fbpx Siirry sisältöön
Takaisin

Geenieditointi nostaa eettisiä kysymyksiä eläinten perimän muokkaamisesta  

geenieditointi on koe-eläinten jalostusta; kuvassa keynote-puhujaPenny Hawkins
Kenellä on valta päättää, mihin suuntaan eläinlajien perimää muokataan, kysyi Penny Hawkins (oik.) Jalostus- ja eläinten hyvinvointi -seminaarissa 24.5.22. Vasemmalla Eläinten hyvinvointikeskuksen Satu Raussi.

Geeniteknologian alalla vauhdikkaasti kasvanut geenieditointi herättää eettisiä kysymyksiä. Onko geenieditointi yhtään oikeutetumpi kuin mikään muu aiemmin käytetty menetelmä eläinten genomien muokkaamiseen? Asiaa herätteli pohtimaan brittiläisen Royal Society for the prevention of cruelty to animals -järjestön Eläimet tieteessä -osaston johtaja Penny Hawkins. Hawkins puhui eläinsuojeluasiamiehen ja Eläinten hyvinvointikeskuksen toukokuun lopussa järjestämässä jalostus ja hyvinvointi -seminaarissa ja nosti esiin myös huolen geenieditointitekniikoiden valumisesta ulos laboratorioista aina tuotantoeläimiin ja lemmikkieläimiin. Hawkinsin esiin nostamia kysymyksiä pohtii oheisessa blogissa harjoittelijamme Kaisa-Reetta Seppänen.  

Geenisaksien käyttö tuo tarkkuutta perimän muokkaamiseen, mutta nostaa samalla pintaan eettisiä kysymyksiä

Eläinten, kasvien ja mikrobien genomi, eli perimä, voi muuttua luonnossa ennakoimattomien spontaanien mutaatioiden kautta. Spontaani mutaatio voi johtaa lajin selviytymisen kannalta edullisiin ominaisuuksiin, mutta myös sairauksiin ja terveyttä heikentäviin ominaisuuksiin. Esimerkiksi hiirillä ilmenee luonnollisesti mutaatio, joka johtaa lihasten normaalin toiminnan kannalta tärkeän dystrofiini-proteiinin riittämättömään tuotantoon. Tämä Duchennen lihasdystrofiaksi kutsuttu tila esiintyy myös ihmisessä. Hiirillä Duchennen lihasdystrofia ei ole yhtä voimakas kuin ihmisessä. Hiirillä lihasdystrofian aiheuttaman spontaanin mutaation löytyminen johti hiirien käyttämiseen mallina sairaudelle, jotta sairautta voidaan tutkia.  

Luonnossa tapahtuvat spontaanit mutaatiot ovat ennakoimattomia ja hitaita. Ihminen vauhdittaa mutaatioita geenimuokkauksen avulla. Geenimuokkauksen ala on kulkenut pitkän matkan suhteellisen epätarkoista genomien muokkausmenetelmistä viime vuosikymmenellä alan mullistaneeseen CRISP-CAS-9 –tekniikkaan, jota siteerataan yhdeksi 2010-luvun yhdeksi suurimmista tieteellisistä läpimurroista.

Geenisaksiksikin kutsutussa tekniikassa DNA:ta voidaan muokata täsmälleen halutussa kohdassa genomia. Geenisakset ovat mullistaneet lääketieteellisen tutkimuksen ja aiheuttaneet eläinten geenien muokkauksen räjähdysmäisen kasvun. Geenisaksien käyttö parantaa tarkkuutta eläimen perimän muokkauksessa. Tarkkuudesta huolimatta geenisaksitekniikka nostaa pintaan eettisiä kysymyksiä.  

Geenieditointi lyhyesti:  

Geenieditoinnissa mikrobin, eläimen tai kasvin genomia muutetaan tietoisesti joko luonnollista mutaatiota vauhdittamalla tai muokkaamalla, poistamalla tai lisäämällä DNA-juostetta tavalla, joka ei tapahdu luonnollisen mutaation kautta.  

Koe-eläimiä käytetään malleina ihmisten ja eläinten sairauksille ja yksittäisten geenien toiminnan ymmärtämiselle. Koe-eläimistä eniten geneettisesti muokattuja eläimiä ovat seeprakalat ja hiiret. Geenieditointi voi olla kivuliasta erityisesti nisäkkäille, sillä se vaatii munasolujen keräämistä eläimeltä.  

3R-periaate suojaa turhalta koe-eläinten käytöltä

EU:ssa ja Norjassa laboratorioeläimiin kohdistuvia toimia ohjaavat lain lisäksi 3R:n – replacement, reduction ja refinement – periaatteet; kokeissa tulee käyttää eläimettömiä menetelmiä, jos se on mahdollista, kokeissa tulee käyttää niin vähän eläimiä kuin mahdollista, ja koejärjestelyt tulee järjestää niin, että koe-eläimelle aiheutetaan mahdollisimman vähän kipua ja kärsimystä. Eläinkokeita korvaavia menetelmiä kehitetään jatkuvasti muun muassa soluviljelyn keinoin, mutta kehitys ei näy vielä käytettyjen koe-eläinten määrissä. 

Jos geenisaksien mullistava menetelmä on aiheuttanut eläinten geenieditoinnin räjähdysmäisen kasvun, on aiheellista kysyä, onko uuden tekniikan löytyminen riittävä peruste eläinten käytölle? 

