Eläinten hyvän kohtelun edistäminen vaatii sitkeää tiedotusta ja kouluttautumista

Eläinten hyvä kohtelu on yhä tärkeämpi arvo yhteiskunnassa, eikä huonoa eläintenpitoa katsota hyvällä. Eläinten kohtelu ja käsittely on parantunut tiedon ja ymmärryksen lisääntymisen myötä, mutta kehitettävääkin riittää edelleen muun muassa koulutusmenetelmissä ja eläinten olosuhteiden huomioinnissa. Tutkitun tiedon jakaminen ja eläintenomistajien neuvonta ja koulutus ovat avainasemassa, kun eläinten hyvää kohtelua pyritään edistämään, totesivat eläinten hoidon, käyttäytymisen ja koulutuksen asiantuntijat pyöreän pöydän keskustelussa.

Eläimen saama kohtelu vaikuttaa sen kokemukseen omasta hyvinvoinnistaan

Eläinsuojeluasiamies ja Eläinten hyvinvointikeskus järjestivät joulukuussa pyöreän pöydän keskustelun eläinten kohtelusta ja käsittelystä. Keskusteluun oli kutsuttu eläinalan asiantuntijoita viranomaisista, järjestöistä ja yhdistyksistä, tutkimuksesta, eläinalan opetuksesta ja koulutuksesta sekä eläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnista keskustelemaan kohtelun ja käsittelyn merkityksestä eläinten hyvinvoinnille. Tavoitteena oli luoda yhteyttä toimijoiden välille tuomalla rakentavasti esiin erilaisia näkökulmia, ratkaisuja ja hyviä käytäntöjä eläinten kohtelun ja käsittelyn haasteisiin. Keskustelun alustajina toimivat eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala, eläinlääkärit Tuulia Appleby ja Iris Kaimio sekä eläintenhoidon kouluttaja Päivi Ylikorpi.

”Yhteiskunnallinen keskustelu eläinten kohtelusta ja käsittelystä on vilkastunut, mikä heijastuu myös parhaillaan uudistettavaan eläinten hyvinvoinnin lainsäädäntöön: lakiluonnoksessa lain tarkoitukseen on sisällytetty eläinten kunnioituksen ja hyvän kohtelun lisääminen.”

– eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala

Oppiminen auttaa eläintä sopeutumaan

Eläinten oppimiseen perehtyneen Tuulia Applebyn mukaan oppimisen lainalaisuudet pätevät kaikkiin eläimiin, mutta niitä täytyy soveltaa jokaiselle lajille ja yksilölle sopivaksi. Eläimen näkökulmasta oppiminen merkitsee, että eläin tavoittelee jotain itselleen miellyttävää, tai pyrkii välttämään jotakin, minkä kokee epämiellyttäväksi. Eläimet oppivat aina – eivät vain silloin, kun niitä opetetaan. Vain pieni osa oppimista on järjestelmällistä ja perustuu tietoiseen opettamiseen.

Pelkoreaktiolla on merkitystä eläinten oppimisessa ja käsittelyssä. Eläin voi reagoida pelkoon eri tavoin: suurin osa eläimistä pyrkii ensisijaisesti pakenemaan, ja jos se ei onnistu, eläimen täytyy puolustautua. Osa eläimistä jähmettyy, osa käyttää tyynnyttelyeleitä. Pelon merkkien tunnistaminen ajoissa auttaa ymmärtämään eläimen käyttäytymistä ja toimimaan eläintä rauhoittavalla, oppimista edistävällä tavalla.

Lue myös: Ilon kautta oppiva koira voi hyvin

Hevosten koulutusmenetelmissä parannettavaa, koirapuolen tilanne valoisampi

Hevosen käyttäytymisen ymmärtämiseksi on olennaista huomioida, että hevonen sosiaalinen, laiduntava saaliseläin, Appleby muistutti. Hevosten mahdollisuudet toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan ovat usein rajalliset, mikä vaikuttaa hevosten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Hevoset eivät aina pääse laiduntamaan, liikkumaan ja olemaan sosiaalisessa kontaktissa niin usein kuin niiden luontaiseen käyttäytymiseen kuuluisi. Applebyn mukaan hevosten koulutus perustuu edelleen suurelta osin negatiiviseen vahvistamiseen tai jopa positiiviseen rankaisuun, mutta viime vuosina muutosta parempaan on ollut havaittavissa.

”Koiran sosiaalistaminen ehkäisee käyttäytymis-ongelmien syntyä. Siihen jokainen koiranomistaja voi itse vaikuttaa.” – eläinlääkäri Tuulia Appleby

Koira on pitkän kesyyntymishistoriansa ansiosta sopeutunut hyvin elämään ihmisen kanssa. Koirien koulutuksessa positiivinen vahvistaminen ja miellyttävät koulutustilanteet ovat valtavirtaistuneet enemmän kuin muilla eläinaloilla, mutta siitä huolimatta koirilla esiintyy terveys- ja käytösongelmia, joista suurin osa liittyy jonkinasteiseen pelkoon. Taustalla voivat vaikuttaa koiran perimä, omistajan kokemattomuus tai suoranainen tiedon puute, tai väärin valittu koulutusmenetelmä. Koirien sosiaalistaminen on keskeinen tekijä ongelmien ennaltaehkäisyssä, ja siihen jokainen koiranomistaja voi itse vaikuttaa, Appleby muistutti.

