Suomi on liittynyt lukuisten muiden EU-maiden joukkoon ottaessaan käyttöön koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin. Koirien pakollinen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti viranomaisvalvontaa varten on herättänyt huomiota. Lemmikkien pakollisessa tunnistusmerkinnässä ja rekisteröinnissä on sekä etunsa että vaivannäkönsä, mutta rekisteröinnin arvioidaan tuovan enemmän hyötyä muun muassa pentutehtailun mahdollisuuksien kaventamisessa ja koirien yksilöllisen tunnistamisen parantamisessa.
Kaikki koirat rekisteriin vuoden 2023 aikana
Kaikki koirat tulee merkitä tunnistusta varten ihon alle asennettavalla mikrosirulla sekä ilmoittaa koiran tunnistetiedot Ruokaviraston ylläpitämään Koirarekisteriin vuoden 2023 loppuun mennessä. Myös tatuointimerkityt koirat tulee siruttaa, ja jo sirutetut rekisteröimättömät koirat sekä muissa yksityisissä rekistereissä olevat koirat tulee rekisteröidä erikseen. Koirarekisteri avautui yksityishenkilöille 8.5.; yrityksille rekisteri avautuu myöhemmin.
Ruokaviraston koirarekisteristä vastaavien asiantuntijoiden mukaan rekisteri on toiminut pääosin hyvin ja esiin tulleita virhetilanteita on ehditty jo korjata. Koirarekisterin toimintaa kehitetään myös lähiviikkoina koirien haltijoiden asioinnin helpottamiseksi.
Koirarekisteri auttaa tunnistamaan pentutehtailijan
Koirien rekisteröintivelvoitteen on tarkoitus auttaa pitkällä aikavälillä pentutehtailun, valvomattoman eläinkaupan sekä eläinten hylkäämisen suitsimisessa. Kun rekisteriin kertyy tietoa koirien haltijoista, kasvattajat ja maahantuojat mukaan lukien, on mahdollista myös tunnistaa mahdollisen pentutehtailijan. Koirarekisterin näkyvyys lisää myös kansalaisten tietoisuutta pentutehtailun olemassaolosta ja tunnistusmerkinnästä. Koiran ostaja voi pyytää myyjältä todistuksen siitä, että koira on asianmukaisesti ilmoitettu rekisteriin ennen myyntiä. Lisäksi, kuten ennenkin, ostaja voi pyytää lisäselvitystä esimerkiksi kasvattajan tai maahantuojan vastuullisuudesta.
Tunnistusmerkintä on tunnustus lemmikin yksilöllisestä kansalaisuudesta
Suomessa on eläintenpidon läpinäkyvyyden, eläinten jäljitettävyyden sekä tautisuojauksen vuoksi tunnistaminen ja rekisteröintivelvollisuus monille eläimille, kuten lehmille, hevosille ja lampaille, sekä pitopaikan rekisteröintivaatimus. Yksilöllinen tunnistusmerkintä helpottaa koirayksilöiden sekä koirienpidon jäljitettävyyttä, mutta tunnistusmerkintä voidaan nähdä myös yhtenä arvostuksen eleenä eläinten yksilöllisyyden tunnustamiseksi.
Suomessa mikrosiruttomien tai muutoin rekisteröimättömien lemmikkien tunnistus ja omistajan löytymisen pitkittyminen on edelleen ongelma. Löytöeläintaloihin tuodaan pelkästään pääkaupunkiseudulla vuosittain noin tuhat koiraa, joista kolmasosa on rekisteröimättömiä. Myös ulkomailta tuotuja, sirutettuja koiria saatetaan jättää rekisteröimättä. Vaikka koirille löytyy usein nopeammin haltija kuin kissoille, aiheutuu hitaasta selvitystyöstä ja lemmikin hoidosta ylimääräistä kuormaa sekä viranomaisille että vapaaehtoisille. Lisäksi lemmikin haltijalle koituu kuluja maksettavaksi jokaisesta lemmikin löytöeläinsuojassa viettämästä hoitopäivästä.
Koirien rekisteröinti useaan paikkaan herättää kysymyksiä
Koska koirarekisteri on ensimmäinen virallinen rekisteri koirille, Suomen koirapopulaation suuruudesta on vain arvioita. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2016 noin 700 000 koiraa. Kennelliiton Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen laskelmien mukaan Suomessa olisi noin 800 000 koiraa, joista noin 580 000 on rekisteröity Kennelliiton yksityiseen rekisteriin. Myös monirotuisia ja rekisteröimättömiä koiria on ollut mahdollisuus merkitä Kennelliiton tunnistusmerkintärekisteriin.
