Eläinsuojelulain uudistuksen ohjausryhmä kokoontui viime vuoden joulukuussa viimeiseen kokoukseen. Käsittelyssä olivat hallinnolliset pakkokeinot ja eläinten hoitoon liittyvät pykälät. Kokouksen lopuksi ehdittiin lyhyesti kuulla eläinsuojeluasiamies Sari Salmista. Eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka päättyi viime vuoden lopussa. Ohjausryhmän jäsenille annettiin pohdittavaksi edellä mainitun tehtävän tulevaisuus eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen kannalta. Samoin ohjausryhmän jäseniä pyydettiin arvioimaan Eläinten hyvinvointikeskuksen toimintaa lakiuudistuksen kannalta.
Kehotus – keino vähäisiin rikkomuksiin
Kehotus olisi viranomaiselle lievä hallinnollinen keino puuttua vähäiseen eläinten hyvinvoinnin säädösrikkomukseen ja keinona kevyt myös eläimen omistajalle. Edellytys kehotuksen käytölle myös olisi, että se on riittävä toimenpide tilanteen korjaamiseksi. Milloin sitten säädösrikkomus olisi niin vähäinen, että kehotusta voitaisiin käyttää, tulisi perustella hyvin. Esimerkkinä voisi olla tilanne, jossa rikkomus ei suoraan vaikuta eläinten hyvinvointiin tai jossa säädösten vastaisuus voidaan korjata heti.
Eläinten hyvinvoinnin videovalvonta
Ohjausryhmässä keskusteltiin eläinten hyvinvoinnin videovalvonnasta eläintiloissa ja teurastamoissa ja siitä, tulisiko videovalvonnasta kirjata jotain säädöksiin. Tulisiko toimijalle säätää velvollisuus videovalvontaan ja viranomaiselle oikeus nähdä nauhoituksia? Todettiin, että videovalvonta-asiaa pitää valmistella enemmän, mikäli siitä säädetään.
Kielto ja määräys omiin pykäliin
Nykyisessä eläinsuojelulaissa kiellot ja määräykset ovat samassa pykälässä. Uuteen lakiin molempia ehdotetaan omiksi pykälikseen. Kielto olisi joissain tapauksissa määräystä voimakkaampi pakkokeino saattaa eläinsuojelullinen tilanne säädösten edellyttämälle tasolle. Kiellolla voitaisiin jopa kieltää tietty toiminta kokonaan, mutta kiellon antamisen kriteerit olisivat myös tiukemmat kuin määräyksen.
Keskusteltiin uhkasakon, teettämisuhan ja keskeyttämisuhan säätämisestä uudessa laissa. Näistä keskeyttämisuhka olisi uusi hallinnollinen keino tehostaa määräystä tai kieltoa.
Jatkuvasti juomakelpoista vettä tarjolle
Eläinten hoitoa koskevaan pykälään ei yleisellä tasolla kohdistu suuria muutostarpeita ja hoitopykälää oli jo aiemmin käsitelty työryhmässä. Hoidossa olevan eläimen hoidotta jättämisen ja hylkäämisen kielto ehdotetaan nostettavaksi omaksi pykäläkseen. Kysymys eläimen omistajan velvollisuudesta hallita eläimen lisääntymistä otettiin myös esille.
Eniten eläinten hoitoon liittyvää keskustelua ja erilaisia mielipiteitä ohjausryhmässä herätti vesi. Tulisiko nisäkkäiden ja lintujen jatkuvan vedensaannin turvaaminen kirjata uuteen lakiin? Voisiko vedensaannin turvaamisen rajata eläimen pysyvään pitopaikkaan? Tulisiko lakiin kirjoittaa, että veden tulee olla juomakelpoista? Jätetäänkö pykälään asetuksenantomahdollisuus, jolloin on mahdollista säätää vesiasiasta myöhemmin lajikohtaisesti?
Työ jatkuu
Eläinsuojelulain uudistustyö jatkuu viranomaisvoimin edelleen, sillä avoimia kysymyksiä jäi vielä työstettäväksi. Työryhmän kausi päättyi vuoden 2014 lopussa ja ohjausryhmän vuoden 2015 lopussa.
Lisätietoa:
-Tietoa eläinsuojelulain uudistamisesta maa- ja metsätalousministeriön sivulta ja eduskunnan sivulta