Pohjoismainen eläinten hyvinvointikeskusten verkosto NordCAW järjesti marraskuussa Ruotsin Uppsalassa seminaarin viestinnästä ja vuorovaikutuksesta eläinten hyvinvointiasioissa. Seminaariin osallistui kuutisenkymmentä eläinten hyvinvoinnin asiantuntijaa, virkamiestä, eläinlääkäriä, tutkijaa ym. Pohjoismaista ja Baltian maista. Seminaaripäivän päätteeksi EU-komission eläinten hyvinvointiyksikön johtaja Andrea Gavinelli kertoi eläinten hyvinvoinnin ajankohtaisia kuulumisia komissiosta videolinkin välityksellä.
Eläinten hyvinvointiasioista viestimiseen ja kommunikointiin liittyy niin menestystarinoita kuin sudenkuoppia. Hyvinvoinnista ja sen ongelmista kommunikoidaan muun muassa eläintuottajien, virkamiesten, tutkijoiden, käytännön eläinsuojelutyötä tekevien, poliitikkojen ja kansalaisten välillä ja keskuudessa. Vuorovaikutuksen avulla voidaan edistää eläinten hyvinvointia silloin, kun viesti on kuulijakunnan kannalta kiinnostava, menee perille ja tulee ymmärretyksi. Ruotsin seminaarissa keskityttiin keskustelemaan viestinnän ja vuorovaikutuksen onnistuneista esimerkeistä ja hyviksi havaituista käytänteistä eri maissa.
Kivulta suojelemisen lisäksi tarvitaan hyvinvoinnin edistämistä
Färsaarilla toimiva eläinlääkäri Oddjo Stovugard kertoi lampaiden kasvatuksesta Färsaarten oloissa. Saaret kuuluvat Tanskalle, mutta eivät ole osa EU:a, minkä vuoksi niillä on oma lainsäädäntönsä. Färsaarille on parhaillaan suunnitteilla eläinsuojelulaki. Stovugardin mielestä sen lisäksi, että eläimiä suojellaan kivulta ja kärsimykseltä tarvittaisiin myös eläinten hyvinvointilaki, joka takaisi eläimille mahdollisimman hyvän elämän.
Kalastus ja valaanpyynti tuovat saarelaisille elannon, mutta saarilla on paljon lampaita, joita pidetään lähinnä kotitarpeiksi. Lampaat laiduntavat jyrkkärantaisilla saarilla, joille ne on hinattava köyden avulla. Färsaarten viranomaiset olivat teettäneet mainion videoanimaation helpoista parannuksista, jotka edistävät lampaiden hyvinvointia hinauksen yhteydessä – katso video täältä.
Kestävällä ruoantuotannolla hyvinvointia eläimille ja ihmisille
Ruotsalaisen kuluttajajärjestön edustaja Gunnela Ståhle kertoi kuluttajien vaikutusmahdollisuuksista eläinten hyvinvointiin. Ruotsissakin tuottajilla on vaikeat ajat, ruokaskandaaleja ilmenee ympäri maailman, antibioottiresistenssi kasvaa uhkaavasti ja kestävän kehityksen vaatimukset haastavat perinteistä maataloustuotantoa. Kuluttajabarometrin mukaan Ruotsissa kuitenkin uskotaan vahvasti, että kuluttajien ostokäyttäytymisellä on vaikutusta eläinten hyvinvointiin. Kansalaisten tietoisuuden kasvaessa myös tuottajien paine noudattaa eläinsuojelulakia kasvaa. Hyvinvointimerkintöjen suhteen tilanne on sama kuin Suomessa: lakiin ja sen noudattamiseen luotetaan, eikä siksi kaivata vapaaehtoisia, erillisiä hyvinvointimerkintöjä. Ruotsissa ajatellaan, että tiukka lainsäädäntö on kilpailuetu omalle tuotannolle, ja että kestävä maatalous tuo hyvinvointia ja terveyttä sekä eläimille että ihmisille.
Työpajojen aiheina koe-eläimet, sikadirektiivi ja eläinten teurastus
Päivän päätteeksi työpajojen puheenjohtajat summasivat työryhmien keskustelut lyhyesti. Tanskan 3R-keskuksen johtaja Tom Bengtsen totesi, että Tanskassa koe-eläinasioista kommunikointi on helppoa ja avointa toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, joissa osapuolet ovat kaukana toisistaan. Avointa keskustelua ja tietoa koe-elainten käytöstä tarvotaan, jotta keskustelu perustuisi faktoihin. Koe-eläimiä käyttävien tutkijoiden ei kannata Bengtsenin mukaan linnoittautua lukittujen ovien taakse, vaan kertoa avoimesti tekemisistään, jotta kansalaiset saavat itse luoda omat mielikuvansa aiheesta.
Satu Raussi esitteli työpajan, jossa oli käsitelty ns. sikadirektiiviin (direktiivi sikojen suojelusta) liittyvää viestintää ja kuluttajien vaikutusta. Direktiivistä kommunikoinnin suurimpia ongelmia ovat olleet sikojen hännäntypistys, jota ei edelleenkään ole saatu Euroopassa lopetettua, sekä sikojen ryhmäkasvatus ja tilan puute. Jos sikoja halutaan kasvattaa häntineen, ne tarvitsevat enemmän tilaa, jotteivat stressaantuneina pure toistensa häntiä. Työpajassa Terhi Jääskeläinen esitteli menestykseksi nousseen Sikayrittäjien koulutuskiertueen, jossa sikojen terveyttä ja hyvinvointia käsiteltiin suomalaistuottajien kanssa useista näkökulmista.
Lopetusta ja teurastusta käsitelleen työpajan vetäjät Lotta Berg ja Cecilie Mejdell summasivat teurastuksen ongelmakohtia ja niistä kommunikointia. Teurastukseen liittyy aina ristiriita eläimen hyvinvoinnin suhteen. Lainsäädäntökään ei voi kattaa kaikkea mahdollista lopetukseen liittyvää, vaan lopetus on EU-tasolla aina kompromissitilanne. Lain noudattaminen itsessään on jo suuri parannus teuraseläinten hyvinvointiin, mutta siihen on EU-tasolla vielä matkaa. Kansalaiset ovat kyllä huolissaan eläinten hyvinvoinnista yleensä, mutta harvalla on käsitystä siitä, miten tuotantoeläimen elämä päättyy ja miten teurastuksenkin voi tehdä hyvin tai huonosti.