Parsinavetat, emakoiden häkit, sallittujen eläinlajien positiivilista ja eläinjalostus uudessa eläinten hyvinvointilain luonnoksessa olivat tapetilla tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kevään kokouksissa. Lakiluonnokseen annettuja lausuntoja valotti alustavasti maa- ja metsätalousministeriön lainvalmistelija. Lain eduskuntakäsittelyn on tarkoitus alkaa heti eduskunnan kesälomien jälkeen.
Lausunnot parsinavetoista ja emakoiden häkityksestä eriäviä
Parsinavettoja ei uuden lain luonnoksen mukaan kiellettäisi, eikä siirtymäaikaa niistä luopumiseen siten ole myöskään luonnoksessa esitetty. Neuvottelukunnan elinkeinoa edustavat tahot olivat tähän tyytyväisiä. Heidän mukaansa parsinavetoista luopumisesta ei tule säätää laissa tuotannollis-taloudellisista syistä.
Tutkimuksen ja eläinsuojelun näkökulmasta parsinavetoista tulisi luopua lakiin kirjatulla määräajalla. Perusteena esitettiin ennen kaikkea nautojen käyttäytymistarpeiden kuten liikunnan, sosiaalisen käyttäytymisen ja kehonhoidon paremmat toteutumismahdollisuudet pihattonavetoissa. Tutkimuksen ja eläinsuojelun edustajat eivät pitäneet taloudellisia syitä merkittävinä, jos siirtymäaika parsinavetoista luopumiselle olisi riittävän pitkä.
Tutkimuksen ja eläinsuojelun näkökulmista myöskään emakoiden tiineytyshäkeille ei nähty tarvetta. Tutkimustulosten mukaan tiineytys sujuu hyvin ilman häkkiä, joskin ryhmäkarsinassa tiineytettäessä työaikaa kuluu häkkitiineytykseen verrattuna hieman enemmän. Emakot kannattaisikin laittaa ryhmäkarsinaan heti porsaista vieroituksen yhteydessä. Tutkimusten valossa tiineeksi tuleminen onnistuu erityisen huonosti, jos emakot tiineytetään häkissä ja ryhmitellään kymmenen vuorokauden kuluttua siemennyksestä. Elinkeino halusi säilyttää tiineytyshäkissä pidon mahdollisuuden ja esitti lakiluonnokseen kirjatun enimmillään neljän tiineytyshäkkivuorokauden sijaan enimmillään kymmentä vuorokautta, perusteluina työvoimakustannukset.
Paljon keskustelua herättäneiden porsitushäkkien käyttö jatkunee edelleen, sillä niiden kieltoa ei lakiluonnoksessa esitetä. Eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta porsitushäkki on kuitenkin tutkitusti huono ratkaisu. Onnistunut normaali synnytys vaatii, että emakko pääsee tekemään pesän, eikä pesänteko ole mahdollista häkissä.
Porsitushäkeistä luopuminen edistäisi emakoiden hyvinvointia, mutta kustannukset ovat kovat. Vapaaporsituksessa tarvitaan karsinaa kohti vähintään 1,25 m2 enemmän tilaa kuin häkkiporsituksessa, ja karsinoiden puhdistaminen on työlästä. Taloudellisista syistä elinkeino oli tyytyväinen, ettei porsitushäkeistä luovuta. Tutkimuksen ja eläinsuojelun edustajat sen sijaan pettyivät, sillä vapaaporsituksen eduista eläimen hyvinvoinnin näkökulmasta on selkeää näyttöä. Sikatuottajia vapaaporsitukseen siirtyminen kuitenkin kiinnostaa: Suomessa on tällä hetkellä jo reilut 60 tilaa, joilla emakot porsivat vapaina.
Kiertävä elämä ei sovi naudoille ja lampaille
Lakiluonnokseen on esitetty positiivilistaa eli luetteloa eläinlajeista, joita voidaan pitää tuotantoeläiminä, sirkuseläiminä ja kiertävissä eläinnäyttelyissä. Neuvottelukunta ei ehdottanut lisättäväksi uusia lajeja tuotantoeläinten lajilistaan. Eläinsuojelujärjestöjen kanta oli, että turkiseläimet tulisi poistaa sallittujen eläinten listalta.
Neuvottelukunta oli yksimielinen siitä, että sosiaalisina laumaeläiminä naudan ja lampaan hyvinvointia sirkuksissa ja kiertävissä näyttelyissä on hankalaa taata. Hyvinvoinnin edellytykset näille lajeille on helpompi järjestää pysyvässä pitopaikassa, joten nauta ja lammas voitaisiin neuvottelukunnan mukaan jättää pois sirkuksissa ja kiertävissä eläinnäyttelyssä sallittujen lajien listalta.
Neuvottelukunta oli yksimielinen myös siitä, että lakiluonnoksen vaatimus tainnuttaa teurastettava eläin aina ennen verenlaskun aloittamista on perusteltu.
Jalostuksen lajikohtainen rajanveto alkaa
Eläinjalostuspykälän muotoiluun lakiluonnoksessa oltiin yleisesti ottaen tyytyväisiä, joskin tarkennuksia pykälään ehdotettiin. Neuvottelukunta totesi, että äärimmilleen viety, eläimen hyvinvointia selkeästi heikentävä ja terveyshaittaa aiheuttava jalostus on suhteellisen helppo kieltää. Rajanveto jalostuksen hyvinvointivaikutuksista on kuitenkin vaikeaa, ja siitä tullaan keskustelemaan lajeittain, tapaus tapaukselta.
Kaiken kaikkiaan eläinten hyvinvointilain luonnos oli kiinnostanut kansalaisia odotetusti: maa- ja metsätalousministeriö sai luonnokseen nelisensataa lausuntoa. Kaikki lausunnot ovat julkisia, ja niitä voi tarkastella lausuntopalvelussa ja maa- ja metsätalousministeriön sivulla.
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan pöytäkirjat löytyvät täältä.