Tietoa eläinten hyvinvoinnista kertyy koko ajan lisää, ja hyvinvoinnin tilan kehittymistä seurataan monin eri mittarein. Kattavaa kokonaiskuvaa suomalaisten eläinten hyvinvoinnista on kuitenkin vaikeaa muodostaa mittarien ja saatavilla olevien tietojen hajanaisuuden vuoksi. Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportin uusimpaan osaan olemme koonneet julkisesti saatavilla olevia tietoja ja ehdotuksia mittareista, joiden avulla eläinten hyvinvoinnin tilaa ja kehitystä Suomessa voidaan seurata.
Tietoa on, mutta hyvinvoinnin kokonaiskuvaan jää puutteita
Tieto eläinten hyvinvoinnista on pirstaleista ja sitä löytyy useista lähteistä. Riippumatonta viranomaistietoa tuottavat aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Ruokavirasto sekä maa- ja metsätalousministeriö. Muita tiedontuottajia ovat teollisuus (kuten teurastamot ja meijerit), teollisuuden ylläpitämät yhdistykset (kuten Eläinten Terveys ETT ry.), neuvontajärjestöt (kuten ProAgria), osuuskunnat (kuten Faba), kauppa sekä järjestöt (kuten Suomen Kennelliitto ja SEY Suomen eläinsuojelu).
Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportissa esitetyt tiedot ovat peräisin eri tiedontuottajilta, mutta mikään tiedonmuru yksin ei kerro eläinten hyvinvoinnin kokonaistilanteesta. Riippumatonta julkista ja avointa tietoa tuottavat viranomaiset. Muilla tiedontuottajilla ei ole velvoitteita tarjota tietojaan avoimesti saataville.
Eläinten hyvinvoinnin trendit -osa kokoaa saatavilla olevia tietoja ja ehdotuksia mittareista, joiden avulla eläinten hyvinvoinnin tilaa ja kehitystä Suomessa voidaan seurata. Osa ehdotetuista mittareista on jo käytössä, mutta niillä kerättävä tieto ei ole julkista. Osa taas on täysin uusia ehdotuksia kattavan kokonaiskuvan luomiseksi ja hyvinvointitiedon jatkuvaksi päivittämiseksi.
Elinolosuhteet, luontokato, mikrobilääkkeet ja zoonoosit kertovat eläinten hyvinvoinnin tilasta
Raportissa käsittelemme mahdollisia eläinten hyvinvoinnin mittareita jokaisella raportin osa-alueella erikseen. Mukana ovat niin lemmikit, tuotantoeläimet, koe-eläimet kuin luonnonvaraiset eläimet, eläinten hyvinvoinnin sääntely, valvonta ja sanktiot, hyvinvoinnin tutkimus, koulutus ja opetus, eläinten hyvinvointiin liittyvä politiikka ja talous sekä koko ekosysteemiämme koskettavat visaiset ongelmat.
Esimerkiksi luonnonvaraisten eläinten elinolosuhteiden kehittymistä voidaan pitää yhtenä eläinten hyvinvoinnin välillisenä mittarina, jota voidaan arvioida Suomen ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden toteutumisen kautta. Mittarina voidaan pitää myös sitä, kuinka hyvin Suomi pysyy luontokadon hillinnän tavoitteissa.
Esimerkkinä eläinten terveydentilasta ja lääkinnästä hyvinvoinnin mittareina voidaan pitää eläimille annettavien mikrobilääkkeiden määriä. EU tilastoi niitä entistä tarkemmin ja mittaria seurataan tarkasti jäsenmaissa, mutta lääkkeiden käyttömäärät eivät suoraan kerro eläinten hyvinvoinnista. Yleistyvät zoonoosit eli eläimestä ihmiseen tai toisin päin tarttuvat taudit taas toimivat epäsuorasti myös eläinten hyvinvoinnista kertovina mittareina: mitä enemmän zoonooseja ilmenee, sitä enemmän myös eläimet niistä kärsivät.
Politiikkatoimet vaikuttavat eläinten hyvinvointiin merkittävästi
Valtakunnanpolitiikassa hallitusohjelmat vaihtuvat ja muuttuvat hallitusten myötä, ja eläinten hyvinvoinnin rooli hallitusohjelmissa vaihtelee kulloisenkin poliittisen tavoitetilan mukaan. Vaikka hallitusohjelmat ovat luonteeltaan erilaisia, voidaan niiden kirjauksia eläinten hyvinvoinnista seurata yhtenä eläinten hyvinvoinnin yhteiskunnallisen kehityksen mittarina.
Myös sellaisten kansallisten strategioiden ja tavoitteenasettelujen määrää, joissa eläinten hyvinvointi on huomioitu (tai ei ole huomioitu), voidaan seurata mittarina eläinten hyvinvoinnin merkityksestä yhteiskunnassa. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) rahoituksen suuntaaminen ja menneen rahoituskauden eläinten hyvinvointivaikutusten arviointia taas voidaan seurata hyvinvoinnin mittarina erityisesti eläinten hyvinvointikorvausten osalta. Hyvinvointikorvaukseen vuosittain käytettävä määräraha ja eläinten hyvinvointiin erityisesti suunnattavat investointituet ovat toimivia edistymisen mittareita omilla kohdealueillaan. Näiden tukien hyvinvointia edistävää vaikutusta tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti.
Eläinten hyvinvointia koskevan EU-lainsäädäntöuudistuksen etenemisestä on kuultu huonoja uutisia: uudistus ei näillä näkymin ole komission kiireisimpien, kauden aikana loppuun saatettavien hankkeiden listalla. Lainsäädännön uudistamispyrkimyksiä onkin seurattava tarkasti ja ennakoitava eurooppalaista kehitystä eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi: toteutuuko esimerkiksi EU:n yhteinen eläinten hyvinvointimerkki tai EU:n kattava eläinten häkkikasvatuksen kielto, ja mitä tapahtuu turkistarhaukselle Euroopan unionissa. Tarkasteltavia mittareita ja vaikuttamisen paikkoja eläinten hyvinvoinnin eteen riittää siis jatkossakin.
Tutustu raportin trendiosaan kokonaisuudessaan täällä.
Lue lisää:
Eläinten hyvinvointi Suomessa III -raportti kokonaisuudessaan
Planetaarinen hyvinvointi kuuluu kaikille tunteville olennoille
Kuinka monta eläintä ruokalautasesi kautta kulkee vuosittain?