fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Hevosen hyvinvoinnin ongelmat löytyvät usein tarkkailemalla lauman muita hevosia

Hevosen normaalin käyttäytymisen tunteminen on olennaisen tärkeää, jotta epänormaalin ja häiriökäyttäytymisen pystyy tunnistamaan. Jos hevonen käyttäytyy laumassa ollessaan muista poikkeavalla tavalla, siihen on syytä kiinnittää huomiota.  Hevosten hyvinvointia käsiteltiin Uudistuva hevostalous -hankkeen seminaaripäivässä Järvenpäässä huhtikuun lopulla.

Hevoskouluttaja Minna Tallberg kertoi tilaisuudessa hevosten käyttäytymistarpeiden tyydyttymisen tärkeydestä ja kivuntunnistamisen merkityksestä hevosen hyvinvoinnille. Käyttäytymistarpeet ovat eläinten sisäsyntyisiä, voimakkaasti motivoituja tarpeita toimia tietyllä tavalla. Lajinmukaisen käyttäytymisen estyminen syystä tai toisesta aiheuttaa eläimelle stressiä ja on usein yhteydessä niin sanotun häiriökäyttäytymisen ilmenemiseen.

Käyttäytymistarpeet patoutuvat ja purkautuvat

Jos hevosen käyttäytymisongelma juontaa juurensa tyydyttymättömästä käyttäytymistarpeesta, ei ongelmaa saa kouluttamalla ja opettamalla poistettua. Koulutuksen jälkeen hevonen voi noudattaa uusia oppeja ja tapoja hetken aikaa, mutta ongelma palaa ennen pitkää, jos sen varsinaista syytä ei ole hoidettu.

Käyttäytymistarve voi patoutua, jos hevonen ei pääse toteuttamaan tarvettaan, kuten vapaata liikkumista tai sosiaalista kanssakäymistä muiden hevosten kanssa. Liikkumisen tarve voi patoutua jopa ulkotarhassa talvella, jos alusta on liukas eikä hevonen pysty liikkumaan kunnolla. Sosiaalisen käyttäytymisen tarpeen patoutuminen voi näkyä voimakkaana kiintymisenä muihin hevosiin, eroahdistuksena, hätääntymisenä hevosen ollessa yksin, tai liioiteltuna läheisyydentarpeena sekä ihmisten että muiden hevosten kanssa. Tarve purkautuu, kun mahdollisuus käyttäytymiseen tulee. Hevoselle on tällöin tärkeää antaa aikaa esimerkiksi riehua turvallisissa olosuhteissa niin kauan, että patouma on purkautunut.

Passiivisuus ja aggressiivisuus kielivät ongelmista

Hevonen on luonnostaan utelias ja sosiaalinen – jos näin ei ole, jotain on todennäköisesti vialla. Hevosen tarkkailuun kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa silloinkin, kun kaikki on hyvin. Hyvinvoivien hevosten tarkkailu auttaa hahmottamaan, miltä terve, normaali hevonen näyttää ja miten se käyttäytyy. Ihmissilmä tottuu siihen mitä näkee, jolloin pelkkien ongelmahevosten kanssa toimiminen saa ihmisen ”sokeutumaan” ja pitämään näkemäänsä ennen pitkää normaalina.

Hevosissa on paljon yksilöllisiä eroja; esimerkiksi stressiin ja jännittymiseen reagoidaan usein hyvin erilaisilla tavoilla ja voimakkuuksilla. Hevonen on kuitenkin rauhallinen ja sosiaalisesti taitava laumaeläin, joka ei normaaliolosuhteissa ole aggressiivinen. Hevoset liikkuvat mielellään, erityisesti yhtä aikaa muiden lajitovereiden kanssa. Hereillä oleva terve hevonen puuhaa aina jotain; liikkumaton, poissaolevalta vaikuttava hevonen herättää epäilykset siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Normaalisti käyttäytyvä hevonen hakeutuu lajitovereidensa seuraan ja viihtyy siinä. Jos hevonen vetäytyy muiden seurasta, sulkeutuu tai muuttuu aggressiiviseksi, jotain on vialla.