Lue myös: Koirien aggressiivisuus juontaa juurensa perimästä, mutta olosuhteilla ja omistajan koirakokemuksella on merkitystä

Nauta on nopea oppija

Nauta oppii jopa koiraa nopeammin, kertoi nautojen käyttäytymisen asiantuntija Iris Kaimio. Nauta muistaa oppimansa asiat pitkään, jopa useita vuosia, joten opettaminen kannattaa. Nautaryhmästä riippuen käyttäytymisen ongelmakohdat vaihtelevat: lypsylehmät ja lihanaudat voivat aiheuttaa vaaratilanteita levottomalla tai arvaamattomalla käyttäytymisellä käsittelytilanteissa, kun taas vasikoiden käyttäytymisongelmat liittyvät lähinnä väärin suuntautuneeseen imemiskäyttäytymiseen. Eläinten siirrot voivat aiheuttaa vaaratilanteita sekä eläimille että ihmisille. Nautoja joudutaan jonkin verran myös lopettamaan ongelmakäyttäytymisen vuoksi.

”Naudan opettaminen kannattaa: nauta oppii nopeammin kuin koira ja muistaa oppimansa pitkään.” – eläinlääkäri Iris Kaimio

Nautojen oppimiskykyä voi Kaimion mukaan hyödyntää monin tavoin ongelmien ehkäisemiseksi. Naudan voi esimerkiksi opettaa pysymään paikoillaan käsittelytilanteissa, totuttaa lypsyyn ja hoitotoimenpiteisiin, ja opettaa tulemaan kutsusta lypsylle tai liikkumaan haluttuun suuntaan. Hoitajien yhdenmukaiset toimintatavat edistävät eläimen hyvinvointia lisäämällä ennakoitavuutta eläimen näkökulmasta.

Kissan kokonaisvaltainen hyvinvointi huomioitava osana koulutusta

Elinolosuhteilla on keskeinen vaikutus kissan hyvinvointiin ja käyttäytymiseen, kertoi kissa-asiantuntija Päivi Ylikorpi. Monet kissat viettävät vain hyvin pienen osan ajastaan suorassa vuorovaikutuksessa omistajansa kanssa. Kissojen käyttäytymisen ongelmissa ympäristö on keskeisessä roolissa, ja suurin osa ongelmista liittyykin puutteisiin pito-olosuhteissa. Kissan käyttäytymistä ei voida muuttaa vain kouluttamisen keinoin käymättä läpi sen hyvinvointia kokonaisuudessaan.

Ylikorven kokemuksen mukaan kissojen käyttäytymistä ja viestintää ei useinkaan ymmärretä. Jos kissan käyttäytymistä vertaa koiraan, voi tulla tehneeksi virhetulkinnan. Passivoituminen on tyypillistä kissoille, jotka eivät pääse toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan, mutta passiivisuus saatetaan tulkita laiskuudeksi tai mukavuudenhaluksi. Kissoja saatetaan myös rangaista normaalista käyttäytymisestä, kuten kynsimisestä tai merkkailusta.

Kissan pitäminen sisällä on kissalle itselleen turvallisempaa kuin vapaa ulkoilu, mutta kissan käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseksi on silloin nähtävä erityistä vaivaa. Kissan käyttäytymiseen voi vaikuttaa elinolosuhteiden kautta: esimerkiksi virikkeellinen ruokinta ja kiipeilymahdollisuuksien tai käymälöiden lisääminen parantavat kissojen elinympäristön laatua. Kissoja voi myös kouluttaa, ja kissa oppii siinä missä muutkin eläinlajit. Kouluttamisessa keskeistä on auttaa kissaa sopeutumaan haasteisiin, joita se kohtaa ihmisen kanssa. Kissaa stressaavat ja pelottavat tekijät käsittelytilanteessa ja ympäristössä on tärkeää minimoida.

”Myös kissaa voi ja kannattaa kouluttaa. Turvallisuuden tunne on tärkeä kissan oppimisen edellytys.” – eläintenhoidon kouluttaja Päivi Ylikorpi

Ylikorven mukaan ongelmia kissanpidossa aiheuttaa se, että kissanpentujen sosiaalistamisesta ei huolehdita riittävällä tasolla. Sen vuoksi esimerkiksi vieraan ihmisen käsiteltäväksi joutuminen voi aiheuttaa kissalle huomattavaa stressiä. Kissanpennun sosiaalistamiseen tarvitaan säännöllisiä positiivisia kokemuksia useiden eri ihmisten kanssa.

