Lokakuun lopulla järjestettyyn seminaariimme luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnista saapui edustusta satoja ihmisiä kymmenistä eri maista. Aiheena oli luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi, kuten suurpetojen suojelu.
Seminaarin puhujat edustivat useita eri tieteenaloja. Tämä on hyvä asia, sillä tuomalla eri alojen asiantuntijat yhteen, voidaan löytää uusia tapoja parantaa eläinten hyvinvointia. Mielenkiintoisia avauksia ei välttämättä synny heti paikalla, mutta toisten tutkijoiden kuunteleminen ja keskusteluyhteyksien avaaminen voi johtaa uusiin projekteihin tulevaisuudessa. Olisiko esimerkiksi matkailututkimuksesta hyötyä saimaannorpan suojelussa?
Suurpetojen suojelu – tutkimuskysymys monelle tieteenalalle
Matkailututkija Mikko Äijälä Lapin yliopistosta toi seminaariin näkökulman yhteiskuntatieteiden puolelta. Hänen mukaansa villieläinmatkailussa yhteistyö eri tahojen kanssa on erittäin tärkeää: tilallisten, eläinlääkäreiden ja matkailualan kommunikaation on oltava avointa ja rehellistä. Läpinäkyvyyden parantaminen eläinten hyvinvoinnissa voi olla vain hyödyksi eläimille.
Seminaarin ainoassa suomenkielisessä osuudessa eri alojen ammattilaiset keskustelivat aiheesta kansalainen luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin edistäjänä. Paneelissa Helsingin yliopiston tutkija Anja Nygren toi esille yhdessä olevan suojelun käsitteen. Englanniksi termi on ”Convivial Conservation”, mutta sanalle ei toistaiseksi ole olemassa suomenkielistä käännöstä. Paneelissa katsojat pääsivät osallistumaan ideoimalla käännöksiä sanalle. Nygrenille käännöksen löytäminen on tärkeää, sillä hän tutkii aihetta aina Brasiliasta Suomeen. Hän on mukana EU-projektissa, jonka aiheena on suurpetojen suojelu. Yhdessä oleva suojelu yhdistää luonnonsuojelun sekä ihmisen ja eläinten sujuvan yhteiselon. Projektissa vertaillaan suurpetojen ja ihmisten konflikteja ympäri maailmaa. Nygrenin mukaan luonnonsuojelussa kaivataan usein yhteiskuntatieteiden otetta ja menetelmiä.
Kommunikaation tärkeys
Åsa Fahlman Ruotsin maataloustieteellisestä yliopistosta on tutkinut luonnonvaraisten eläinten anestesiaa. Hän muistutti seminaarissa tutkijoita jakamaan virheensä. ”Great minds don’t think alike, hän sanoo. Hän pitää tärkeänä, että tutkimusryhmässä on poikkitieteellinen tiimi, jossa jokainen ymmärtää roolinsa ja kommunikaatio toimii kaikilla tasoilla. Kommunikaation sujuvuus ja jatkuva oppiminen on tärkeää.
Luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnin ei voida ajatella olevan vain yhden tahon vastuulla, vaan vastuu kuuluu meille jokaiselle. Tieteellisessä tutkimuksessa avoimuus on yksi tärkeä arvo. Avoimuus on myös avainasemassa eläinten hyvinvoinnissa. On tärkeää olla avoin sekä hyvässä että pahassa. Epäonnistumisten jakaminen voi säästää eläimiä kärsimykseltä, kun jokaisen tutkijan ei tarvitse tehdä samaa virhettä. Sillä, ettemme jaa tietoamme, voi olla traagiset seuraukset.
Keskustelukulttuurissa parannettavaa
Samalla juhlimme Eläinten hyvinvointikeskuksen 10-vuotista taivalta. Eläinten hyvinvointikeskuksen työssä kommunikaatio ja eri ryhmien välinen vuoropuhelu korostuu. Toivomme, että tulevaisuudessa se lisääntyy yhä enemmän. Viestintäkanavien ja netin käytön lisääntyessä on tärkeää, että emme jää omaan kuplaamme vaan pidämme keskusteluyhteydet avoinna. Luonnovaraisten eläinten hyvinvointiin kuuluvat myös riista-asiat, suurpetojen suojelu ja tutkimus. Viimeaikoina keskustelu näistä asioista on kiihtynyt vihapuheeksi ja vainoamiseksi. Keskustellessa on hyvä pitää mielessä, että tutkijatkin ansaitsevat työrauhan.
Lue lisää luonnonvaraisten eläinten hyvinvoinnista:
Luonnoneläinten hyvinvointi kiinnostaa kansainvälisesti
Luonnonvaraisten eläinten hyvinvointi ja luonnonsuojelu: vastakkain vai yhdessä?