Suomen koe-eläinlaki ja -asetus muutoksessa komission huomautuksen vuoksi

Kansallinen koe-eläinlaki ja -asetus ovat parhaillaan lausuntokierroksella EU-komission vaatimien muutosten ja tarkennusten jäljiltä. Komission mukaan koe-eläindirektiivin täytäntöönpanossa oli Suomessa puutteita, jotka nyt korjataan kansalliseen lainsäädäntöömme. Samalla lain soveltamisalaan ollaan lisäämässä lintujen ja matelijoiden sikiöt eli munat sikiökauden viimeisellä kolmanneksella, koska on todennäköistä, että sikiöt pystyvät jo silloin tuntemaan kipua ja kärsimystä.

Komission huomautukseen on reagoitava

Tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2010/63/EU), tuttavallisemmin koe-eläindirektiivi, on niin sanottu täysharmonisointidirektiivi. Se tarkoittaa, että jäsenvaltiot eivät voi kansallisesti alittaa eivätkä ylittää direktiivissä säädettyä vaatimustasoa. Suomen osalta direktiivin panevat täytäntöön koe-eläinlaki ja -asetus.

EU-komissio antoi Suomelle viime vuonna virallisen huomautuksen, koska direktiivin kansallisessa täytäntöönpanossa oli puutteita. Jos komissio ei ole tyytyväinen Suomen toimittamaan vastaukseen, se voi seuraavaksi antaa perustellun lausunnon, ja jos vielä sekään ei tyydytä komissiota, asia voidaan viedä EU-tuomioistuimeen.

Teknisiä, mutta myös eläinten hyvinvointiin vaikuttavia muutoksia

Virallisen huomautuksen vuoksi Suomen hallitus sitoutui muuttamaan kansallista lainsäädäntöä komission edellyttämällä tavalla. Koe-eläinlaki ja -asetusluonnokset muutoksineen ovat parhaillaan lausuntokierroksella. Laki- ja asetusluonnoksiin on lisätty komission edellyttämät muutokset ja päivitykset, jotka ovat enimmäkseen teknisiä eikä niiden katsota vaikuttavan oleellisesti koe-eläinten hyvinvointiin eikä asetuksen soveltamiseen.

Samalla lainsäädäntöön ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi myös sellaisia muutoksia, joilla on suoraan merkitystä eläinten hyvinvoinnille ja joiden oletetaan pääsevän harmonisointiseulan läpi niin, että ne voivat olla osa Suomen kansallista koe-eläinlainsäädäntöä.

Koe-eläinlaki kattamaan lintujen ja matelijoiden sikiöt

Tieteellisiin ja opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunta TOKES oli jo aiemmin huomauttanut, että direktiiviä ja koe-eläinlakia ei sovelleta lintujen eikä matelijoiden sikiöihin. Niitä on siis ollut mahdollista käyttää eläinkokeissa ilman erillistä koe-eläinlupaa ja esimerkiksi kipulääkitystä silloinkin, kun koe on invasiivinen eli eläimeen kajoava ja oletettavasti kipua aiheuttava.

Osalla lintu- ja matelijalajeista sikiöt ovat kuoriutuessaan hyvin pitkälle kehittyneitä, mikä viittaa siihen, että ne pystyvät tuntemaan kipua. Neuvottelukunnan kannanoton ja lakiesityksen mukaan onkin siksi perusteltua ulottaa koe-eläinlaki koskemaan myös näitä sikiöitä niiden kehityksen viimeisen kolmanneksen aikana. Lisäys tarkoittaisi, että lintujen ja matelijoiden munilla viimeisen kolmanneksen aikana tehtäviin eläinkokeisiin, jotka voivat aiheuttaa sikiölle vähintään neulanpistoon verrattavaa kipua (eläinkoeluvan hakemisen peruste), olisi jatkossa haettava koe-eläinlupa ja noudatettava lupaehtoja viranomaisen valvonnassa.

Häiriötilanteisiin varautuminen ajankohtaista

Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että koronaviruspandemia on nostanut esiin erilaisiin häiriötilanteisiin varautumisen tärkeyden myös eläinten pidossa. Häiriötilanteiden hoitovalmius huolettaa etenkin silloin, kun eläimiä on paljon ja niiden hoito on riippuvaista esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelusta sekä henkilökunnan riittävyydestä. Tämä on tyypillistä juuri koe-eläinten pidossa: eläimiä on paljon, ne tarvitsevat päivittäistä hoitoa vakaissa olosuhteissa ja ovat täysin riippuvaisia hoitohenkilökunnasta.

Eläinsuojelulakiuudistuksen yhteydessä ehdotettiin, että lakiin lisättäisiin kaikkia ammattimaisesti eläimiä pitäviä koskeva velvollisuus varautua häiriötilanteisiin. Samanlainen yleinen velvollisuus varautumiseen tulisi nyt sisällytettäväksi myös koe-eläinlakiin. Etenkin jyrsijöitä tai kaloja pitävissä koe-eläinlaitoksissa saattaa olla tuhansia eläimiä, jolloin häiriötilanne uhkaa helposti suuren eläinmäärän hyvinvointia, lakiesityksen perusteluissa todetaan.

Edellä mainitut muutosehdotukset ovat eläinten hyvinvoinnin kannalta olennaisimpia muutoksia. Lisäksi lakiin ja asetukseen ehdotetaan lisättävän muutamia muitakin täydennyksiä, joihin voi perehtyä tarkemmin säädösuudistuksen asiakirjoissa.