”Gunnar on kuusikymppinen, kaupungissa asuva hyvätuloinen mies, entinen kokki. Hän ostaa lihat Votkinsilta ja suosii luomua, koska se maistuu paremmalta.” Tällaisen tuloksen sai ruokapersoonatestistä parikymppinen, maaseudulla asuva opiskelija. Testin tulos ei ehkä vastaa todellisuutta, mutta Millainen ruokapersoona olet -testin hahmot saivat Elma-messuilla aikaan naurunremakoita. Hyvä niin, sillä ”Hyvinvointia hyllylle, tietoa tarjolle” -hankkeen sanoma on ennen kaikkea positiivinen.
Hankkeen ja sen lopputuotteena valmistuneen Eläin ruokana – kuluttajan oppaan tarkoituksena on, että kaikenlaiset kuluttajat kiinnostuisivat eläinten hyvinvoinnin toteutumisesta kotimaisessa ruokatuotannossa. Kuluttajan opas auttaa ketä tahansa nuoresta ikäihmiseen hahmottamaan jääkaappinsa sisällön alkuperää ja tuotantoketjua: mistä ruoka tulee pöytään? Miten eläimet tiloilla elävät?
Ruokapersoona rohkaisee keskustelemaan
Mikä sitten on ruokapersoonatestin tarkoitus? Ei ainakaan kenenkään ruokatottumusten analysointi tai ravitsemusneuvojen antaminen. Messuilla testi toimi jäänrikkojana: monen ikäiset, taustaiset, koulutustasoiset, tuotannon vastuullisuuteen ja eläinten hyvinvointiin intohimoisesti taikka täysin neutraalisti suhtautuvat ihmiset tekivät testiä avoimin mielin. Ruokapersoonaa testatessa sellainenkin henkilö, joka ei ruokahankintojen vastuullisuuteen ollut ennen ehkä uhrannut ajatustakaan, saattoi pysähtyä hetkeksi pohtimaan omia valintojaan ja rohkaistua kysymään sekä keskustelemaan eläinten hyvinvoinnin toteutumisesta ruokatuotannossa.
Luomua ilman muuta – mutta miksi?
”Gunnar voi vaikuttaa eläinten hyvinvointiin valitsemalla mahdollisimman eettisesti tuotettua lihaa. Luomuruoka on ensimmäinen askel”, kertoo testin tulos opiskelijalle. Messujen luomuosastolla vieraillut messuväki mielsi luomun yleisesti hyväksi jutuksi – mutta miten elää luomulehmä tai luomuporsas? Onko kuluttajilla riittävästi tietoa, jotta he voivat tehdä tietoisia valintoja kaupan hyllyllä? Messuvierailijoiden kanssa keskustellessa nousi pinnalle jälleen kuluttajan tunne siitä, ettei eläinten elinolosuhteista saa ostotilanteessa tarpeeksi informaatiota, eikä tuotantoketju ole kuluttajalle riittävän läpinäkyvä. Esimerkiksi pienituloinen opiskelija ei näe syytä maksaa enemmän eri nimikkeellä myytävästä tuotteesta, jos ei tiedä, mistä todellisuudessa maksaa, tai onko valinnalla mitään merkitystä.
Kuluttaja haluaa tietää mitä syö
Messuilla käytyjen keskustelujen puitteissa kävi ilmi, että monenlaiset kuluttajat haluavat tehdä eettisesti kestäviä ostopäätöksiä ja ovat valmiita tekemään muutoksia ostotottumuksiinsa, mikäli saavat riittävästi tietoa. Vaikkei pohjatietoa aiheesta löytyisi, niin kiinnostusta on sitäkin enemmän. Löytyi niitäkin, jotka kokivat omaavansa suhteellisen hyvän käsityksen eri tuotantotapojen eroista, mutta oppaaseen tutustuessaan saattoivat yllättyä. Ennen kaikkea vastaanotto oli positiivinen: ihmiset haluavat tietää mitä syövät – oppaalle löytyy tilaus.
Teksti ja kuvat: Ninni Yliaho
Kirjoittaja on Eläinten hyvinvointikeskuksen Hyvinvointia hyllylle -hankkeen harjoittelija. Hän ei ole osallistunut ruokapersoona-testin suunnitteluun ja toteutukseen. EHK:n Tiina Kauppinen ja Satu Raussi vastaavat testin sisällöstä.