fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Haitalliset vieraslajit lemmikkeinä – mitä tehdä kodinvaihtajille?

punakorvakilpikonna on haitallinen vieraslaji

Terveen lemmikkieläimen lopettaminen ei ole eettisesti hyväksyttävää, vaikka kyseessä olisi haitallinen vieraslaji, arvioi Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta. EU:n vieraslajiasetuksen tulkinnan mukaan näiden lajien kodinvaihtajalemmikit olisi lopetettava, jos omistaja ei voisi pitää niitä.

 Vieraslajit uhkaavat alkuperäisluontoa

EU:n vieraslajiasetuksen mukaan haitallisia vieraslajeja ei saa tuoda, pitää, kasvattaa, myydä, vaihtaa, lisätä eikä päästää ympäristöön. Suomessa on lemmikkieläiminä jonkin verran näiden lajien yksilöitä, jotka omistaja saa pitää niiden elämän loppuun asti. Jos omistaja joutuu syystä tai toisesta luopumaan eläimestään, eläintä ei saisi luovuttaa uuteen kotiin, vaan se olisi lopetettava. Tämä tulkinta on nostattanut kritiikkiä lemmikkien omistajien keskuudessa.

EU:n haitallisista vieraslajeista lemmikkieläiminä Suomessa pidetään muun muassa punarapuja, marmorirapuja, punakorvakilpikonnia ja siperianmaaoravia. Lajit muodostavat vieraslajiuhan, jos ne päästetään vapaaksi luontoon, jossa ne pystyvät lisääntymään ja syrjäyttämään luonnonvaraisia alkuperäislajeja. Klassinen esimerkki tällaisesta vieraslajista on minkki, joka on vaikuttanut voimakkaasti aiemmin Suomessa esiintyneen vesikon häviämiseen.

Vieraslajeja voi päätyä luontoon vahingossa, mutta myös tahallisesti vapautettuina. Jos omistaja haluaa lemmikistä eroon mutta ei löydä sille uutta kotia tai vie lemmikkiä eläinlääkärin lopetettavaksi, hän saattaa vapauttaa lemmikin luontoon. Ratkaisu on huono paitsi eläinyksilön näkökulmasta (vain harvan lajin yksilöt pystyvät selviytymään Suomen talvesta), myös alkuperäisen luontomme kannalta. Vieraslajiasetuksella pyritään suojelemaan luonnonvaraisia lajeja, mutta asetuksen tulkinta vaikuttaa vieraslajilistalle päätyneiden lemmikkieläinten kohtaloon.

Terveen eläimen lopettamiselle ei ole perusteita

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on antanut lausunnon vieraslajisten lemmikkien kohtelusta maa- ja metsätalousministeriölle kansallisen arvion valmistelua varten. Neuvottelukunnan mukaan vieraslajilistalle kuuluvan eläimen lopettamiselle ei ole eettisesti hyväksyttävää syytä, jos eläin lopetetaan vain siksi, että omistaja joutuu luopumaan eläimestä, jos vaihtoehtona olisi sijoittaa eläin uuteen kotiin. Vaatimus lopettaa terve eläin on tarpeeton ja eettisesti kestämätön.

Eettiset näkökulmat puoltavat sallivampaa laintulkintaa

Neuvottelukunta tarkasteli lausunnossaan lemmikkieläimen lopettamisen eettisiä näkökohtia. Lausunnossa todetaan, että oikeusnäkökulmasta tarkasteltuna on väärin lopettaa itseisarvon omaava eläin, jos se on mahdollista luovuttaa uuden omistajan hoitoon. Lopettaminen on oikeutettua ainoastaan silloin, jos se on eläimen edun mukaista, esimerkiksi jos sairaan eläimen vakavaa kärsimystä ei pystytä lievittämään.

Utilitaristisesta hyötynäkökulmasta katsoen eläimillä on intressi elää ja voida hyvin, ja näitä intressejä voi loukata ainoastaan painavista syistä, neuvottelukunta totesi. Seurauseettisestä näkökulmasta tarkasteltuna tällaista painavaa syytä ei vieraslajisten lemmikkien tapauksessa ole. Se, että eläimen annettaisiin jatkaa elämäänsä lemmikkinä uuden henkilön omistuksessa, ei aiheuta vakavaa vaaraa ihmiselle tai luonnolle.

Eläimen määrääminen lopetettavaksi sen sijaan, että se saisi siirtyä uudelle omistajalle saattaa lisätä riskiä siitä, että eläin päästetään vapaaksi luontoon. Tästä aiheutuu todennäköisesti kärsimystä eläimelle. Lisäksi on otettava huomioon eläimen luontoon pääsemisestä mahdollisesti aiheutuvat haitat.

Eläimeen kohdistuvan haitan lisäksi neuvottelukunta muistutti, että eläimen lopettaminen aiheuttaa kärsimystä myös sen omistajalle ja tämän läheisille. Esimerkiksi sairas lemmikinomistaja voi kokea suurta kärsimystä tietoisuudesta, että lemmikki pitää lopettaa omistajan kuollessa tai ollessa kykenemätön huolehtimaan eläimestä. Tällaisen ylimääräisen kärsimyksen aiheuttaminen ihmisille, jotka ovat muutoinkin vaikeassa elämäntilanteessa, ei ole hyväksyttävää.

***

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto löytyy täältä. Eläinten hyvinvointikeskus toimii eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien sihteerinä ja julkaisee niiden kannanotot blogissaan.

 

Lue lisää:

Neuvottelukunnan kannanotto

EU:n asetus haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta

Vieraslajit.fi – EU:n vieraslajiasetus ja muut säädökset

Pidä huolta lemmikin hampaista

Muistilista lemmikinottajan avuksi

Lemmikkieläinten jalostus tuottaa kauniita yksilöitä, mutta myös kärsimystä

Pyörätuoli eläimellä vaatii tapauskohtaista harkintaa

Neuvottelukunta: Luonnosta pyydettyjen eläinten ottaminen lemmikiksi kiellettävä

Koe-eläimestä lemmikiksi – neuvottelukunta antoi toimintaohjeet eläinten luovuttamiseen

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.