Eläinsuojeluasiamiehen määräaikainen virka päättyy vuodenvaihteessa, eikä viralle ole luvassa jatkoa. Hallitus päätti, ettei virkaa jatketa kustannussyistä, vaan rahoitusta ohjataan sen sijaan esimerkiksi lintuinfluenssan hoitoon. Eläinasiavaltuutetun työlle on kuitenkin edelleen tarvetta, etenkin nykyisessä, vaikeassa taloustilanteessa, jossa eläinten hyvinvoinnin riskit kasvavat.
Riippumaton eläinten äänen esiin tuoja edelleen tarpeen
Eläinsuojeluasiamiehen tehtävänä on ollut toimia eläinten hyvinvoinnin puolesta, pitää eläinten asioita esillä yleisessä keskustelussa ja vaikuttaa eläinten hyvinvointia koskevaan päätöksentekoon. Eläinsuojeluasiamiehen määräaikaiset virat on perustettu hallitusohjelmakirjausten perusteella vuosille 2013-2015 sekä 2020-2023. Nyt virka on päätetty lakkauttaa määräajan päätteeksi, vaikka virkaa ovat pitäneet tärkeinä sekä ympäristö– että maa- ja metsätalousvaliokunnat, ja sen jatkoa ovat puoltaneet muun muassa tuotantoeläinten sekä seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnat. Viran lakkauttamista ovat kritisoineet muun muassa Kennelliitto ja Kissaliitto.
Pysyvälle eläinasiavaltuutetun viralle on Suomessa edelleen tarvetta. Viran vakinaistaminen auttaisi varmistamaan, että eläinten hyvinvointikysymyksiin kiinnitetään jatkuvaa huomiota ja että näitä kysymyksiä käsitellään yhteiskunnallisessa keskustelussa puolueettomasti, systemaattisesti ja eläinten hyvinvoinnin asiantuntemuksella. Viran vakinaistaminen toisi myös jatkuvuutta ja ennakoitavuutta eläinten suojelun ja hyvinvoinnin edistämiseen yhteiskunnassa.
Eläinasiavaltuutetun asema tulisi kirjata lakiin kuten muillakin valtuutetuilla
Eläinasiavaltuutetun asemaa ei ole turvattu lainsäädännöllä, toisin kuin muiden valtuutettujen. Suomessa toimii esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu, vanhusasiavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kaikki edellä mainitut tehtävät perustuvat niistä annettuihin lakeihin, ja valtuutetuilla on käytössään myös muuta henkilökuntaa.
Valtuutettujen tehtävänä on nostaa esiin niiden toimijoiden ääni, jotka muuten herkästi jäisivät yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa vahvempien intressiryhmien tai talouden vaatimusten jalkoihin. Lasten, vanhusten ja useiden muiden vähemmistöjen ohella myös eläinten elämään vaikutetaan lainsäädännöllä erityisen voimakkaasti ilman, että sääntelyn kohteena olevat voivat itse siihen suoraan vaikuttaa. Jo yksin tämän tarpeen perusteella eläinasiavaltuutettu tulisi saada muiden valtuutettujen rinnalle. Muiden valtuutettujen tapaan myös eläinasiavaltuutetun virasta ja tehtävistä tulisi säätää laissa ja taata viran hoitamiseen riittävät resurssit.
Heikossa taloustilanteessa eläinasiavaltuutetun työ on entistä tärkeämpää
Viran lopettamista perusteltiin vedoten valtiontalouteen ja muun muassa lintuinfluenssan aiheuttamien kustannusten kattamiseen. Ajatus eläinsuojeluasiamiehen viran lopettamisesta siitä syystä, että turkistuotantoa kurittavaa lintuinfluenssaa voitaisiin vastustaa, on nurinkurinen. Eläinsuojeluasiamies on virassaan lausunut, että asetus turkiseläinten suojelusta tulisi kiireellisesti uudistaa ja turkiseläinten pitovaatimukset säätää niin, että eläinten keskeisten käyttäytymistarpeiden tyydyttyminen varmistetaan. Tätä ei kuitenkaan ole tehty, vaan turkisasetuksen uudistusta odotellaan edelleen. Lintuinfluenssan kaltaisten uhkien torjumiseksi tarvitaan ennen kaikkea huolellista varautumista sekä eläinten hyvinvoinnista ja vastustuskyvystä huolehtimista. Tarvitaan myös keskustelua siitä, mitä eläimiä Suomessa voidaan pitää niin, että eläinten hyvinvointi tuotannossa pystytään turvaamaan. Juuri näitä aiheita esiin nostava eläinasiavaltuutettu voi osaltaan viedä kansallista lainsäädäntöämme ja eläintenpidon kulttuuria siihen suuntaan, jossa eläinten hyvinvointi paranee ja eläintuotantoon kohdistuvat uhkat vähenevät.
Valtiontalouden kyntäessä olemme myös tilanteessa, jossa moni yksityishenkilö, maatalousyrittäjä ja muu eläinten omistaja kamppailee talousahdingossa tai sen uhan alla. Huonossa taloudellisessa tilanteessa riskit eläinten hyvinvoinnin heikentymiseen lisääntyvät. Tähän hetkeen liittyy lukuisia syitä, joiden vuoksi eläinten puolesta toimivan viranomaisen työn pitää jatkua.