Ilmoitusvelvollisuus viranomaisrekisteriin onkin herättänyt kysymyksiä koiran tietojen ilmoittamisesta uudelleen, mikäli koiran tiedot ovat jo muussa rekisterissä. On myös kysytty, miksi tietoja ei suoraan siirretä Kennelliiton rekisteristä viranomaisrekisteriin. Ruokaviraston selvityksen mukaan tietojen siirtäminen yksityisistä rekistereistä olisi ollut liian työlästä. Osa tiedoista on voitu kerätä ennen vahvaa tunnistautumista, ja Ruokaviraston olisi täytynyt selvittää erikseen Kennelliiton ja muiden yksityisten rekisterien tietojen ajantasaisuus. Lisäksi tietojen siirtämiseen olisi tarvittu jokaisen koiran haltijan suostumus.
Tietoja kerätään rekistereihin eri myös tarkoituksiin ja eri tarkkuuksilla. Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri kerää koiran oleellisimmat tunnistetiedot sekä haltijan yhteystiedot. Nämä tiedot ovat vain viranomaisten nähtävissä ja vain oleellisia tietoja voidaan luovuttaa viranomaisyhteistyössä toimiville tahoille, esimerkiksi löytöeläintaloille, kadonneen koiran löytymisen nopeutumiseksi. Toisaalta esimerkiksi Kennelliiton rekisterissä, joka on Suomen suurimpia yksityisiä rekistereitä, kerätään tietoa koirien terveydestä, sukutaulusta sekä näyttely- ja kilpailutuloksista Kennelliiton alaisissa tapahtumissa muun muassa jalostustoimintaa varten. Omistajan tietojen julkinen jakaminen Kennelliiton jalostusrekisterissä ei ole pakollista.
Eläinlääkäreillä ilmoitusvelvollisuus jalostuskäyttöä estävistä sairauksista
Koirarekisteriin liittyy eläinlääkäreiden ilmoitusvelvollisuus kaikista koirilla ja kissoilla diagnosoiduista sairauksista ja vioista, jotka rajoittavat eläimen käyttöä jalostuksessa. Ilmoitusvelvollisuus perustuu voimaan tulevaan eläinten hyvinvointilain asetukseen, jonka valmistelu on vielä kesken. Tarkentavaa listaa ilmoitettavista sairauksista ei vielä ole, mutta ilmoitettavat tiedot tulevat todennäköisesti olemaan julkisia. Tällöin koiran ostotilanteessa on mahdollista selvittää, onko esimerkiksi pentueen jalostuksessa käytetty jalostuskiellon saanutta koiraa. Eläinsuojeluviranomaiset voivat myös valvonnan yhteydessä tarkistaa rekisteristä, onko tarkastuksella havaitun pentueen emällä mahdollinen jalostuskielto, ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
Koirien rekisteröinti verkossa edullisinta
Rekisteröinti koirarekisteriin tapahtuu joko Ruokaviraston verkkopalvelun kautta (10 €/koira) tai paperisella lomakkeella (19 €/koira). Maksun suuruus on määritelty tiedonkäsittelykuluja vastaavaksi siten, että Ruokavirasto ei voi tehdä maksuilla voittoa.
Mikäli taloudessa tai yrityksessä on useampi koira, kaikkien koirien tiedot voi ilmoittaa samalla kertaa. Koiranpennut, jotka ovat syntyneet 1.1.2023 jälkeen tulee siruttaa ja rekisteröidä kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Ulkomailta tuotavat koirat on rekisteröitävä neljän viikon sisään Suomeen saapumisesta. Yli kolme kuukautta kestävässä haltijan muutoksessa, kuten koiran myyntitilanteessa, tulee sekä uuden että vanhan haltijan vahvistaa muutokset koirarekisteriin kuukauden sisällä.
Viranomaiset valvovat rekisteröinnin toteutumista
Suomessa koirien tunnistusta valvovia viranomaisia ovat kuntien valvontaeläinlääkärit ja muut kunnaneläinlääkärit sekä aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Eläinten siirtoa maiden välillä valvovat Tulli sekä elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten tarkastajat. Mikäli havaitaan, että koiran haltija on jättänyt koiran rekisteröimättä Ruokaviraston koirarekisteriin, voidaan henkilö määrätä korjaamaan tilanne. Kuten muussakin eläimiä koskevan lain noudattamisen puutteissa voidaan henkilön toimimattomuutta tehostaa uhkasakolla sekä valvontamaksulla.
Koirarekisterin käytön apuna toimii rekisterin oma asiakaspalvelu.
Katso Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön Jaana Husu Kallion video koirien rekisteröinnistä
Kirjoitukseen on pyydetty kommenttia Ruokaviraston koirarekisteristä vastaavilta asiantuntijoilta Kirsi Vehkakoskelta ja Sanna Varjukselta.
Teksti: Heta Rautiainen. Rautiainen on Eläinten hyvinvointikeskuksen harjoittelija, eläintenkouluttaja(AT) ja eläinten käyttäytymis- ja hyvinvointitutkimuksen maisteriopiskelija.