Eduskunta on tänään 1.3.23 hyväksynyt 12 vuotta valmistellun, kahden hallituksen puitavana olleen eläinten hyvinvointilain. Laki tulee voimaan vuoden 2024 alussa. Lakiin sisältyy uusia työkaluja eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta sen on kritisoitu jättävän myös paljon toivomisen varaa. Laki muuttaa tuotantoeläinten pitoa ja hoitoa sekä auttaa parantamaan esimerkiksi kissojen ja koirien hyvinvointia. Muutoksiin on varattu hyvin aikaa, sillä tuotantoeläinten kohdalla lakiesitykseen sisältyy pitkiä siirtymäaikoja.
Parsilypsylehmille ja -hiehoille enemmän jaloittelua, porsaiden kirurginen kastraatio historiaan
Parsinavetoiden lypsylehmien ja hiehojen vuotuinen jaloitteluaika pitenee 30 päivällä. Parsinavettatila voi saada vapautuksen vaatimuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan ja enintään vuoden 2034 loppuun. Kivuliaiden toimenpiteiden yhteydessä eläimille on jatkossa annettava kivunlievitystä, esimerkiksi karjuporsaille on jatkossa annettava kirurgisen kastraation yhteydessä tulehduskipulääkettä. Vuoden 2027 alusta kirurgisen kastraation yhteydessä porsaille on lisäksi annettava paikallispuudutus. Karjuporsaiden kirurginen kastraatio kielletään 12 vuoden siirtymäajalla, vuoden 2035 alusta.
Jatkuva vedensaanti turvataan useimmille eläinryhmille
Nisäkkään ja linnun pysyvässä pitopaikassa eläimellä pitää lain voimaan tullessa olla aina juomavettä saatavilla. Jatkuvan vedensaannin vaatimuksesta saa kuitenkin poiketa tiettyjen eläinryhmien, kuten nahkottavien turkiseläinten, igluvasikoiden ja rekikoirien, kohdalla. Näillekin on kuitenkin aina tarjottava sulaa vettä vähintään kolme kertaa päivässä.
Eläinten kytkettynä pito tulee kielletyksi – mutta ei ihan vielä
Eläimen liikkumisen rajoittaminen sen pitopaikassa tulee periaatteessa kielletyksi, poikkeuksena lypsylehmien ja hiehojen kiinnipito parsissa sekä emakoiden ja ensikoiden pito porsimishäkeissä olemassa olevien rakennusten käyttöiän loppuun asti. Muiden kuin maidontuotantoa varten pidettävien nautojen jatkuva kytkettynä pitäminen loppuu viiden vuoden siirtymäajalla, vuoden 2028 alusta.
Uusien porsitushäkkien rakentaminen ja käyttöönotto kielletään ensi vuoden alussa. Emakoiden ja ensikoiden pidempiaikainen (yli 8 vrk) pito tiineytyshäkeissä kielletään 12 vuoden siirtymäajalla eli vuoden 2035 alusta. Kielto koskee uusia ja toiminnassa olevia sikaloita. Olemassa olevien porsitushäkkien käyttöä voi jatkaa niiden käyttöiän loppuun saakka.
Positiivilista määrittää sallitut lajit
Uusi laki säätää lajit, joita voidaan pitää tuotantoeläimenä, sirkuseläimenä tai kiertävässä eläinnäyttelyssä. Säännösten tarkoituksena on varmistaa, että näissä tarkoituksissa pidetään vain eläimiä, joiden pito voidaan käytännössä järjestää lain edellyttämällä tavalla.
Kissat rekisteriin ja hallitsematon lisääntyminen kuriin
Kissojen merkintä ja rekisteröinti tullaan jatkossa säätämään pakolliseksi eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla, näillä näkymin vuoden 2026 alusta alkaen. Hyvinvointilain uutena vaatimuksena säädetään nisäkkäiden omistajan velvollisuus estää pitämiensä eläinten hallitsematon lisääntyminen. Tällä pyritään ohjaamaan eläinjalostusta enemmän eläinten hyvinvointia huomioivaan suuntaan ja estämään puolivillien kissapopulaatioiden syntyä.
Hyväksyttävälle jalostukselle selkeät rajat
Uusi laki tarkentaa ja selkeyttää eläinjalostusta koskevaa sääntelyä. Eläinten jalostuksella tulee lain mukaan pyrkiä elinvoimaisten, toimintakykyisten ja terveiden eläinten tuottamiseen. Jalostuksessa tulee jatkossa käyttää fyysisesti ja psyykkisesti terveitä eläimiä, joiden voidaan olettaa periyttävän näitä ominaisuuksia myös jälkeläisilleen. Laki kieltää sellaisen eläimen käyttäminen jalostukseen, joka ei perinnöllisen ominaisuuden tai sairauden takia kykene lisääntymään luonnollisesti tai jonka hyvinvoinnille lisääntymisestä todennäköisesti aiheutuisi merkittävää haittaa.
Ei tainnuttamatta teurastamisen yksiselitteistä kieltoa lakiin
Laki muuttui hieman alun perin ehdotetun mukaisesta perustuslakivaliokunnan näkemyksen myötä. Perustuslakivaliokunta katsoi lausunnossaan, että tainnuttamatta teurastamisen kielto rajoittaisi uskonnonharjoittamisen vapautta, ja että kotirauhan piirissä tehtävät eläinsuojelutarkastukset ilman painavaa syytä vaarantaisivat kotirauhan. Sen vuoksi lakiesitykseen tehtiin muutos, joka sallii nykyisen kaltaisen, uskonnollisista syistä tehtävän teurastuksen, jossa eläin tainnutetaan yhtä aikaa verenlaskun aloittamisen kanssa. Myös kotirauhan piirissä tehtävän eläinsuojelutarkastuksen toimittamisen kynnystä nostettiin niin, että tarkastettaessa on oltava epäilys eläinten hyvinvointisäännösten olennaisesta tai vakavasta rikkomisesta laissa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Muutokset heikensivät eläinten hyvinvoinnin edellytyksiä laissa.
***
Edellä mainittujen muutosten lisäksi lakiesitykseen sisältyy kirjauksia esimerkiksi kissan- ja koiranpentujen kaupasta, eläinkilpailuista, sekä luonnonvaraisten eläinten hoidosta.
Lakiuudistuksen ohessa on jo käynnissä lakia täydentävien asetusten valmistelu. Lakiin sisältyy laajat asetuksenantovaltuudet, joten asetusten säätämisellä on ratkaiseva merkitys sille, millainen käytännön vaikutus lainsäädännöllä tulee eläinten hyvinvoinnille olemaan. Kiireellistä valmistelua odottavat tällä hetkellä ainakin asetukset jalostuksesta ja eläimille tehtävistä kivuliaista toimenpiteistä, sekä lajikohtaisista säädöksistä asetus turkiseläinten suojelusta.
Lue lisää:
Päätös eduskunnan täysistunnon pöytäkirjassa, pääsivu PTK 178/2022 vp, kohta 8.
Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista eduskuntaan – historiallinen askel kohti muuttuvaa eläintenpitoa