Tunnista hevosen kipu

Saaliseläimenä hevonen ei näytä kipuaan helposti. Kivun tunnistaminen on kuitenkin tärkeää, sillä mitä aikaisemmin kipu ja sen aiheuttaja huomataan, sitä pikemmin ongelman voi korjata. Jos hevonen sulkeutuu kipuunsa, ongelmaksi voi muodostua niin sanottu opittu avuttomuus, jossa hevonen ei reagoi normaalisti ympäristöönsä vaan muuttuu apaattiseksi ja arvaamattomaksi. Erilaiset terveysongelmat ja kiputilat ovat hevosilla hyvin yleisiä: esimerkiksi laukka- ja ravihevosista jonkinasteisista mahahaavoista kärsii 80–90 % hevosista, ratsuistakin jopa 60 %.

Kivuton hevonen oppii ja muistaa

Kipu aiheuttaa stressiä ja heikentää hevosen kykyä oppia ja muistaa oppimansa. Hevosilla on erittäin hyvä pitkäkestoinen muisti. Normaalisti hevonen oppii uuden asian muutamalla kymmenellä toistolla ja muistaa oppimansa. Se tarvitsee kuitenkin paljon lisää toistoja eli yleistämistä eri paikoissa, jotta se osaisi uuden asian joka paikassa ja tilanteessa. Jos oppimistapahtumaan liittyy pelkoa, hevonen voi ehdollistua pelottavaan tapahtumaan jopa yhdestä kerrasta.

Yksinolo stressaa hevosta aina. Hevonen kestää lyhytkestoista stressiä hyvin, mutta pitkäkestoinen stressi aiheuttaa ennen pitkää fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia. Kipu ja pelko näkyvät hevosissa usein samalla tavalla ja nostavat stressitasoa yhtä lailla.

Katso kokonaisuutta

Kivun mahdollisuus on hevosen käyttäytymisongelmia ratkottaessa pyrittävä sulkemaan ensimmäiseksi pois, mikä tosin ei useinkaan ole helppoa. Vertailu muiden hevosten käyttäytymiseen voi antaa viitteitä siitä, mikä hevosella on hätänä: jos hevonen käyttäytyy eri tavalla kun muut, on syytä epäillä ongelmia. Sairas, kipeä hevonen ei esimerkiksi syö yhdessä muiden kanssa tai juokse ja liiku samoin kuin muut. Muu lauma saattaa myös pyrkiä suojaamaan sairasta jäsentään.

Hevosen kasvonilmeitä voi oppia lukemaan

Hevosen kasvojenilmeistä, kuten silmistä ja silmänympäryksistä sekä huulien, sierainten ja korvien asennoista voi erottaa hevosen tunnetiloja. Vaikka hevonen muuten pyrkisi peittämään kipunsa, kasvojen kipuilmettä se ei peitä. Kasvonilmeistä voi esimerkiksi päätellä, onko hevonen rento, jännittynyt, peloissaan tai tunteeko se kipua. Opettelussa voi hyödyntää kipuskaaloja (esim. Gleerup et al. 2015; Dalla Costa et al. 2014; van Loon & van Dierendonck  2017; Mullard et al. 2017; Dyson et al. 2017).

Kuvaa ja videoi hevosten käyttäytymistä

Luentonsa päätteeksi Minna Tallberg antoi hevosenomistajille hyödyllisen vinkin: hevosia kannattaa kuvata ja videoida, sillä terveiden hevosten ilmeitä ja asentoja havainnoimalla oppii erottamaan poikkeamia. Kuvasta tai videosta voi myös huomata jotain sellaista, mitä ei itse tilanteessa ehtinyt havaita. Ontumisen tai muun poikkeavuuden voi videon avulla todentaa eläinlääkärille silloinkin, kun hevonen pinnistää itsensä hetkeksi normaaliin liikkeeseen oudossa tilanteessa eläinlääkärin tarkkaillessa.

***

Tallbergin neuvot hevosten havainnointiin, lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollistamiseen ja kipuilmeiden tai poikkeavan käytöksen tulkintaan pätevät useimpien muidenkin nisäkäslajien kohdalla. Kasvojenilmeiden tulkinnan tutkimuksissa eri eläinlajeilla on saatu viitteitä siitä, että maallikkokin pystyy tunnistamaan kipuilmeitä. Nisäkkäiden ilmeissä on jotain niin lajirajat rikkovan universaalia, että toisen kivun tunnistamiseen ei välttämättä tarvita erikoisosaamista.

Uudistuva hevostalous on Hämeen ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja Hippoliksen yhteinen hevosyrittäjille suunnattu hanke.

Tallbergin luennon ja muita hankkeen tallenteita voit katsoa täältä.

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.