Maa- ja metsätalousministeriö tiedotti tänään (15.8.18) hallituksen esityksestä eläinten hyvinvointilaiksi. Olennaisimpia muutoksia lakiesityksen sisällössä olivat vaatimus jatkuvasta vedensaannista linnuille ja nisäkkäille, sekä lehmien laidunkauden vähimmäismitan pidentäminen 60:stä 90 vuorokauteen. Lisäksi koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi eläintunnistuslainsäädännössä.
Ministeri Jari Leppä esitteli tiedotustilaisuudessa eduskunnan käsittelyyn annettavan lakiehdotuksen sisällön. Lain uudistaminen on Lepän mukaan tärkeää eläinten hyvinvoinnin korkean kotimaisen tason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi edelleen.
Parsinavetat pysyvät
Parsinavetoita ei hallituksen esityksen mukaan kielletä, mutta kytkettynä pidettävien lypsylehmien ja hiehojen jaloittelukauden vähimmäispituus jatkuu 60 päivästä 90 päivään (neljän vuoden siirtymäajalla). Aiemmasta poiketen näitä jaloittelupäiviä voi pitää myös talvella, perinteisen laidunkauden ulkopuolella.
Häkit eivät häviä
Emakoiden ja ensikoiden tiineytyshäkkien pitkäaikainen käyttö kielletään olemassa olevissa sikaloissa 15 vuoden siirtymäajalla, uusissa ja peruskorjattavissa heti lain tullessa voimaan. Sikoja saa kuitenkin pitää tiineytyshäkeissä kahdeksan vuorokauden ajan, suoraan vieroituksesta siemennyksen jälkeen ryhmäkasvatukseen siirtymiseen asti. Tuottajia kannustetaan tiineytyshäkeistä luopumiseen investointituin ja hyvinvointikorvauksin
Porsimishäkkien käyttöä ei kielletä, mutta vapaaehtoista siirtymistä vapaaporsitukseen tuetaan investointiavustuksia ja hyvinvointikorvausta korottamalla. Tarkoituksena on madaltaa tuottajien kynnystä ryhtyä kokeilemaa vapaaporsitusta sikaloissa.
Vedensaanti jatkuvaksi tietyin poikkeuksin
Suurin yksittäinen muutos lain sisältöön lausuntokierroksen jälkeen on jatkuvan vedensaannin vaatimus nisäkkäille ja linnuille pysyvissä pitopaikoissa. Poikkeuksia tähän on kuitenkin useita: vastasyntyneet ja -kuoriutuneet eläimet, laajoilla luonnonmukaisilla alueilla tarhattavat luonnonvaraisiin lajeihin kuuluvat eläimet kuten porot, sekä esimerkiksi igluissa kasvatettavat vasikat, rekikoirat ja samana vuonna nahkottavat turkiseläimet eivät kuulu säädöksen piiriin. Turkiseläinten osalta jatkuva vedensaanti on järjestettävä siis ainoastaan siitoseläimille, yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Myös poikkeukselliset ja vaikeat sääolosuhteet sekä eläinlääketieteelliset syyt antavat mahdollisuuden säädöksestä poikkeamiseen.
Koirat rekisteriin, kissojen kohtalo auki
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi eläintunnistuslainsäädännössä. Kissojen osalta vastaavia säännöksiä sen sijaan harkitaan myöhemmin.
Lisäksi eläinjalostusta koskevia säädöksiä tiukennetaan, eläinten värjäys ja koirien sähköpannat kielletään, sallittujen sirkuseläinten listaa supistetaan ja eläintarhaeläinten käyttö viihteellisissä esityksissä kielletään. Eläinsuojelun valvonnasta vastaavan on jatkossakin oltava koulutukseltaan eläinlääkäri.
***
Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn alkusyksyn aikana. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021 maakuntauudistuksen yhteydessä. Lakia tarkentavien asetusten valmistelu on jo aloitettu.
Lue lisää lakiesityksen sisällöstä maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta.