fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Koe-eläinten suojelun neuvottelukunta jatkaa uudella kokoonpanolla

Koe-eläinten suojelun neuvottelukunta; kuvassa rotta

Tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnan (TOKES) viisivuotiskausi päättyi ja seuraava kausi on alkamassa. Viime töikseen neuvottelukunta suositteli eläinperäisten vasta-aineiden korvaamista ei-eläinperäisillä vasta-aineilla ja kokosi yhteen kuluneen kautensa saavutuksia. Neuvottelukunta jatkaa toimintaansa seuraavalla viisivuotiskaudella uuden kokoonpanon voimin. 

Kauden tuloksena 3R-periaatteen edistämistä, koulutusta ja lausuntoja

Koe-eläinten suojelun neuvottelukunnan tehtävänä on edistää eläinkokeiden korvaamisen, kokeissa käytettävien eläinten vähentämisen ja koe-eläinten hyvinvoinnin parantamisen periaatteen (3R-periaate) toteutumista. Neuvottelukunta tekee ehdotuksia ja antaa lausuntoja periaatteen edistämiseksi ja lausuu myös muihin koe-eläinten käyttöön ja hyvinvointiin koskeviin esityksiin. Neuvottelukunnassa on edustus tutkimuksen ja opetuksen, teollisuuden, koe-eläinten hoidon, eläinlääketieteen, vapaaehtoisen eläinsuojelutyön, eläinten käyttöä korvaavien menetelmien, eläinten hyvinvointitutkimuksen sekä eläinetiikan aloilta.

Kuluneen viisivuotiskauden aikana neuvottelukunnan puheenjohtaja on osallistunut EU-maiden neuvottelukuntien tapaamisiin ja välittänyt tietoa Suomen ajankohtaisista asioista sekä tuonut Suomeen tietoa EU-tason asioista. Neuvottelukunnan 3R-ryhmä on järjestänyt vuosittain tutkijoille suunnattua 3R-koulutusta ja pohjustanut suomalaisen 3R-verkoston perustamista. Työn pohjalta Suomen FIN3R-keskus perustettiin vuonna 2022 antamaan koulutusta, osallistumaan kansainvälisiin verkostoihin ja välittämään tietoa alan toimijoille.

Neuvottelukunta on tehnyt läheistä yhteistyötä eläinkoelupahakemukset käsittelevän hankelupalautakunnan (eläinkoelupalautakunta) kanssa. EU-komission tavoitteena on yhtenäistää hankelupahakemusten käsittelyä, minkä tueksi neuvottelukunta järjesti toimijoiden yhteisen neuvottelupäivän, jossa keskusteltiin hakemusten käsittelyprosessista, kehittämistarpeista, laadusta ja eläinkokeiden vakavuuden arvioinnista. Neuvottelukunta on myös jakanut tietoa, antanut lausuntoja, tukenut rahoituksen kohdentamista 3R-periaatteen mukaiseen koulutukseen yliopistoissa sekä järjestänyt muita kouluttautumismahdollisuuksia alan toimijoille.

Neuvottelukunta kannustaa suosimaan ei-eläinperäisiä vasta-aineita

EU:n referenssilaboratorio eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi (EURL ECVAM) julkaisi vuonna 2020 suosituksen, jonka mukaan eläimiä ei tulisi enää käyttää vasta-aineiden kehittämiseen tai tuottamiseen tutkimusta, sääntelyä, diagnostiikkaa eikä sairauden hoitoa varten. EU-maiden ei tulisi enää sallia eläinten immunisointia vasta-aineiden kehittämiseksi ja tuottamiseksi, jos tälle ei ole vankkaa tieteellistä perustetta.

Vasta-aine on proteiini, joka syntyy altistuttaessa vieraalle proteiinille esimerkiksi infektion yhteydessä. Vasta-aine ”merkitsee” vieraan proteiiniin sitoutumalla siihen, minkä jälkeen immuunisolut tunnistavat ja eliminoivat vieraat tunkeutujat. Vasta-aineet ovat ihanteellisia työvälineitä tutkimuksessa ja diagnostiikassa sekä terapeuttisina lääkkeinä. Useat tutkimusmenetelmät perustuvat niiden käyttöön, ja niillä on usein ratkaiseva asema sairauksien tunnistamisessa ja hoidon valinnassa. Vasta-aineet ovat osoittautuneet käänteentekeviksi myös monien henkeä uhkaavien sairauksien, kuten kasvaintautien, hoidossa.

EURL ECVAM:in suositus herätti laajalti keskustelua siitä, onko eläinperäisistä vasta-aineista luopuminen vielä mahdollista. Eläinperäisillä vasta-aineilla on todettu olevan suuri merkitys kliinisessä käytössä, koska ei-eläinperäisiä vasta-aineita ei vielä ole juurikaan käytettävänä. Vasta-aineiden käyttäjien tulisi kuitenkin tuntea EU:n tavoite siirtyä ei-eläinperäisiin vasta-aineisiin ja ottaa tämä huomioon vasta-aineita hankkiessaan.

EURL ECVAM:in lausuntoon perustuen neuvottelukunta antoi omat suosituksensa vasta-aineiden käyttöön Suomessa. Suositusten mukaan

  • jokaisen vasta-aineita käyttävän pitäisi olla tietoinen, ovatko hänen käyttämänsä vasta-aineet eläinperäisiä vai eivät
  • jos vasta-aineet ovat eläinperäisiä, käyttäjän pitäisi ottaa selvää, onko niitä mahdollista korvata ei-eläinperäisillä,
  • ei-eläinperäisten vasta-aineiden kirjastojen laajentamista ja saavutettavuutta pitäisi edistää järjestelmällisesti,’
  • uusien ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehittämiseen pitäisi aktiivisesti panostaa ja turvata riittävä rahoitus, kaupallisten toimijoiden tulisi ottaa näitä tuotantoon ja käyttäjien tulisi vasta-aineita tilatessaan kysyä näiden tuottamismahdollisuutta ei-eläinperäisesti,
  • tutkimusrahoittajien tulisi edistää ei-eläinperäisten vasta-aineiden käyttämistä rahoittamissaan hankkeissa kiinnittämällä hakijoiden huomiota tavoitteeseen,
  • sekä tieteellisten julkaisusarjojen toimittajien ja kustantajien tulisi kiinnittää huomiota julkaistavaksi lähetetyissä käsikirjoituksissa mainittujen vasta-aineiden alkuperään.

Ei-eläinperäisten vasta-aineiden käyttöönotto palvelee lain tavoitetta

Vasta-aineita käytetään laajalti tutkimuksessa, diagnostiikassa ja potilaiden hoidossa, mutta niiden tuotanto Suomessa on vähäistä. Siirtyminen eläinperäisistä vasta-aineista muulla tavoin tuotettujen vasta-aineiden käyttöön edistää korvaamisen ja vähentämisen periaatteita ja on siten lainsäädännön keskeinen tavoite.

Ei-eläinperäisten vasta-aineiden tuotannon ja käytön odotetaan laajenevan vähitellen ja vähentävän siten eläinten käytön tarvetta. Tieteellinen tutkimus ja kliininen lääketiede edellyttävät kuitenkin vielä tällä hetkellä eläinperäisten vasta-aineiden käyttöä tilanteissa, joissa korvaavia synteettisiä vaihtoehtoja ei ole.

Neuvottelukunta toteaa suosituksessaan, että tiedeyhteisöjen, tiedejulkaisujen, kaupallisten toimijoiden, tutkimusrahoittajien ja yhteiskunnan pitäisi kaikkien osaltaan vaikuttaa ei-eläinperäisten vasta-aineiden kehittämiseen ja käytön lisäämiseen. Vasta-aineiden käyttäjien tulee olla tietoisia tavoitteesta vähentää eläinten käyttöä vasta-aineiden tuotannossa ja valita eläinkokeeton vaihtoehto aina, kun se käytännössä on mahdollista. Jos eläinperäisiä vasta-aineita on tarpeen tuottaa, tulee kaikin tavoin edistää käytettävien eläinten hyvinvointia, neuvottelukunta muistuttaa.

Neuvottelukunnan uusi kokoonpano aloittaa kautensa joulukuussa

Neuvottelukunnan jäsenet asetetaan valtioneuvoston päätöksellä viideksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan uudessa kokoonpanossa puheenjohtajana toimii professori Hanna-Marja Voipio Oulun yliopistosta ja varapuheenjohtajana toiminnanjohtaja Kati White SEY Suomen eläinsuojelusta. Neuvottelukunnassa on edustus myös muun muassa koe-eläinten hyvinvoinnin tutkimuksesta, eläinetiikasta, vapaaehtoisesta eläinsuojelutyöstä ja eläinsuojeluasiamiehen toimistosta. Neuvottelukunnan kokoonpano löytyy kokonaisuudessaan täältä.

 

Lue lisää:

Neuvottelukunnan yhteenveto kaudesta 2018-2023

Neuvottelukunnan suositus: Vasta-aineita käyttävän tulisi tietää, miten vasta-aineet on tuotettu ja suosia ei-eläinperäisiä vasta-aineita

Valtioneuvoston päätös neuvottelukunnan asettamisesta MMM/2023/130 (uusi kokoonpano)

Neuvottelukunnan asiakirjat MMM:n sivulla

Eläinsuojeluasiamies: Koe-eläinten suojelun neuvottelukunnan uusi toimikausi käynnistyy

Neuvottelukunnat: Hyönteisten hyvinvointi huomioitava kasvatuksessa ja käytössä

Eläinten hyvinvointi Suomessa III: Koe-eläinten hyvinvointi

Eläinten hyvinvoinnin trendit: Koe-eläimet