Kokeissa käytettävien eläinten hyvinvoinnin huomioiminen on luotettavan tutkimuksen edellytys

Vaikka geenimuokatut eläimet voivat toimia hyvänä ja entistä tarkempana mallina lääketieteessä, eivät eläinkokeiden asetelmat ole koe-eläinten hyvinvoinnin kannalta mutkattomia. Laboratorioeläimet viettävät suurimman osan ajastaan muualla kuin kokeissa – käytännössä häkissä, jossa virikkeiden määrä ja lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollisuudet ovat rajatut.  

Tutkimusten mukaan virikkeettömän ympäristön seurauksena laboratorioeläinten mielentila ja aivokemia poikkeavat normaalista. Eläin voi olla turhautunut, masentunut ja apaattinen, kun se ei pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Hawkins mainitsee, että tällä voi olla myös vaikutusta tutkimuksen laatuun ja luotettavuuteen. Koe-eläimen toimiessa mallina esimerkiksi ihmisen mielen toiminnalle voi olla vaikeaa arvioida, johtuuko esimerkiksi eläimen käyttäytymisen muutos ympäristöstä vai perimästä. Yleisesti biologisiin organismeihin liittyy myös lajien ja yksilöiden eroavaisuuksien ongelma; vaikka tietyn laboratorioeläimen katsottaisiin toimivan parhaana mahdollisena mallina esimerkiksi ihmiselle, vain osa eläimillä testatuista ja toimiviksi havaituista lääkeaineista soveltuu lopulta ihmisen käyttöön.  

Geenisaksien käytön valuminen ulos laboratoriosta aiheuttaa huolta

Hawkins pitää huolestuttavana erityisesti sitä, että geenisaksien käyttö valuu ulos laboratorioista. Tutkimustarkoituksiin käytettetyjä laboratorioeläimiä suojaavat EU-direktiivit ja maakohtaiset säädökset, sekä erikseen hankittavat luvat projekteille ja ihmisille, jotka käsittelevät eläimiä. Geenisaksien käyttö tuotantoeläimissä voisi johtaa suurempien tuotantoeläinten ja tuotantoeläinmäärien tuottamiseen. Geenisaksiteknologia kuuluu myös teollisoikeuden piiriin, joka takaa teolliseen toimintaan liittyvän yksinoikeuden liiketoiminnassa. EU:ssa eläinten geenimuokkaus kaupallisiin jalostustarkoituksiin on kielletty. Brexitin myötä säätely ei ylety Iso-Britanniaan, joka onkin päättänyt höllentää säädöksiään koskien ruuaksi tarkoitettuja geenieditoituja kasveja ja mahdollisesti eläimiä. 

Geenisaksien käyttö voi osaltaan edistää eläinten hyvinvointia esimerkiksi paremman immuunipuolustuskyvyn muodossa, tai luonnostaan nupojen nautojen jalostamisella. Luonnostaan nupojen nautojen ei tarvitsisi käydä läpi kivuliasta nupoutusta, joka aiheuttaa eläimelle palovamman päähän. Nupoutusta käytetään, koska ahtaissa navettaoloissa sarvet voivat olla turvallisuusriski sekä eläinten hoitajille että toisille eläimille.

Hawkinsin mielestä geenisaksien käyttö on taas yksi tapa muokata eläintä, ja mahdollisesti enemmän – hän muistuttaa, että eläintä ei tulisi jalostaa ympäristöön sopivaksi, vaan ympäristö pitää rakentaa eläimelle sopivaksi. Hawkins alleviivaa, että geenimuokkauksen mullistavaa geenisaksimenetelmää eläinten jalostuksessa ei saisi käyttää eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.  

Lain edessä eläimet ovat hiljaisia toimijoita – heihin kohdistuu säätelyä, johon eivät voi itse vaikuttaa ja näin jonkun on tehtävä se heidän puolestaan. Loppuanekdoottina Hawkins kysyy, kenellä on valta päättää, mihin suuntaan eläinlajien perimää muokataan ja onko julkisessa keskustelussa yleistä ymmärrystä ja sen myötä yleistä hyväksyntää geenieditoinnille eläimissä.  

Teksti: Kaisa-Reetta Seppänen. Seppänen on Eläinten hyvinvointikeskuksen harjoittelija.

 

Lue lisää:

Hawkins, P. 2022. Welfare of genetically altered laboratory animals. Jalostus ja eläinten hyvinvointi -seminaari. 24.5.2022. Säätytalo, Helsinki.  

Telkänranta, H. 2015. Millaista on olla eläin? SKS. 

BBC, 2021. Rules to create gene-edited farm animals must put welfare first – review.

Vainio, O. 2021. Eläinkokeet ja koe-eläimet. Vastuullinen tiede. 

Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportti: Koe-eläinten hyvinvointi 

Miten eläinkokeita korvaavia menetelmiä kehitetään Suomessa? 

Koe-eläinten käyttöä pyritään vähentämään 

Miten vähentää koe-eläinten vakavaa kärsimystä ja kuolleisuutta? 

 

The owner of this website has made a commitment to accessibility and inclusion, please report any problems that you encounter using the contact form on this website. This site uses the WP ADA Compliance Check plugin to enhance accessibility.