Eläinten hyvinvoinnin vertailu eri maiden välillä on suosittua, mutta vaikeaa: miten maita voi verrata, jos perussäädökset ovat kaikille EU-maille samat, mutta niiden noudattamisen valvonnassa tiedetään olevan vaihtelua? Eläinten hyvinvoinnissa on myös kansallisia säädöksiä, jotka eroavat jonkin verran toisistaan. Otimme vertailun pohjaksi nämä kansalliset hyvinvointisäädökset ja vertailukohteeksi tietysti rakkaan naapurimme Ruotsin.
Onko WWF:n lihaoppaassa totuuden siemen?
Ruotsalaiset ovat olleet vuodesta 1988 asti ylpeitä omasta eläinsuojelulaistaan, jota pidetään yhtenä maailman tiukimmista. Onko Ruotsi eläinten onnela lakisääteisten vähimmäisvaatimusten suhteen, ja miten Suomen säädökset pärjäävät Ruotsin vastaaville? Vertailu nousi keskusteluun, kun Ruotsin WWF päivitti lihaopastaan. Suomalaiselle eläintuotteelle ei Ruotsin oppaassa näytetä vihreää valoa pitkälti Ruotsia huonompien eläinten hyvinvointisäädöstemme vuoksi, ja Suomen WWF:n lihaoppaassa taas eläinten hyvinvointia ei ole toistaiseksi huomioitu. Oman Eläin ruokana –oppaamme avulla sen sijaan voi perehtyä Suomen säädöksiin ja eläinten oloihin.
Hyvinvoinnin vertailu maiden välillä vaikeaa
Ainoita selkeitä keinoja verrata eri maiden eläinten hyvinvoinnin tasoa on selvittää, mitä kyseisten maiden vähimmäisvaatimuksissa eläinten pidosta ja hoidosta sanotaan. Toisaalta säädökset eivät kerro koko eläinten hyvinvoinnin todellisuutta, eläimen kokemusta omasta psyykkisestä ja fyysisestä tilastaan. Säädösten toteutumista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa, mutta tarkastusten tulosten vertailu maiden välillä ei ole kaikilta osin mahdollista. Vertailukelvottomuus EU-maiden eläinsuojelutarkastusten tuloksista on hämmentävää, sillä EU:lla on yhteisiä eläinten hyvinvointisäädöksiä, joiden noudattamisen tarkastuksistakin on olemassa säännöt.
Ruotsin eläinsuojelulaissa kunnioitetaan eläintä
Ruotsin eläinsuojelulain pitkään jatkunut uudistus saatiin maaliin tänä vuonna. Uudessa laissa on maininta eläimen kunnioittamisesta. Kunnioittamista on perusteltu muun muassa eläimen itseisarvolla, mutta itseisarvoa ei kuitenkaan mainita itse lakitekstissä. Eläimen kunnioittamista ei mainita Suomen voimassa olevassa laissa vuodelta 1996, mutta kunnioittamisesta on kaavailtu mainita uuteen eläinten hyvinvointilakiin, jonka toivotaan etenevän maaliin tämän hallituksen aikana. Tämänhetkinen tilanne siis Ruotsille 1-0.
Kettujen tarhaus ei Ruotsissa kannata, koska ketun on saatava kaivaa
Ruotsissa turkistarhausta ei ole kielletty, mutta käytännössä kettujen turkistarhaus tehtiin kannattamattomaksi vuoden 1989 säädöksellä, jonka mukaan kettujen on saatava kaivaa. Ruotsissa kettuja ei siis voi tarhata pelkästään verkkopohjaisessa häkissä, mikä on Suomessa mahdollista. Ketun ja supikoiran verkkohäkin vähimmäiskokovaatimus on Suomessa 0,8 m2. Minkkejä Ruotsissa kylläkin vähäisessä määrin tarhataan ja vertailu Suomen kanssa on mahdollista. Tilanne Ruotsille 2-0.
Ruotsissa on lehmille laidunnuspakko
Ruotsin säädösten mukaan kaikkien lypsylehmien ja hiehojen pitää päästä laitumelle kesäaikana. Vaatimus koskee siis myös kytkemättömiä pihattonavetan lehmiä. Suomessa vähimmäisvaatimus ulkoilusta kesäaikana koskee vain parsinavetan kytkettyjä lehmiä ja varsinaiselle laitumelle lehmiä ei ole välttämätöntä päästää, mutta ulos jaloittelemaan kyllä. Tämän pelin Ruotsi voittaa 3-0, sillä laidunnus edistää selkeästi nautojen hyvinvointia.
Porsimisen vertailu selkeä: Ruotsissa ei saa käyttää häkkiä
Ruotsissa ja Suomessa siat saavat pitää häntänsä. Tästä EU-säädöksen noudattamisesta ollaan syystä ylpeitä niin Suomessa kuin Ruotsissa. Ruotsalaiset voivat olla emakkojen hyvinvoinnin edistämisessä ylpeitä myös siitä, että emakoiden porsiminen liikkumisen ja porsaspesän rakentamisen estävässä häkissä on kielletty, kun Suomessa häkkiporsiminen on vallitseva tapa. Peli Ruotsille jo 4-0.
Tappio luvassa Suomelle?
Ruotsin eläinten hyvinvointisäädökset ovat Suomea tiukempia. Ruotsalaisten mielestä eläimille vaadittavat väljät kasvatustilat ja tiukat hyvinvointivaatimukset ovat yksi syy siihen, että Ruotsissa antibioottien käyttö eläimille on Euroopan vähäisintä; piste siitäkin Ruotsille, tilanne 5-0.
Erityisesti Ruotsin säädöksissä näkyvät tiukemmat vaatimukset eläinten lajinmukaisen käyttäytymisen mahdollistamisessa: kettujen pitää saada kaivaa, lehmien pitää päästä laiduntamaan ja emakon on saatava rakentaa porsimispesä. Edellä mainituista käyttäytymistarpeista on meilläkin keskusteltu eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä, mutta uuden lain luonnoksessa näistä ei ole ollut aikomusta säätää.
Koska Suomen eläinten hyvinvointilain uudistus on edelleen työn alla, lopullista voittajaa ei tässä maaottelussa vielä julisteta. Suomella on vielä mahdollisuus petrata tulosta enemmän eläinten hyvinvoinnin huomioivaan suuntaan, jos tahtoa löytyy. Tällä hetkellä kuitenkin näyttää vahvasti siltä, että ykköspaikan tulee viemään Ruotsi.
Lue lisää eläinten hyvinvoinnin säädöksistä ja eläinten elämästä ruoantuotannossa:
Eläin ruokana -opas: kananmunat
Eläin ruokana -opas: jauheliha
Ruotsin uudistettuun eläinsuojelulakiin voit tutustua täällä