fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Yhdelle lemmikki, toiselle ruokaa – hyönteisten hyvinvoinnista huolehdittava käyttötarkoituksesta riippumatta

hyönteisten hyvinvointi turvattava käyttötarkoituksesta riippumatta

Hyönteisiä pidetään lemmikkieläiminä, mutta kasvatetaan myös toisten lemmikkieläinten ja tuotantoeläinten rehuksi sekä käytetään koe-eläiminä. Niiden biologiset perustarpeet tunnetaan melko hyvin, mutta hyvinvointi ja sen edellytykset ovat vielä osin hämärän peitossa. Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat pohtivat nyt yhdessä, miten eri tarkoituksiin käytettävien hyönteisten hyvinvointi voidaan turvata käyttötarkoituksesta riippumatta.

Hyönteisen hyvinvointi edellyttää lajinmukaisia pito-olosuhteita

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta käsitteli syyskuun kokouksessaan hyönteisten hyvinvointia ja asemaa lemmikkeinä ja toisten eläinten rehuna. Hyönteisissä on useita lajeja, joita pidetään sekä lemmikkeinä että kasvatetaan rehuksi muille eläimille niin eläintarhoissa kuin lemmikkiharrastajien keskuudessa. Elävien hyönteisten tarjoilu ruoaksi toimii myös virikkeenä niitä syöville eläimille, neuvottelukunnan jäsen ja Korkeasaaren kuraattori, trooppisten lajien asiantuntija Ville Vepsäläinen kertoi.

Niin lemmikkinä pidettäessä kuin rehuksi kasvatettaessa kunkin hyönteislajin perusbiologia on tunnettava ja tiedettävä, millaisissa oloissa laji luonnossa elää. Elinympäristön on tärkeää olla riittävän monipuolinen, ja siinä on huomioitava eläinten lajikohtaiset tarpeet. Rehuksi kasvatettavien hyönteisten pidossa on huomioitava muun muassa sopiva kosteus, lämpö ja kasvatusalustan laatu. Ruokinnan on oltava lajinmukaista; tällöin siihen kuuluu myös tuorerehun tarjoaminen.

Ansaitseeko lemmikkihyönteinen erilaisen kuoleman kuin rehuhyönteinen?

Hyönteisten kivuntunnosta ei vielä tiedetä tarpeeksi eikä tieteellistä konsensusta ole olemassa, vaan tietoa tarvitaan lisää. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että moni hyönteislaji pyrkii välttämään kivun aiheuttajaa, työskentelee päästäkseen kivusta eroon ja oppii välttämään kivun aiheuttajaa. Jos hyönteisiä on tarpeen lopettaa, se on tehtävä tarpeetonta kipua aiheuttamatta. Lopetusmenetelmien käytännön toimivuudesta ei ole täysin yksiselitteistä näkemystä; yksi yleisesti käytetty vaihtoehto on pakastaminen.

Lajin statuksella ei pitäisi olla merkitystä eläimen lopettamisessa, mutta käytännössä yksittäisen lemmikkieläimen lopettamisen mahdollisuudet ovat moninaisemmat kuin suuressa mittakaavassa kasvatettavien rehuhyönteisten tai koe-eläinten tapauksessa. Sama pätee hyönteisten ohella myös esimerkiksi nisäkkäisiin, joita pidetään lemmikkeinä tai jotka voivat olla ihmisen näkökulmasta haittaeläimiä. Esimerkiksi lemmikkirotat lopetetaan erilaisin menetelmin kuin luonnossa villinä elävät, haittaeläiminä pidettävät lajitoverinsa, ja lemmikkirotan lopettaminen kivuliaan kuoleman aiheuttavalla rotanmyrkyllä olisi laitonta.

Neuvottelukunta keskusteli myös lemmikkipuolen erikoisuudesta, hyönteisten elävänä syöttämisestä muille eläimille. Se ei vastaa humaania lopetusta, mutta on hyönteiselle luonnonmukainen tapa kuolla, keskustelussa todettiin.

Eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien (seura- ja harrastuseläimet, tuotantoeläimet, koe-eläimet) tavoitteena on tehdä myöhemmin yhteinen kannanotto hyönteisten hyvinvoinnin turvaamisesta.

Tutkimushanke antaa äänen hiljaisille toimijoille

Neuvottelukunta käsitteli kokouksessaan myös Suomen Akatemian rahoittamaa SILE-hanketta (Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin), jossa sillä on kiinnostava rooli aineiston lähteenä ja asiantuntijapoolina. Yksi ryhmä hiljaisia toimijoita ovat eläimet, jotka eivät pysty osallistumaan itseään koskevan lainsäädännön valmisteluun ja vaikutuksiin, vaikka niihin kohdistuu voimakasta sääntelyä. Niiden asema nostattaa myös moraalisia jännitteitä ja taloudellisia näkökohtia, hankkeen tutkija Tomi Lehtimäki totesi.

Tutkimushanke selvittää, miten hiljaisten toimijoiden asema, hyvinvointi ja oikeudet otetaan huomioon lainsäädännössä, millaista tietoa arvostetaan, millainen tieto vaikuttaa lainsäädäntöprosesseissa ja sääntelyssä, kuka edustaa hiljaisia toimijoita, millaisia jännitteitä ilmenee ja miten niitä ratkotaan. Lisäksi tarkastellaan sääntelyn vaikutuksia toimijoihin ja covid19-pandemian vaikutuksia. Aineistona hyödynnetään muun muassa lainvalmisteluaineistoja, haastatteluja ja työpajoja. Eläimiä koskevassa työpaketissa keskeistä on tarkastella, ketkä pääsevät puhumaan eläinten puolesta ja millä argumenteilla, ja kuinka prosesseja voitaisiin saada toimivammiksi niin, että eläinten ääni kuuluisi lainvalmistelussa paremmin. Tavoitteena on luoda vuorovaikutusta toimijoiden välille ja siten vahvistaa eläinten ääntä lainsäädännön prosesseissa.

 

Lue lisää:

Lynne U. Sneddon, Robert W. Elwood, Shelley A. Adamo, Matthew C. Leach 2014. Defining and assessing animal pain. Animal Behaviour 97:201-212.

Koekärpäsen elämällä ei ole inhimillistä päätepistettä

Hyönteisten kipu on tuntematon, mutta mahdollinen vaihtoehto

Hyönteisten hyvinvointiin heräillään hiljalleen

Lainsäädännön vaikutukset hiljaisiin toimijoihin: riittämättömästä tietoperustasta osallistaviin ratkaisuihin (SILE)

  •  
  •  
  •