Tämänvuotisen Eläinten hyvinvointifoorumin aiheena oli koirien – ja vähän koiraihmistenkin – mieli. Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksen jo kahdeksatta kertaa järjestämän foorumin tarkoituksena on jakaa tutkittua tietoa eläinten hyvinvoinnista. Uusimmista koiran kognitiotutkimuksista ja niiden tuloksista luennoivat tohtorikoulutettava Sanni Somppi ja tutkijat Katriina Tiira sekä Miiamaaria Kujala. Foorumista raportoi EHK:n harjoittelija Ninni Yliaho.
Foorumissa käsiteltiin viimeisimpien koiran mielen tutkimuksien tuloksia. Eläinten kognitiot ovat nykyään tutkimuspöydällä vahvasti: eläinten tunteisiin ja tuntemuksiin keskitytään yhä enemmän osana niiden hyvinvointia.
Kun sinut siinä nään – mitä koira näkee ilmeistämme
Sanni Somppi työskentelee tutkimuksen parissa, joka todistaa koiran kognitioista sen, mitä monet koiranomistajat ovat aavistelleet: koirat katsovat kuvia ja todennäköisesti hahmottavat myös, mitä kuvat esittävät.
Tutkimus toteutettiin katseenseurantamenetelmällä, jossa koira katsoi tietokoneen monitorilta näytettäviä kuvia – silmänliiketutkimus toimi ikkunana koiran mieleen. Koirille näytettiin sekä ihmisten että toisten koirien kasvokuvia eri tunnetiloja ilmentävin ilmein. Koirat katsoivat mieluiten toisten koirien kuvia ja kiinnittivät testitilanteessa huomiota eniten niin ihmisten kuin koirien kasvoissa silmiin ja kunkin ilmeen tunnusomaisiin piirteisiin, esimerkiksi paljastettuihin hampaisiin. Testissä koirille näytettiin myös niille tuttujen ihmisten sekä koirien kuvia, joita ne katsoivat huomattavasti kauemmin. Koira siis mitä ilmeisimmin tunnisti kuvasta sille tutun hahmon.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että kun koira katsoi miellyttäviä tai neutraaleja ilmeitä, ei katselutavassa ollut eroja, mutta uhkaavan ihmisilmeen nähdessään se väisti kuvaa katsomalla muualle ja uhkaavan koirailmeen kohdatessa sen katse nauliintui paikoilleen. ”Tämä voi olla kesyyntymisen tulosta: koirat ovat erityisen herkkiä ihmisen sosiaalisille viesteille, ja konflikteja välttääkseen ne suhtautuvat ihmisten uhkaeleisiin mieluummin väistäen”, täsmensi Somppi.
Koiran mielen tutkimus – mitä uutta?
Katriina Tiira tutkii koirien käyttäytymistä ja tekee tutkimusta SmartDOG-testeillä, jotka ovat koirille hauskoja ruoan etsintäpelejä. Niiden avulla testataan mm. koirien ongelmanratkaisukykyä, muistia sekä kykyä lukea elekieltä.
Tiiran tavoite on saada tiede ja tutkimus hyötykäyttöön tavalliselle koiranomistajalle esimerkiksi eri koulutustapojen merkitystä tarkastelemalla. Tarkoituksena on selvittää ympäristön, geenien ja koulutuksen vaikutuksia testien tuloksiin. Tiira toivoo tutkimusten auttavan tulevaisuudessa selvittämään, mikä olisi optimaalisen perhekoiran tai ongelmakoiran kognitiivinen profiili.
Tutkimukset ovat vielä kesken, mutta tähän mennessä on saatu selville mm. se, että testien tulokset eivät riipu koiran koulutuksesta. Tehtävien suorittamisessa on koirilla selkeitä persoonallisia eroja: saman pentueen sisällä tulokset voivat erota, vaikka pennuille on opetettu samat taidot samassa ajassa. Koiran iän tuoma kokemus ei välttämättä myöskään paranna tulosta: pennut ratkaisivat tehtävän useissa tapauksissa nopeammin kuin koulutettu, iäkkäämpi koira. Kyky lukea eleitä ei ole yhteydessä iän kanssa, vaikka luulisi, että vanhempi koira olisi kokemuksensa kautta sisäistänyt eleiden lukemisen paremmin. Koiran sukupuolella sen sijaan on merkitystä: useimmissa tapauksissa nartut tukeutuvat enemmän ihmiseen ongelmanratkaisussa, kun taas urokset ovat itsenäisempiä ja lukevat paremmin ihmisen eleitä.
Koiraihmiset ja ihmisten koirat – eroja ja yhtäläisyyksiä
Miamaaria Kujala on tutkinut pääasiassa ihmisten kognitioita. Nyt hän on kuitenkin laajentanut tutkimustaan myös talutushihnan toiseen päähän ja selvittää, mitä ihmiset näkevät koiran kasvonilmeistä, ja miten ihmisten tausta ja ominaisuudet vaikuttavat koiran ilmeiden ja kehonkielen arviointiin. Tutkimuksen mukaan ihminen tunnistaa taustastaan riippumatta koiran tunteen sen kasvojen ilmeestä asteikolla positiivisesta negatiiviseen samalla tavalla kuin ihmistenkin kasvoja tarkastellessa. Asiantuntijat osasivat tulkita koirien ilmeistä eri tunteita maallikkoja laajemmin.
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, miten testattavan henkilön kokemus muovaa hänen tapaansa tulkita koiran kehonkieltä. Koiria tutkivat ja niiden kanssa työkseen toimivat tunnistivat koirien kehonkielestä esimerkiksi pelon paremmin kuin tavalliset koiranomistajat, joista suurin osa tunnisti pelon vain kohtalaisesti. Tulos herätti foorumissa keskustelua: jos koiran omistaja tunnistaa pelon huonosti, onko kyseessä hyvinvointiongelma?
Esimerkiksi tämän kaltaisten kysymysten vuoksi eläinten kognitioiden tutkimus koetaan koko ajan tärkeämmäksi, ja se onkin kasvava ala. ”Tänään foorumissa on käsitelty sellaisia tutkimustuloksia, mistä ei ole aiemmin kuultukaan. Tutkimus kehittyy hurjaa vauhtia, ja joidenkin vuosien päästä näitäkin tietoja tullaan luultavasti käyttämään esimerkiksi koirien koulutuksessa”, juontajana toiminut professori Hannu Saloniemi totesi foorumin päätteeksi.
Teksti: Ninni Yliaho