Pyöreän pöydän keskustelijat pohtivat keinoja edistää eläinten hyvää kohtelua

Tärkein keino edistää eläinten hyvää kohtelua ja käsittelyä on tiedon jakaminen, todettiin pyöreän pöydän keskustelussa. Tutkittu tieto eläinten oppimisisesta ja tunteista on lisääntynyt valtavasti, ja sitä voidaan jakaa perinteisen valistuksen lisäksi koulutuksen ja neuvonnan avulla. Keskeinen kysymys kuitenkin on, miten tieto saadaan jalkautumaan nykyistä nopeammin ja tehokkaammin eläintenomistajien ja eläinten parissa toimivien arkeen.

Myös eläinten koulutus on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana hyvinvointitutkimuksen edistymisen ja koulutusmenetelmien kehittymisen myötä, keskustelussa todettiin. Asiantuntemus on lisääntynyt ja eläintenomistajien tietopohja on kasvanut. Toisaalta on paljon myös ihmisiä, joilta puuttuu ajantasaista tietoa eläinten käyttäytymisestä ja kouluttamisesta, eivätkä he löydä luotettavan, tutkimukseen pohjautuvan tiedon äärelle. Osa eläintenomistajista on jopa vieraantunut eläinten lajityypillisistä tarpeista, jolloin eläimiä voidaan pyrkiä sovittamaan omistajan lähtökohtiin sopivaksi.

Tietoa tarjolle eläintenomistajille ja -kasvattajille

Eläinten kohteluun, käsittelyyn, oppimiseen ja koulutukseen liittyvää koulutusta tulisi olla tavallisille eläintenomistajille helposti ja ilmaiseksi saatavilla. Neuvontaa ja koulutusta on myös tärkeää tarjota hyvissä ajoin ja ennaltaehkäisevästi, jo eläimen hankintaa tai pitopaikkaa suunniteltaessa.

Seura- ja harrastuseläinjärjestöillä on tärkeä rooli tiedon jalkauttamisessa muun kasvattajille ja eläintenomistajille suunnatun koulutuksen kautta. Kasvattajat ovat merkittävässä roolissa jakaessaan tietoa uusille eläintenomistajille, joten on tärkeää, että heillä on käytettävissään ajantasaiseen tutkimukseen perustuvat tiedot eläinten kohtelusta, käsittelystä ja koulutuksesta. Järjestötoiminnan ulkopuolella olevien eläintenomistajien tavoittamisessa taas voisi auttaa entistä tiiviimpi yhteistyö esimerkiksi eläinsuojelutahojen ja lajijärjestöjen kanssa.

Eläinten hyvä kohtelu tarvitsee tuekseen eläintenkouluttajien asiantuntemusta

Ammattimaisia eläintenkouluttajia olisi hyvä hyödyntää asiantuntijoina aiempaa enemmän. Eläintenkouluttajilla on tietoa eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja lajinmukaisista tarpeista, jotka on tärkeää tuntea esimerkiksi käyttäytymisongelmia ratkottaessa.

Eläinlääkäreiden koulutukseen on kuluvasta vuodesta alkaen lisätty opetusta stressivapaista eläinten käsittelytavoista. Maatalousalan perustutkinnossa eläintenhoitajan opinnoissa hyvinvointi on sisäänrakennettu tutkinnon perusteisiin. Eläintenhoitajien koulutukseen sisältyvät työpaikoilla tehtävät näyttötilanteet taas ovat hyvä tilaisuus tuoda uutta tietoa työelämän puolelle.

Tiettyjen eläinryhmien, kuten sikojen, oppimisesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta, jota on myös koeponnistettava tuotanto-oloissa. Tilakoon kasvaessa ja ulkopuolisen työvoiman yleistyessä tilallisten haasteena on opettaa vaihtuvat työntekijät käsittelemään eläimiä hyvin ja sujuvasti. Yhtenä keinona tähän ehdotettiin mentorointimallia, jossa taitavat eläintenkäsittelijät toimisivat mentorina muille työntekijöille.

***

Eläinten hyvän kohtelun edistämiseksi tarvitaan hyvien toimintatapojen kokoamista ja levittämistä sekä viestinnän ja koulutuksen lisäämistä, ja tässä kaikilla toimijoilla ja niiden välisellä yhteistyöllä on keskeinen merkitys, totesi eläinsuojeluasiamies keskustelun päätteeksi. ”Pyöreän pöydän keskustelussa nousi esiin tiedon jakamisen keskeisyys eläinten hyvän kohtelun edistämisessä. Olisi tärkeää, että tiedotus- ja koulutusmateriaaleja eläinten käyttäytymisestä, oppimisesta, kouluttamisesta ja hyvinvoinnista tuotettaisiin enemmän julkisin varoin”, eläinsuojeluasiamies Saara Kupsala päätti keskustelun.

Lue lisää:

Eläinsuojeluasiamiehen muistio keskustelusta

Keskustelun diaesitykset eläinsuojeluasiamiehen verkkosivuilla

Eläinten hyvän kohtelun merkitys korostuu uudessa laissa

Eläinten hyvinvointilain luonnos lupaa periaatteessa hyvää, mutta sallii poikkeuksia