Pitkään odotettu eläinten hyvinvointimerkintä on nyt saatu Suomen elintarvikemarkkinoille. Riippumaton ELVI-sertifikaatti tuotepakkauksessa kertoo, että eläinten hyvinvoinnista on tuotannossa huolehdittu lakisääteistä vähimmäistasoa tiukemmin. Käytännössä nyt markkinoille tuodun hyvinvointimerkityn maidon tuotantovaatimukset vastaavat eläinten käyttäytymistarpeiden näkökulmasta pitkälti luomutuotannon tasoa. Jatkossa hyvinvointimerkittyjä tuotteita on tulossa myös muiden maitotuotteiden, lihan ja kananmunien tuoteryhmiin.
Eläinten hyvinvointimerkki vastaa kuluttajien toiveisiin
Eläinten hyvinvoinnista kertovaa eläinperäisten tuotteiden pakkausmerkintää on kehitetty Suomessa pitkään. Luonnonvarakeskuksen hanke Eläinten hyvinvointimerkintä suomalaisen kotieläintuotannon laadun ja kilpailukyvyn edistäjänä selvitti hyvinvointimerkin edistämistä muutama vuosi sitten. Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan 76 % suomalaisista kokee eläinten hyvinvointimerkityn tuotteen ostamisen myönteiseksi ja 61 % on itse valmis ostamaan tällaista tuotetta. Vuoden 2016 Eurobarometrin mukaan taas 90 % suomalaisista halusi parempaa suojelua tuotantoeläimille. Kuluttajakyselyssä korostui myös mahdollisen hyvinvointimerkinnän uskottavuus: merkin tulisi olla riippumattoman tahon hallinnoima ja auditoima, ja markkinoinnin tulisi perustua todennettaviin väittämiin. Eläinten hyvinvoinnin laatumerkinnän on oltava selkeä, uskottava, riittävän kunnianhimoinen ja tieteelliseen tutkimukseen perustuva.
Merkin takana riippumaton tutkijayhteisö ja tieteeseen perustuva arviointimenetelmä
Eläinten hyvinvoinnista kertovan pakkausmerkin on nyt lanseerannut suomalainen Finwelfare-yritys, joka hyödyntää eläinten hyvinvoinnin arvioinnissa tieteellistä Welfare Quality -arviointimenetelmää. Yrityksen taustalla olevat toimijat ovat tehneet Welfare Quality -hyvinvointiauditointeja suomalaisille kotieläintiloille vuodesta 2016 lähtien.
Hyvinvointiarvio tehdään neljään pääpilariin (eläinten hyvä ruokinta, kasvatusympäristö, terveys, tarkoituksenmukainen käyttäytyminen) sisältyvien, lukuisten eläimistä mitattavien muuttujien avulla. Tiloja tuetaan eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä ja hyvinvointia todennetaan eläimestä itsestään. Järjestelmän taustalla hyödynnetään myös kansallisia eläinten terveydenhuoltojärjestelmiä. Eläinlääkäri käy tilalla vuosittain edistämässä eläinten terveydenhuoltoa ja ulkopuolinen auditoija tarkastaa merkkiin kuuluvalla tilalla eläinten pito-olosuhdevaatimusten toteutumisen. Merkin vaatimusten tavoitteena on luotettavasti ja todennettavasti edistää eläinten hyvinvointia suomalaisessa elintarvikekentässä.
Aluksi hyvinvointimerkittyä maitoa kauppoihin
Hyvinvointimerkintä konkretisoituu kuluttajille ensimmäiseksi kaupan maitohyllyllä, josta voi poimia ostoskoriin hyvinvointimerkityn maitopurkin. Jatkossa hyvinvointimerkin piiriin on tarkoitus tuoda myös naudanlihantuotanto, sianlihantuotanto sekä munintakanat. Alustavan suunnitelman mukaan merkki laajenee jatkossa kaksitasoiseksi, jolloin kuluttaja voi valita myös eläinten hyvinvointia enemmän edistävän tuotevaihtoehdon.
Jotta maitotila voi saada hyvinvointimerkin tuotteelleen, sen on sitouduttava merkin ehtoihin. Niihin kuuluvat muun muassa eläinten kytkemisen kielto, lehmien ympärivuotinen ulkojaloittelumahdollisuus tai pitkä laidunkausi, vasikoiden ryhmäkasvatus sekä määrättyjen Naseva-terveydenhuoltojärjestelmään kirjattujen terveyskriteerien täyttyminen eläintenpidossa.
Tilalla mahdollisuus edetä eläinten hyvinvoinnin kehittämisessä
Merkin saaminen ei toistaiseksi välttämättä edellytä esimerkiksi hiehojen laidunnusta tai vasikoiden hyvinvointia edistävää vierihoitoa. Hyvinvointimerkin yhtenä ideana on tilan mahdollisuus kehittyä eläinten hyvinvoinnin edistämisessä ja siirtyä halutessaan seuraavalle portaalle. Käytännössä merkin vaatimukset eläinten käyttäytymistarpeiden näkökulmasta ovat suurin piirtein luonnonmukaisen tuotannon vaatimuksia vastaavat. Luomutila voi hyvinvointimerkin vaatimukset täyttäessään saada merkin käyttöönsä, mutta tilan ei tarvitse olla luomussa voidakseen täyttää hyvinvointimerkin edellytykset.
***
Eläinten hyvinvointikeskuksen asiantuntijat Satu Raussi ja Tiina Kauppinen ovat osallistuneet eläinten hyvinvointimerkintää selvittäneen hankkeen toteutukseen Luonnonvarakeskuksessa ja toimivat Elvi-merkkiä hallinnoivan Finwelfare Oy:n hallituksessa eläinten hyvinvoinnin tieteellisinä asiantuntijoina.
Lue lisää:
Welfare Quality Network – eläinten hyvinvoinnin tieteellinen arviointiprotokolla