Tutkimustoiminnassa käytettävien hyönteisten hyvinvointi ja eettisesti hyväksyttävät lopetusmenetelmät kiinnostavat tutkijoita. Koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalta on pyydetty suosituksia hyönteisten eettiseen lopetukseen koetoiminnan yhteydessä. Myös tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on käsitellyt aihetta. Neuvottelukunnat ovat kuulleet hyönteistutkijoita ja perehtyneet koe- ja tuotantoeläiminä käytettävien selkärangattomien, erityisesti hyönteisten, hyvinvointikysymyksiin kasvattamisen, lisäämisen, kuljettamisen ja lopettamisen aikana. Avoimia kysymyksiä on edelleen paljon, kuten inhimillisen päätepisteen määrittely hyönteisillä tehtävissä kokeisissa. Toiveissa on saada suositukset hyönteisten hyvään pitoon ja mahdollisimman kivuttomaan lopetukseen.
Laki ei suojele koekärpästä kivulta
Hyönteisistä puhtaasti tutkimustarkoituksiin käytetään banaanikärpäsiä. Banaanikärpästen kanssa saman mahlakärpästen heimon lajeja tavataan kodeissa pilaantuvissa hedelmissä ja kompostijätteissä pörräämässä. Suosittuja selkärangattomia koe-eläimiä ovat myös laakamadot. Muiden eläinten rehuksi ja jätteenkäsittelyyn kasvatetaan koemielessä esimerkiksi jauhopukkia ja mustasotilaskärpästä.
Eläinsuojelulaki koskee kaikkia eläimiä, joita ihminen pitää tai kohtaa luonnonvaraisena. Koe-eläinlainsäädäntö sen sijaan koskee vain selkärankaisia, joten mm. hyönteiset ja laakamadot jäävät sen ulkopuolelle. Lainsäädäntö sallii näiden lajien käytön koe-eläiminä, mutta niiden kivuntunnosta ei ole tarpeeksi tutkimustietoa.
Kipulääkitystä ei hyönteisillä normaalisti käytetä tutkimustoimenpiteissä, mutta käytännön syistä esimerkiksi vikkeläliikkeiset banaanikärpäset nukutetaan aina ennen toimenpiteitä. Tutkimuksissa kipulääkityt kärpäset ovat käyttäytyneet eri tavoin kuin lääkitsemättömät, mikä kertoo kipureseptoreiden olemassaolosta kärpäsillä. Nosiseptiota eli taipumusta kivun välttämiseen hyönteisillä tutkitusti on. Tulevina vuosina odotetaan saatavan lisää tietoa eri hyönteislajien kivuntunnosta.
Viina tappaa kärpäsenkin
Koekäytössä elämäntyönsä tehneet banaanikärpäset lopetetaan joko hukuttamalla 70 % etanoliliuokseen tai pakastamalla kahden vuorokauden ajan. Kuolleet kärpäset hävitetään polttamalla. Eläinsuojelulaki kieltää nisäkkäiden, lintujen ja matelijoiden hukuttamisen, mutta tämäkään kielto ei koske hyönteisiä eikä muita selkärangattomia.
Koe-eläiminä käytettävät kotisirkat ja jauhopukit lopetetaan niin ikään pakastamalla. Tuotanto-oloissa kotisirkat laitetaan ensin viileään, ja sen jälkeen vasta pakastetaan. Luonnonoloissa vaihtolämpöiset eläimet eivät tiettävästi kärsi kylmyydestä vaan vaipuvat talvikauden lepotilaan eli dormanssiin. Siitä, johtaako nopea pakastus alhaisessa lämpötilassa välittömästi dormanssiin vai pitäisikö lopetettavat hyönteiset pakastaa hitaasti jäähdyttämällä kuten luonnonoloissa tapahtuu, ei ole vielä tietoa. Käytännössä suuria hyönteismääriä pakastettaessa eläinten lämpötila jäähtyy hitaasti. Pakastaminen lopetusmenetelmänä korvaa hiilidioksiditainnutuksen, joka nisäkkäillä, linnuilla ja kaloilla on tutkitusti kivulias ja tuskallinen tapa taintua.
Missä on hyönteiskokeen inhimillinen päätepiste?
Selkärankaisille tehtäviin eläinkokeisiin määritellään aina kriittinen piste, jossa eläin on viimeistään lopetettava tarpeettoman kärsimyksen välttämiseksi (humane endpoint, inhimillinen päätepiste). Kärpäsille tätä lopetuspistettä ei ole määritelty eikä lainsäädäntö sitä velvoita.
Hyönteisten hyvinvointia ja mahdollista kärsimystä on hyvin vaikeaa arvioida eläimestä päällepäin. Inhimillisen päätepisteen määrittämisellä hyönteisille voisi olla valtavia vaikutuksia niin eläinkoetoimintaan kuin hyönteisten käyttöön ihmisten ruokana ja muiden eläinten rehuna. Esimerkiksi banaanikärpäsiä käytetään kokeissa niin suuria määriä, ettei niiden yksilöllistä hyvinvointia pystytä eikä ehditä tarkkailemaan kokeiden aikana. Inhimillisen päätepisteen määrittely voisi siten johtaa useiden nykyään tehtävien kokeiden loppumiseen. Päätepisteen määrittelemiseksi olisi ensin määriteltävä hyönteisten hyvinvoinnin indikaattorit, joihin päätepiste perustuisi.
Suosituksia tulossa
Koe-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta päätti koota suositukset selkärangattomien lopetusmenetelmiksi asiantuntijoiden avulla. Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kanssa tehdään asiassa yhteistyötä. Koe-eläinlainsäädännön ja eläinten hyvinvointilain näkökulmat tuodaan esiin suosituksissa. Suositukset tulevat kattamaan eläinkokeissa käytettävien hyönteisten ylläpidon, kuljetuksen ja lopetuksen.
Lue lisää:
Hyönteisten kipu on tuntematon, mutta mahdollinen vaihtoehto