Eläinsuojelulain uudistustyön ohjausryhmä kokoontui pitkän tauon jälkeen lokakuussa. Keskusteluissa olivat niin kutsuttu positiivilista eli mitä eläimiä voisi ihmisen hoidossa pitää, veden saannin turvaaminen nisäkkäille ja linnuille, erilaiset eläimen käyttäytymisen hallintaan tarkoitetut välineet, sekä eläinten kaupan ja luovutuksen uudet säädökset. Eläinsuojelulain uudistuksen luonnosversion arvellaan olevan valmis aikaisintaan ensi vuoden alkupuolella, jolloin luonnos tullee vapaasti lausunnoille. Hallituksen esitys uudeksi laiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2017.
Mitä eläinlajeja saa pitää – positiivilistalle varovaista peukkua
Tavanomaista eksoottisempien eläinlajien pitoa haluttaan rajoittaa, sillä tällaisten eläinten pitoon liittyy riskejä eläinten hyvinvoinnille. Riskejä ovat esimerkiksi eläinten olosuhteiden järjestäminen niiden vaatimuksia vastaaviksi ja eläinlääkäripalveluiden järjestäminen erikoisimmille lajeille. Vieraslajiasetus, luonnonsuojelun säädökset ja kansainväliset sopimukset rajoittavat osaltaan luonnonvaraisten lajien pitoa ihmisen hoidossa. Eläintenpidossa sallittujen eläinlajien listan on toivottu kattavan paitsi seura- ja harrastuseläimet, myös muu eläinten käyttö kuten tuotanto- ja sirkuseläimet. Sallittujen eläinten positiivilistan toivotaan myös helpottavan eläinten hyvinvointia valvovien viranomaisten työtä.
Ohjausryhmä suhtautui positiivilistaan pääasiassa myönteisesti. Tuotantoeläinten osalta esitettiin kuitenkin, ettei elinkeinovapautta saa liiaksi rajoittaa. Positiivilistan käyttöönotto edellyttää menetelmää, jonka avulla sallittujen eläinlajien listalle voi hakea uutta lajia. Uuden lajin hyväksyminen vaatisi selvityksen muun muassa siitä, miten lajin eläinten hyvinvointi ihmisen hoidossa turvataan ja aiheuttaako laji vaaraa ihmisen tai muiden eläinlajien terveydelle. Positiivilistan ei tarvitsisi heti kattaa koko eläinkuntaa. Esimerkiksi Alankomaissa säädöksissä ei ole vielä lueteltu eläintenpidossa sallittuja matelijalajeja; matelijalista on siellä kuitenkin suunnitteilla.
Nisäkkäille ja linnuille jatkuvasti vettä saataville
Nisäkkäillä ja linnuilla tulisi niiden pysyvässä pitopaikassa uuden lain mukaan olla jatkuvasti vettä saatavilla. Vettä ei kuitenkaan edellytettäisi vastasyntyneelle ja vastakuoriutuneelle eläimelle tai tilanteissa, joissa eläinlääkinnällisistä syistä vettä ei tulisi antaa. Myös porot vapaana luonnonlaitumilla olisivat vaatimuksen ulkopuolella. Ohjausryhmä pohti, olisiko lainsäädännössä selkeyden vuoksi mainitava, että veden tulee olla sulaa. Käytännön eläintenpidossa jatkuvan sulan veden varmistamisen ongelmia nähtiin jossain määrin ulkona igluissa pidettävien vasikoiden, rekikoirien ja joidenkin kettuja pitävien turkistarhojen osalta etenkin kovien pakkasten aikaan. Turkiselinkeino haluaakin siirtymäsäännöksen jatkuvan vedensaannin vaatimukseen.
Ei sähkö- ja piikkipannoille
Uudessa laissa on tarkoitus kieltää eläimelle sähköiskun antavien kaulapantojen käyttö sekä sellaisten pantojen käyttö, joissa pannan sisäpuolella on metallisia ulokkeita. Tällaisia koiran hyvinvointia heikentäviä laitteita käytetään eläimen käyttäytymisen hallintaan. Käyttökiellon lisäksi näiden laitteiden ja välineiden valmistus, maahantuonti, hallussapito, myynti ja luovutus olisi myös kiellettyä. Ohjausryhmä oli yksimielinen rajoitusten kirjaamisesta lakiin.
Vastuu eläimen hyvinvoinnista aikuiselle ja ohjeet eläimen hoitoon uudelle omistajalle
Ohjausryhmä suhtautui myönteisesti pykäläehdotukseen, jonka mukaan eläimen kaupan tai luovutuksen yhteydessä vastaanottajan olisi saatava tarvittavat tiedot eläimen hyvinvoinnin kannalta oleellisista asioista, kuten eläimen hoidosta ja pitopaikasta. Vasta-argumentteja ei herättänyt myöskään kielto luovuttaa eläin palkintona arpajaisissa tai kilpailuissa. Kielto myydä eläinkaupassa kissoja, koiria, frettejä tai isoja papukaijoja sai myös kannatusta. Näitä lemmikkejä ei meillä käytännössä nytkään myydä eläinkaupoissa.
Lapsi eläimen ostajana, omistajana ja eläimen hyvinvoinnista vastuun kantajana ei sovi yhteen eläimen itseisarvon kunnioittamisen kanssa. Eettisen eläinkaupan sertifikaatti edellyttää, että eläintä ei myydä alle 16-vuotiaalle. Ohjusryhmässä keskusteltiin melko yksimieliseen sävyyn siitä, että eläimen luovuttaminen ilman huoltajan suostumusta, käytännössä ostaminen ja omistaminen, kiellettäisiin alle 16-vuotiaalta.
Lue lisää eläinsuojelulain uudistuksesta maa- ja metsätalousministeriön sivuilta.