria vaikutuksia

Kevään ja kesän aikana useissa Euroopan maissa on hankittu lemmikkieläimiä enemmän kuin aiemmin. Joissakin Euroopan maissa lemmikinomistajat taas ovat hylänneet eläimiään, koska ovat pelänneet saavansa niiltä koronavirustartunnan.

Koska koronatartunta tai sen riski eivät tämänhetkisen tiedon mukaan ole lemmikkieläimillä merkittäviä huolenaiheita, koronan varsinaiseksi hyvinvointivaikutukseksi lemmikeillä nousee ihmisen toimintaan ja hoidon mahdolliseen laiminlyöntiin liittyviä asioita. Lemmikkien on sopeuduttava kotona etätöissä olevan perheen jatkuvaan läsnäoloon ja etenkin etätöiden aikanaan päättyessä yksin kotona olemiseen. Mahdollisen eroahdistuksen välttämiseksi lemmikkejä kannattaa totuttaa hiljalleen yksinoloon.

Lemmikin ottaminen päähänpistosta tai huonosti harkittuna näyttää myös lisääntyneen, ja jos lemmikin kouluttaminen tai arki sen kanssa osoittautuu omistajalle liian haastavaksi, voivat lemmikkien hylkäämiset nousta uuteen ennätykseen.

Moni on koronan aikaan ymmärrettävistä syistä karsinut omat lääkärikäyntinsä minimiin, ja samaa on jo havaittavissa lemmikkieläinten eläinlääkärikäynneissä. Samoin kuin ihmisillä, eläinten lääkinnän ja hoidon lykkääntymisen pelätään koronan pitkittyessä kostautuvan kasvavina terveysongelmia myöhemmin.

Resurssien puute suurin ongelma

Suurimpana lemmikkieläinten hyvinvointia heikentävänä ongelmana saattaa kuitenkin olla lemmikinomistajien taloudellinen valmius hoitaa lemmikkiään – tai sen puute. Talouden laman ja työttömyyden tai työkyvyttömyyden myötä eläintenomistajien kyky kustantaa eläimen tarvitsemat välttämättömyyshyödykkeet, kuten ruoka, lääkkeet ja eläinlääkärikulut, voi romahtaa pahemman kerran. Huolta aiheuttavat erityisesti lemmikkieläimen asemassa olevat hevoset, joiden ylläpitokulut ovat huomattavat verrattuna useisiin muihin lemmikkeihin. Edellinen talouden lama (2008-2009) näkyi tilastoissa kasvaneina hylättyjen tai lopetettujen hevosten määrinä. Suomessa yhteiskunta ei kompensoi eläinten sairaanhoitokuluja, vaan ne ovat kokonaisuudessaan eläimenomistajan itse maksettavia. Hätätapauksissa eläinsuojeluyhdistyksiltä voi tiedustella mahdollisuutta auttaa akuuteissa eläinlääkärikuluissa.

 

Lue lisää:

Euroopan komissio: Questions & Answers on COVID-19 and farmed and domestic animals

Science Daily: Genomic analysis reveals many animal species may be vulnerable to SARS-CoV-2 infection

Dobbenburgh, R. & De Briyne, N. 2020: Impact of Covid-19 on animal welfare. Veterinary Record, Published Online First: 19 August 2020.

Shi et al. 2020: Susceptibility of ferrets, cats, dogs, and other domesticated animals to SARS–coronavirus 2. Science 368 (6494): 1016-1020.

Koronavirusepidemia on täällä – tee varasuunnitelma eläimen turvaksi

Eläimet ja korona – pitääkö lemmikinomistajan huolestua?

Koronavirus juontaa juurensa kiinalaiselle torille, ja nyt pyörremyrsky riehuu ympäri maailmaa

 

 

 

 

 

  • 120
  •  
  •